Translate

torstai 25. toukokuuta 2017

Pihalla tapahtuu

Jalopähkämö on jo hyvässä kasvuvauhdissa.




Kuunliljat sen sijaan ovat vielä maltillisia ja vasta ujosti kurkistelevat maasta.


Koristelaukkat Gladiator paisuttavat lehdistöään ja ......


oikein tarkkaan katsoen voi jo nähdä  nuppujakin.



Alppipiikkiputken lehtien kiilto ja heleys on hyvin kaunis.

 


Idänruusujuuri Rhodiola kirilowii on pohjanruusujuuren tapaan hauskan puolipallomainen ja....


  versojen päissä ovat tiilenpunaiset ruusukkeet.


Pihaesikko on aukaissut myös ensimmäiset kukkansa pallotuijan juurella.


Punaiset  ja .....


 keltaiset Apeldoornit.


Tästä narsissista pidän erityisen paljon.


Rusotuomipihlaja aukoo nuppujaan


Tavallisen metsäkuusen uusia heleitä oksankärkiä....


ja jaloangervon lehdyköitä.

sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Jotain sentään

Vielä aika vähäistä on sipulikukkien kukinta pihalla. Tulppaanit ovat sentään lupaavasti venyttäneet versojaan ja paisuttaneet kukkanuppujaan ja onpa muutama kukka jo auennutkin.




Tämä tulppaani on mielestäni aika kaunis ja kukkii uskollisesti joka kevät. Valitettavasti en muista enää lajiketta.



Muutama punainen Apeldoorn tulppaanikin on avannut ensimmäisiä kukkiaan.


Näitä nupulla olevia on kuitenkin vielä odoteltava.


Helmililjat eivät puolestaan jääneet odottamaan hitaanpiaan.




 Vielä muutama keltasahramikin kukkii havupenkissä.


Narsissit ovat tänä keväänä olleet hieman pettymys. Varret ovat olleet kaikilla oudon lyhyet ja kukat näyttävät siksi jotenkin hassuilta. Tässä kuvassa lyhytvartisuuden näkee hyvin selkeästi.


Naapurini toi minulle viime keväänä kukkakaupastaan ylijäämä Tete-a-Tete pikkunarsisseja jotka otin kiitollisena vastaan. Ne ovat kukkineet jo melko pitkään.


Ritarinkannukset ovat hyvällä alulla.




Ruusujuuri on myös hiljalleen avautumassa.

Nyt on ollut todella ihana sää koko viikonlopun ja perjantaina mittari oli täällä meillä jopa hellelukemissa. Minä vietin suureksi harmikseni kaksi päivää sängynpohjalla flunssan kourissa, eli perjantain ja lauantain, mutta tänään pääsin jo hieman pihalle puuhastelemaan. Olo on kuitenkin sen verran heikko, että lapionvarteen en jaksanut vielä tarttua.

tiistai 16. toukokuuta 2017

Kivan keväistä.

Tänään on ollut vihdoin kivan keväistä ja lämmintä ja jopa paljain jaloin tarkeni hetken istuskella ulkona nauttimassa auringosta ja linnunlaulusta. Pienet tomaatintaimet rohkenin viedä jo eilen kasvihuoneeseen. Tosin lämpöpuhallin on ajastettu suojaamaan taimia, jos yölämpötila putoaa liian alhaiseksi.

Äitienpäivä kului meillä taas hyvin perinteiseen tapaansa. Lähes koko perhe pääsi vierailemaan  luonamme.


Aamun aloitimme kuitenkin kaksin mieheni kanssa juomalla äitienpäiväkahvit ja nauttien siippani leipomasta raakakakusta sekä  myöskin hänen valmistamistaan raakasuklaakonvehdeista.





perjantai 12. toukokuuta 2017

Kartiovalkokuusi

Kartiovalkokuusillemme mennyt talvi näyttää olleen yllättävän suosiollinen ja neulasten kuivumista on ollut nyt tuskin lainkaan. Kasvupaikka lähellä talon seinustaa on valoisa ja aurinkoinen johon tuuli myös pääsee vapaasti puhaltamaan. Ei siis ollenkaan optimaalinen ja suositeltava kasvupaikka. 


Suojaverkot uskalsin ottaa pois vasta muutama päivä sitten.


Keväällä kastelen kartiovalkokuusia haalealla vedellä melko runsaasti. Nyt heittelin myös havupuulannoitteet niiden tyvialueelle ennen kastelua.


Kevät 2013 oli katastrofaalinen kartiovalkokuusillemme ja uskoin jo etenkin tämän penkissä reunimmaisena kasvaneen havun vioittuneen peruuttamattomasti. Kuten kuvasta hyvin näkee, vihreää näkyy enää hieman latvassa.  Päätin kuitenkin viimeisenä keinona kokeilla paljon mainostettua havupuubalsamia elvytykseen. Suihkuttelin balsamia useamman kerran kesän aikana ja suureksi yllätykseksi se alkoi hiljalleen tehota.


Kuvaushetkellä vuotta myöhemmin 2014 keväällä, vioitusta näkyi  kuusten tyviosassa vielä melko paljon. Niinpä jatkoin ruiskutuksia balsamilla pari kertaa kesän aikana. Enpä kuitenkaan olisi uskonut, että ylimmässä kuvassa näkyvä tilanne olisi joskus mahdollinen ja kaikki kolme havua korjaantuneet lähes entiselleen. Aina ei siis kannata luovuttaa, vaikka pahalta näyttäisikin.


maanantai 8. toukokuuta 2017

Ikävä löytö



Viikonloppuna hankkimiani maanpeitekasveja istuttaessani löysin tämän todellisen riesan taimipurkista.Tämä ei toki ole ensimmäinen eikä varmasti myöskään viimeinen löydös ikävästä kiusasta, jonka olen havainnut taimipotin juurelta. Kyseessä näet on keuhkosammal. Se on todella hankala vieras etenkin, jos sen antaa vallata alaa puutarhassa sen leviämistä mitenkään estämättä. Se näyttää viihtyvän etenkin kivituhkakäytävillä ja kivien koloissa ja olen löytänyt sitä myös kukkapenkkiin levinneenä.

Alkuun poistin sammalta vain sen näkyviltä osin, mutta sitä näyttää ilmaantuvan samoihin kohtiin ja kasvupaikkoihin hyvin herkästi uudelleen ja olenkin alkanut kuoria maata laajemmin lapiolla esiintymän ympäriltä. Keuhkosammal on kaksikotinen, eli heteet ja emit ovat eri yksilöissä.

Kun sammaleeseen yleensä tehoaa kalkitus niin keuhkosammaleeseen se ei näytä tehoavan lainkaan, vaikka sellaisia ohjeita netistä on löytynyt, jossa kalkitusta suositellaan. Onneksi löysin ammattilaisen
Sinikka Neuvosen ohjeet. Voit lukea ne  täältä.

Olisi kiva tietää onko teillä blogilaisilla kokemuksia keuhkosammalesta ja etenkin siitä miten olette mahdollisesti pitäneet sen kurissa.

lauantai 6. toukokuuta 2017

Hankintoja

Parin viime päivän aikana on täällä meillä saanut nauttia aurinkoisesta ja lämpöisestä säästä.  Kaikki liikenevä aika onkin kulunut pihatöiden parissa. On ollut todella mukava tehdä töitä,  kun ei ole tarvinnut  pynttäytyä toppavaatteisiin, vaan on saanut vetää ylleen huomattavasti kevyempää vaatetusta. Kevättyöt alkavat olla hyvällä mallilla. Piha on haravoitu, kukkapenkit siistitty, oksat haketettu, ojanpientareet kulotettu ja pensaiden leikkaukset saatettu kunnialla loppuun.


Aurinkoisen ja lämpimän sään innoittamana kävimme eilen mieheni kanssa paikallisella Hankkijalla tekemässä hieman kasvihankintoja.




Ostin kolme monivuotista patjaharsoa. Kasviuutuus, joka on mattomainen maanpeittäjä ja soveltuu reunakasviksi läpäisevään maahan ja kukkii vaaleanpunaisin kukin alkukesällä.


Toinen ostamani uutuus on purppuraneilikka. Mätästäen kasvava pikkuperenna, joka soveltuu lähinnä aurinkoiseen ja kuivahkoon kasvupaikkaan, sekä kivikkoon. Kukkien väri on kauniin ja hennon ruusunpunainen. Korkeus vain noin 10 cm.


Mätäsleimuja ostin myös kaksi kappaletta eli Red Admiralin ja Daniel Cushionin. Minulla on entuudestaan mätäsleimua kasvamassa muurikivipenkissä ja sen kukinta on mielestäni todella kaunis. Kuva alla.


Minulla on tapana ostaa lähes joka kesä myös muutama uusi kärhö puutarhaamme. Nyt ostolistalle valikoitui kolme loistokärhöä ja yksi viinikärhö.








Nämä kaikki kaunottaret tulen  kasvattamaan kesän ajan  isohkoissa ruukuissa juuristoaan vahvistamassa. Syksyllä kaivan kärhöt ruukkuineen kasvimaan lavakehikoihin talvehtimaan ennen istutusta lopullisille kasvupaikoilleen.


Ostin myös valkoista Percival ritarinkannusta, sillä sen siemenpussit jäivät minulta hankkimatta. Se pääsee siemenistä kasvattamieni sinisten tovereidensa kaveriksi kukkapenkkiin.


Neilikat ovat lempikukkiani ja näitä ruukkuneilikoita en tietenkään malttanut olla ostamatta ruukkuruusun ohella.


Nyt pihatyöt jälleen kutsuvat. Mukavaa ja aurinkoista viikonloppua.