perjantai 25. lokakuuta 2013

Oli isäni aika lähteä.

Ehdimme olla lomalla Mallorcalla vasta kaksi päivää, kun minulle tuli hotelliimme puhelu aamulla vanhainkodista ja hoitaja kertoi isäni olevan tosi huonona. Sokki ja hätä oli melkoinen, koska heti ymmärsin hoitajan puheesta, että tilanne oli todella vakava ja  isän lähtöhetken olevan käsillä. Soitin edellisenä päivänä ennen lomalle lähtöämme vanhainkotiin ja tiedustelin isän vointia ja kaiken kerrottiin olevan hyvin. Isälläni olivat kuitenkin viikonlopun aikana yllättäen tulehdusarvot nousseet korkealle, ilmeisesti puhjenneen flunssan takia ja sen seurauksena hän sitten sunnuntaina aamupäivällä menehtyi. Suuri lohtu oli, että isäni lähtö oli ollut lopulta tosi rauhallinen ja hänen ei  tarvinnut lähteä viimeiselle matkalleen yksin, vaan omaisia ja perhettä oli hänen vierellään. Itse en olisi ehtinyt paikalle isän nopean heikkenemisen takia, vaikka olisin ollut kotona Suomessa, sillä välimatkaa on yli viisisataa kilometriä. Olin jo pitkään osannut varautua, että mitä tahansa ja koska tahansa saattaa sattua, isän korkean iän johdosta.  Oikeaa hetkeä lähdolle ei kuitenkaan koskaan ole. Mitään ei kuitenkaan jäänyt isälle sanomatta tai tekemättä, joten sekin on lohduttavaa suuressa surussa.  Saimme tavata perheeni  kanssa isääni vielä elokuun lopussa ja käynnistä jäi tosi hyvä ja lämmin muisto. Isä olisi täyttänyt ensi vuoden kesäkuussa 92 vuotta. Hän sai elää pitkän ja vaiherikkaan elämän iloineen ja suruineen ja siitä olen osaltani luojalle hyvin kiitollinen. Rakkaat muistot jäävät elämään ja ne lohduttavat suuresti. Nyt vain oli isäni aika lähteä.


Syysaamun hämärässä
luoja luokseen kutsui väsyneen.
Tarttui käteen, kuiskas hiljaa
tule nyt me lähdetään.



58 kommenttia:

  1. Otan osaa, se surullista aina.
    Voimia sinulle ♥

    VastaaPoista
  2. Lämmin osaanottoni surusi hetkellä.
    "Et ole poissa vaan luoksemme saavut, mukana jokaisen nousevan aamun, ja jokaisen tummuvan illan myötä toivotat meille hyvää yötä"

    VastaaPoista
  3. Lämmin osanotto. Kiitos kun kerroit, jaettu suru on helpompi kantaa :).

    VastaaPoista
  4. Osanottoni! Voimia! Muistot elävät aina mukanasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistoja ei kuolemakaan voi viedä pois. Kiitos Maarit.

      Poista
  5. Isäsi sai elää todella pitkän elämän. Matkan varrella hän ehti varmasti nähdä ja kokea paljon. Muistot tuovat lohtua. Minua aina lohduttaa lause: "Ei pidä surra menetystä, vaan iloita siitä, mitä on ollut ja saanut kokea yhdessä." Voimia suureen suruusi. Virtuaalihalaus.

    Satu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu. Muistot todella lämmittävät ja auttavat surussa.

      Poista
  6. Lämmin osanottoni! Isäsi näyttää kuvassa sympaattiselta persoonalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Isä oli iloinen ja huumori oli usein hänen myötään vahvasti läsnä.

      Poista
  7. Osanottoni! Suru tulee aina äkkiä ja yllättäen, vaikka olisikin odoteltavissa. Ei siihen osaa varautua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Emilie, kuolemalla ei ole koskaan oikeaa aikaa, mutta sen sattuessa on siihen tyydyttävä.

      Poista
    2. Osanottoni suruusi ja voima halaus. Tykkäsin isäsi kuvasta on
      niin herttaisen näköinen,ja paljon kokenut tuohon ikään:)

      Poista
    3. Kiitos Irma. Kuva ilmentää niin hyvin isän iloisuutta.

      Poista
  8. Surullista. Entäpä jos istuttaisit isäsi muistolle jonkun puun?! Voimahalaus<3

    VastaaPoista
  9. Osanottoni suureen suruusi! Tiedän mitä tunnet, äitini kuoli 2.5 vuotta sitten. Suru on niin raskasta, mutta aikaa myöten se vähän helpottaa. Kun ei sille kuolemalle kuitenkaan mitään voi. Kaikki me täältä joskus lähdemme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Eeviregina. Näin on, jokainen lähtee vuorollaan. Isä sai elää pitkän elämän.

      Poista
  10. Lämmin osanottoni. Voimia surussasi.. ei ole koskaan oikeaa aikaa lähteä, elämässä ei tiedä mitä Jumala on varallemme suunnitellut..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon. Asia on juuri niin kuin sanot.

      Poista
  11. Otan osaa suruusi ja toivon osaltani voimia surun läpikäymisessä. Muistot on käytävä läpi yksi kerrallaan. Mutta ne jäävät elämään meihin ja meissä, ikuisesti.

    VastaaPoista
  12. ♥ Lämmin osan ottoni suuressa surussasi♥ Voimia♥

    VastaaPoista
  13. Osanottani suureen suruusi. Katso taivaalle pimeässä, sinne on syttynyt uusi tähti, ♥

    VastaaPoista
  14. Halaus ja lempeitä surun päiviä. Toissapäivänä hyvästelin isovanhempani jotka saman ikäisiä ja asuvat myös kaukana. Jokainen hyvästely on surullinen kun ei tiedä tuleeko toista kohtaamista.
    92v on pitkä ikä jonka olette saaneet pitää Rakkaan ihmisen elämässänne. Muistoja on varmasti paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Karoliina. Minäkin jo pitkään pelkäsin, koska on viimeinen kerta kun isän kanssa nähdään. Muistot jäävät elämään ja kulkevat kanssani loppuun saakka.

      Poista
  15. Lämmin osanottoni. Toivotan voimia!

    VastaaPoista
  16. Lämmin osanottoni. Ihana hymyilevä kuva isästäsi.

    VastaaPoista
  17. Kiitos Katja. Kuva on kolmen vuoden takaa ja ilmentää mielestäni hyvin edesmennyttä isääni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoitat kertoen lämpimän kauniisti isästäsi, joka on aina lähellä sydäntäsi. Kuva kertoo kuinka hän siinä toivoo, että kun on aika sulkea silmät,
      niin muistot hänestä on hyvä hellä ja lämmin aurinkoinen.
      Voimia jokaiseen päivääsi.

      Poista
  18. Perheenjäsenen lähtö on aina iso suru, mutta onneksi muistot jäävät elämään. Onneksi isäsi ei tarvinnut lähteä yksin tuntemattomalle matkalle.
    Luulen, että isäsi on lähelläsi tästä eteenpäinkin ja rakastaa samalla lailla, joskin vain henkisesti.

    Lämmin osanotto ja paljon voimia ♥

    VastaaPoista
  19. Voi, surullista, tuskaista. Se aika on aina josku ja vaikka sen tietää, niin aina se on rankaa. Itke itke, vollota ääneen,... siitä on ihmeellinen apu. Jakseluja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suru on vain käytävä läpi ja elämän jatkuttava. Olin oikea isän tyttö ja meillä oli hyvin läheiset välit. Kiitos kommentistasi.

      Poista
  20. Lämmin osannottoni suruusi. Osallistuin pyhäinpäivänä tuohon vaikuttavaan siunaustilaisuuteen. Isäsi oli tosi ihana, hauska, myönteinen, reilu, todella pidetty ihminen.

    Löysin sattumoisin upean blogisi. Oletpa aikamoinen viherpeukalo ja esteetikko!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Onneksi on isästä monet lämpimät ja rakkaat muistot jäljellä. Hyvää viikonjatkoa sinulle.

      Poista
  21. Ihanan kuvan olit löytänyt. Yrjö on niin iloinen itsensä. Iloisuutta isässäsi eniten kaipaan.
    T:Milla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Milla. Isällä on kuvassa juuri se pilke silmissä, joka oli niin luonteenomaista ja tyypillistä hänelle.

      Poista
  22. Lämmin osanottoni Isäsi pois menon johdosta.

    VastaaPoista