Translate

tiistai 10. lokakuuta 2017

Lapsuuden puutarhamuistot -haaste




Sain tämän kivan haasteen ihanalta Betweeniltä https://rikkaruohoelamaa.blogspot.fi/. jossa haastettiin muistelemaan lapsuuden puutarhamuistoja.




Olen lähtöisin maalta ja maatalosta. Niinpä etenkin lapsuuden kesät ovat lämpiminä muistoina mielessäni. Kotini pihamaalta juhannusruusujen ja syreenien runsas ja kaunis kukinta on jäänyt erityisesti  mieleen ja  osasin arvostaa ja odottaa sitä jo lapsena. Nämä aidot juhannusruusut ovat joko minun - tai mieheni lapsuudenkodista. Aidanteessa kasvaa näet molemmista kodeista tuotuja alkuja.


Perennoista taas parhaiten muistan perinteiset kesäisin kasvimaan laidalla uskollisesti kukkineet suopayrtit samoin kuin sinikukkaiset iirikset eli saksankurjenmiekat. Yritin kaivella mieleni sopukoista muita pihalla mahdollisesti kasvaneita perennoja, mutta eipä tullut mieleen muut kuin edellä mainitut. Kesäkukista muistan äidin kylväneen samaiselle kasvimaalle hyvin usein ainakin kehäkukkia, joista sitten oli varaa poimia isoja kimppuja myös sisätilojen kaunistukseksi.




Nämä omassa penkissäni kasvavat iirikset ovat lapsuudenkodistani lähtöisin olevia jakotaimia.


Aivan samoin kuin nämä suopayrtitkin. 


Myöhemmältä ajalta mieleen nousevat punaiset,  erittäin kestävät ja todella vanhakantaiset jo isäni kotitalossa kasvatetut joriinit, kuten äitini daalioita kutsui, ja joiden jälkeläisiä kasvaa myös äidiltä perittynä joka kesä omalla pihallani. Ne ovat minulle hyvin tärkeitä ja tuovatkin aina kukkiessaan lämpimät muistot mieleeni. Isäni oli  myös eläkkeelle jäätyään, ja etenkin äitini kuoleman jälkeen, innokas puutarhassa puuhastelija ja hoiti omakotitalon pihaa ahkerasti aina viimeisiin elinvuosiinsa saakka.



Koska sitten sain oman pistokseni puutarhanhoitoon. Innostus alkoi kasvaa pikkuhiljaa vuosien myötä.  Mieheni ammatin takia olemme asuneet useassa paikassa ympäri Suomea ja jokaisessa asuinpaikassa puutarha on ollut jossakin muodossa läsnä, mutta vasta tänne nykyiseen omakotitaloon muutettuamme olen saanut täysillä toteuttaa puutarhaunelmaani. Mieheni on ollut enemmän kuin suurena apuna minulle näinä yli kahtenakymmenenä vuotena. Hän on tehnyt raskaat ja etenkin voimaa vaativat työt apunani ja kannustanut ja tukenut minua suuresti rakkaassa harrastuksessani.


Tämän kivan haasteen ojennan eteenpäin seuraaville blogeille. Toivottavasti otatte haasteen vastaan.

Sailalle http://kivipellonsaila.blogspot.fi/

Katjalle http://paivanpesanelamaa.blogspot.fi/

Tuulikille http://kukkiajakoukeroita.blogspot.fi/


Mukavaa loppuviikkoa teille kaikille.




41 kommenttia:

  1. Voi miten ihana haaste, otan se mielelläni vastaan! Kiitos!

    Kauniita puutarhamuistoja sinulla! Onko tuo suopayrtti vaaleanpunainen, meillä ne ovat valkoisia - kauniskukkainen! Valkoinen sireeni on tosi ihana, se on myös minun lapsuuskukkani ja juhannusruusu! Vanha daalia -joriini on lähes sukukalleus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että otat haasteen vastaan.
      Suopayrtti on kyllä lähinnä valkokukkainen, mutta osa kukista punertaa hyvin hennosti.
      Vanhakantaiset daaliat ovat kyllä kaiken vaalimisen arvoisia.

      Poista
  2. Oi, miten hienoa. Sinulla on muistojen lisäksi myös niiden kasvien jälkeläisiä, joita lapsuuden pihalta löytyi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun aloitin puutarhaharrastukseni oli kasvivalikoimani alkuun melko suppea ja oli mukava saada jakotaimia omalta kotipihalta. Joka kesä niiden kukkiessa muistot tulvivat mieleen vääjäämättä.

      Poista
  3. Ihania muistoja! Minulla ei ole ensinkään puutarhamuistoja lapsuudestani. Sellaista ei kivikylien ja kasarmien asukkailla päässyt tulemaan. Mutta mummolasta muistan juhannusruusun. Kävin samaa ruusua tervehtimässä tänä kesänä. Siellä se omalla paikallaan viihtyi edelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juhannusruusu onkin kestävyydessään ihan vailla vertaa.

      Poista
  4. Kiitos haasteesta. Mukavia muistoa ja upeat joriinit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä. Jään odottamaan mielenkiinnolla muistojasi.

      Poista
  5. Ihania lapsuusmuistoja sinulla, ja onpa upeaa kun olet saanut niitä myös itsellesikin!

    Kiitos haasteesta, otan sen mielihyvin vastaan - itseasiassa olen saman haasteen saanut myös Betweeniltä, ja olen sitä jo vähän aloitellutkin.

    Mukavaa syksyistä viikkoa sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset

    1. Mukavaa, että otat haasteen vastaan.
      Kiitos samoin sinulle.

      Poista
  6. Suloiset muistot: Sano se kukkasin 🌸🌺🌹Minä asuin lapsena kerrostalossa ja kukkamuistot, jotka joka kesä kivasti heräävät eloon, liittyvät leikkipaikkojen tienvarsikasveihin ja muihin luonnonkukkiin sekä ison pihamme nurmikon voikukkiin - kävimme hakemassa niiden nuppuja kilpikonnillemme. Nuput olivat niiden herkkua 🙂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonnonkukat ovatkin todella kauniita ja moninaisia. Kukapa ei muistaisi lapsuudessa joko niityn- tai teiden varrelta maljakkoon kerättyjä kukkasia.

      Poista
  7. Suloisen kukkaiset muistot! Itsellenikin nousee lapsuudesta mieleen varsinkin syreenit ja juhannusruusut, lisäksi äitini vaalimat punaruusut ja daaliat, kesäkukista varsinkin petyynit, samettikukkaset ja kehäkukat. Oi aikoja, lapsuuden kesinä mummolasta löytyi lisäksi aina kauniita luonnonkukkasista tehtyjä asetelmia maljakoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että meistä niin monella on kauniita, kukkiin liittyviä muistoja lapsuudesta.

      Poista
  8. Kivat muistot! Jotenkin ne lapsuuden kasvit ovat erityisen rakkaita.

    VastaaPoista
  9. Ihania kukkamuistoja ja kuvia😍 Monessa kukassa elää tunnemuistot mukana..Nuo Daaliat on sitten upeita! Sinulla on ihana mies,kaikkea hyvää teille ja kaunista syyspäivää❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, etenkin läheisiltä, rakkailta ja hyviltä ystäviltä saadut kasvit ovat hyvin tärkeitä ja niitä haluaa huolella vaalia.
      Kiitos. Hyviä syyspäiviä myöskin sinulle.

      Poista
  10. Voi miten kivoja muistoja ❤ kiitos että jaoit ne kanssamme ❤

    VastaaPoista
  11. Mukavia puutarhamuistoja! Minullakin on juhannusruusu, joka on lapsuudenkodistani peräisin. Perityt kasvit ovat erityisen rakkaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.
      Juhannusruusu onkin varmaan yksi perityimmistä kasveista, jonka etenkin maalaistalon lapset ovat saaneet vanhemmiltaan.

      Poista
  12. Mielenkiintoisia muistoja ja ihanat kuvat! Minullakin on kotoani siirrettyjä juhannusruusuja ja syreeneitä, mummulasta siirrettyä vaaleanpunaista ruusua ja kirsikkapuita tädin pihalta. Kaikki "perityt" kasvit ovat tärkeimpiä pihallani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.
      Totta, ne ovat ne kaikkein vaalituimmat ja tärkeimmät.

      Poista
  13. Kauniit muistot ja kauniit kuvat!

    VastaaPoista
  14. Monet kukkien tuoksut tuovatkin tuulahduksen lapsuudesta.
    Kiitos samoin sinulle ma-te.

    VastaaPoista
  15. Kiva postaus ja kauniit kuvat!

    VastaaPoista
  16. Ihanat lapsuuden muisto ja kauniit kukkaset!

    VastaaPoista
  17. Ihana postaus ja niin kaunista, kun kerrot miehesi tuesta puutarhahommissa.

    VastaaPoista
  18. Tuo on aika hauskaa, että monta kasviasi on lähtöisin lapsuudenkodistasi :) Puutarha muistot kulkevat ja kasvavat mukanasi.

    VastaaPoista
  19. Ihanat lapsuusmuistot.
    Kyllä sinulla onkin nyt kaunis puutarha.

    VastaaPoista
  20. Mukavia muistoja. Juhannusruusut, sireenit ja vanhat daaliat ovat oikeita perinnekasveja. Mukava kun jakamalla suap kasvit levviimään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeita perinnekasveja ovat sekä kestäviä ja sitkeitä.

      Poista
  21. Kauniita muistoja sinulla. Ihanaa, että teillä kasvaa lapsuudenkodeistanne peräisin olevia kasveja. Juhannusruusu kuuluu minunkin lapsuuden puutarhamuistoihin ja suo onneksi edelleen samaa iloa isäni kotipaikalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.
      Juhannusruusuun kätkeytyykin hyvin monen ihmisen lapsuusmuistot.

      Poista
  22. Lapsuusmuistot ovat ihania, puutarhaan niistä useinkin liitty sellaisia kivoja muistoja!

    VastaaPoista