torstai 13. syyskuuta 2012

Allu on poissa.


Naapurissamme asusti aivan ihastuttava koirapersoona Alfred eli Allu. Allu rakasti yli kaiken palloja ja palloleikkejä ja ystävyytemme olikin jollain tapaa sinetöity, kun naapuriin kerran saapastellessani koira tuli  uteliaana minua tervehtimään ja kohta jo  palloa suussaan kantaen eteeni sen näköisenä, että leikitäänhän. Ja mehän leikimme silloin ja monet, monet kerrat sen jälkeen. Minä heittelin Allulle palloa ja se juoksi hakemaan sitä minulle takaisn aina yhtä riemuissaan. Alfred oli siitä poikkeuksellinen yksilö, että toisin kuin useimmat lajitoverinsa, se piti kovasti vedestä ja vesisuihkuun syöksymisestä. Missä vaan joku liikkui vesiletkun kanssa sinne ryntäsi Allu. Naapurit kertoivat, että koira myös saunoi mielellään ja istui kuulemma sangen tyytyväisenä lauteilla.

Allu kunnostautui lyhyen elämän huomioon ottaen monella tapaa esim. syömällä myrkyllisen rupisammakon ja ainakin yhden tennispallon. Molemmista uroteoista seurasi eläinlääkärillä käynti. Kaikkinensa Allu oli eloisa,kiltti ja kaikesta uudesta ja oudosta sangen kiinnostunut. Niinpä sokki oli melkoinen, kun naapuri heinäkuun loppupuolella tuli kertomaan käärmeen pistäneen (mitä ilmeisemmin) koiraa ja elvytyksestä huolimatta ja lääkärin ehtimättä paikalle, menehtynyt. Suru oli suuri isäntäperheessä ja meillä täällä naapurissa. Pieni vipeltäjä ja kaikkien lemmikki oli poissa.



Allu pihassamme vierailulla.



Allu kaivoi usein vimmatusti pihallamme olleita myyräkasoja ja hääti näin monta kutsumatonta vierasta puutarhastamme.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti