Olen aikoinaan kasvattanut Incarvillea eli lähetyssaarnaajankukkaa ruukussa ja ihastuin siihen toden teolla. Lehdet ovat kauniit ja muistuttavat muodoltaan erehdyttävästi pihlajan lehtiä. Mutta ehkä parasta Incarvilleassa on kauniin väristen, ja kellomaisten kukkien lisäksi sen lähes koko kesän kestävä runsas kukinta. Valitettavasti tämä kaunotar on huono talvehtija puutarhassa ja vain hyvin otollisessa kasvupaikassa se voi onnistua. Kevytmultainen rinne saattaisi olla sellainen?
Sinikukkaisia kruunuvuokkoja ostin myös hyvin pitkästä aikaa. Nämä pääsivät ruukkuun.
Oxalis Iron Cross eli käenkaali ansaitsi myös tulla ostetuksi. Näyttää siltä, että minulle tulee melkoinen ruukkuarsenaali hoidettavaksi ensi kesänä.
Tämän kallan ostamista kyllä mietin hetken aikaa, mutta päätin kokeilla. Etenkin, kun kukat loistavat lempisävyssäni.
Muutama siemenpussikin valikoitui vielä mukaan.
Katsotaan ehtivätkö pelargoniat vielä kukkia tänä kesänä?
Pikkuneiti 3v oli viikonloppuna yökylässä ja auttoi taas kerran mummia hyvin keskittyneesti ja tarkasti tuoksuherneiden kylvämisessä. Mummi voikin vain seurata sivusta.
Tänään on ollut kivan keväistä ja aurinkoista. Aamulla kuulin myös peipposen liverrystä. Vanhan sanonnan mukaan siis enää puoli kuuta kesään.