Kelloköynnökset itivät ihan hyvin

Alkuaan ajattelin, etten kylväisi tänä keväänä kelloköynnöksiä lainkaan. No, yksi siemenpussi kuitenkin tuli tilattua verkkokauppalistaa tehdessäni.

Kylvin siemenet 12. 2. Liotin siemeniä hetken aikaa, jonka jälkeen asettelin siemenet multaan vanhaan malliin lappeelleen. Nykyisinhän suositellaan siemenen istuttamista niin sanotusti pystyyn. Pari kasvuun lähtenyttä alkua sain harmillisesti katkaistua, kun yritin varovasti irrottaa niiden siemenkuorta. Ainakin yksi taimenkoukku on myös vielä odottamassa siemenenkuoren irtoamista.

Eilen erottelin ja koulin taimet jo pieniin taimipotteihin jatkamaan kasvuaan. Toiveena on, että kukinta olisi onnistuneempi kuin viime kesänä, jolloin kelloköynnökset viettivät kesän kasvihuoneessa ihan syksyyn asti. Se saattoi lopulta olla huono valinta ja istutus ulos olisi ehkä ollut kukinnan kannalta parempi vaihtoehto. 

Tänään Suomella on ollut hieno päivä MM- hiihtojen osalta. Hienoa Ristomatti Hakola ja Joni Mäki.

Puutarhamme maanpeitekasvit 9

Aho eli metsämansikasta (Fragaria vesca) saa ihanan makuisten marjojen lisäksi myös hyvän maanpeitekasvin.  

Meillä se on levinnyt ihan itsekseen ojanvarresta kasvihuoneen vierustalle.

Se näyttää viihtyvän paikalle levitetyn paksun suodatinkankaan ja kankaan päälle levitetyn sorapatjan päällä vallan mainiosti.

Olenkin joutunut useampaan otteeseen rajoittamaan sen  liiallista leviämistä.

Ahomansikkamatto kuvassa oikealla ojanvarressa.

Mukavaa lauantaita kaikille.

Puutarhamme maanpeitekasvit 8

 Maksaruohot eivät liiemmin esittelyjä kaipaa, niin tuttuja ja yleisiä ne ovat.

                        Kaukasianmaksaruoho Sedum spurium on ehkä oma maksaruohosuosikkini.

                                             Leviää melko nopeasti. Korkeus on 10-15 cm 

Tämäkin kasvaa meillä muurikivipenin reunassa.

        

                  

   Siperianmaksaruohoa (Phedimus aizoon)  istutetaan kai nykyään puutarhaan melko harvoin.

                  

Se on maksaruohoistani korkein eli noin 40 senttinen. Varret ovat pystykasvuiset. Kukinta on kesä-heinäkuussa. 

Tämän oletan olevan pääskynmaksaruohon, kamtsatkanmaksaruohon alalajin, jolla on puhtaamman keltaiset ja vaaleamman vihreät lehdet kuin jälkimmäisellä. 

          Lehdet ovat pitkulaiset, hieman aaltoilevat ja sahalaitaiset.

    Korkeus noin 15-20 cm.

Tässä maksaruohoa kasvamassa  luonnontilaisen alueen reunassa matalassa kivipenkissä.

  

                                               Edessä päivänkakkaraa ja mäkitervakkoa.

                                        

 

Tässä kamtsatkanmaksaruoho Sedum kamtschaticum. Se on helppohoitoinen, kestävä ja nopeasti leviävä. Korkeus noin 10-15 cm.

Valko - ja punakukkaista kaukasianmaksaruohoa taustalla ja edessä kelta- eli katkeramaksaruohoa (Sedum Acre)

Keltamaksaruohoa pihaantulotien reunassa. Minulla on myös keltakukkaista, mitä ilmeisemmin Sedum sexangulare särmämaksaruohoa, joka on lähes täysin samannäköistä keltamaksaruohon kanssa. Valitettavasti en löytänyt siitä nyt yhtään kunnon kuvaa.

 

Luultavimmin kalliomaksaruohoa muurikivipenkin reunassa.

Puutarhamme maanpeitekasvit 7

Ketoneilikkan (Dianthus deltoides) luonnonkanta on harmillisesti vähentynyt, jopa uhattuna, ketojen vähenemisen ja umpeen kasvamisen johdosta. Se onkin tästä syystä silmälläpidettävien lajien listalla. 

Onneksi ketoneilikan lajikkeita on kuitenkin hyvin saatavana niin siemeninä, kuin valmiina taiminakin.

Tämän ketoneilikan koristekasvina myytävän lajikkeen kukan väri on voimakkaamman punainen kuin itse luonnonlajin.

Kuvassa näkyvät ketoneilikat kylvin maaliskuussa 2019. Ne kukkivat näin kauniisti samana kesänä.

Kukkien oikeaa väriä on vaikea saada kuvattua kameralla.

Tässä vuorineilikka Dianthus Gratianopolitanus, jonka siemenet hankin lomaillessamme Riiassa. 

Lehdet ovat kauniin sinivihreät.

Mukavaa keskiviikkoa.

Puutarhamme maanpeitekasvit 6

 Tuoksuorvokki Viola odorata

Tämä tuoksuorvokkini on ilmeisesti jotain vanhaa kantaa. En ole varma, mutta muistelen saaneeni tämän aikoinaan eräältä perennaharrastajalta.  Kukkien väri on sinivioletti ja orvokin aloittaessa kukintansa toukokuun alussa sen tuoksu on todella ihana. 

Meillä tuoksuorvokki kasvaa jalokärhön juurella melko ravinteikkaassa mullassa ja se on viihtynyt kasvupaikassaan niin hyvin, että olen joutunut jopa hieman hillitsemään sen leviämistä.

Tuoksuorvokki on matala vain noin 10cm korkea ja lehdet ovat herttamaiset. Se leviää sekä rönsyjen että siementen avulla. Sen todella miellyttävän, ihanan ja laajalle leviävän tuoksun takia sitä kannattaa kylvää tai hankkia valmiina taimena puutarhaan.

Mukavaa alkanutta uutta viikkoa. 

Puutarhamme maanpeitekasvit 5

Kivikkokilkka Cymbalaria pallida on etenkin muureille ja kivikoille soveltuva kasvi. Pitää aurinkoisesta ja puolivarjoisesta kasvupaikasta. Se on kuitenkin arka talvimärkyydelle eikä sovellu tästä syystä lainkaan tasamaalle, jossa se saattaa mädäntyä kokonaan.

Tähän pieneen ja somaan kukkijaan törmäsin alkuaan ystäväni puutarhassa ja ihastuin siihen välittömästi. Häneltä sainkin pienen taimenalun, joka on levittäytynyt ja vallannut alaa sille tarjoamassani paikassa, loivassa kivikossa ja lähes olemattomassa, laihassa mullassa.

Kasvutapa on mattomainen ja tuuhea. Kukat ovat pienet, vaaleanvioletit ja tosi somat.  Kivikkokilkka leviää voimakkaasti ja se kannattaa ehdottomasti huomioida kasvupaikkaa valitessa. Sanotaan, että sitä on lähes mahdoton saada hävitettyä, jos se kotiutuu kasvupaikalleen.

 Kivikossa kilkka  saa meillä levitä suht' vapaasti. Kukinta-aika on touko- elokuu.

Pyöreähköt lehdet näyttävät kauniilta kiviä vasten ja kasvi luikertelee ja valtaa tehokkaasti paikkansa niiden välissä.

Kivikkokilkka on siis sopivalla kasvupaikalla ja saadessaan vapaasti levitä, ehdottomasti mainio kasvi.

Puutarhamme maanpeitekasvit 4

Ristikit ( Aubrieta) ovat aurinkoisen paikan kauniita kukkijoita muureille ja kivikkoon. Näidenkin kukinta ajoittuu touko- kesäkuulle. Ristikit ovat myös mehiläisten, kimalaisten ja perhosten suosikkeja.

Kuvassa pikkuristikki  (Aubrieta deltoidea)

 Ristikit ovat viihtyneet meillä hyvin ja olleet myös ilahduttavan kestäviä kukkien kauniisti vuodesta toiseen. 

 Itse kukan koko on melko pieni, mutta kukkia on sen sijaan runsaasti. 

Muurikivipenkin reunusta on ristikille ilmeisen mieluisa kasvupaikka. 

Taustalla havuja ja sulkaneilikoita.

Tarharistikki (Aubrieta X cultorum) on hieman edeltänyttä ristikkiä suurikukkaisempi. Lehdistö on matala, vain noin 10cm korkea. Sitä on sekä sini, lila että punakukkaisena . 

Sen kukkiessa runsaasti, lehdet peittyvät lähes kokonaan.

Tarharistikkiä on melko helppo kasvattaa myös siemenistä. Suosittelen.

Tässä kuvassa näkyvät hyvin ristikin lehdet, jotka ovat sahalaitaiset ja karvaiset. 

Tarharistikki kukkii keväisin melko pitkään ja se on ehdottomasti yksi suosikeistani puutarhassa. 

Kukan väri haalenee hieman kukinnan edetessä. 

Mukavaa viikonloppua.