"JonSukat"

Nyt kun puutarhatyöt ovat pääosin tehtyinä, oli kiva pitkästä aikaa päästä tutkailemaan omia lankavarastoja ja etsimään uusia, ennen kokeilemattomia villasukkamalleja. Tällä kertaa kirjastosta lainatusta Jonna Kalliomäen Villasukkarakkautta -sukkakirjasta miellytti silmää tämä kiva Jonskit - malli, jota päätin kokeilla.

Sukkien viimeistely on vielä tekemättä.

 Alkuperäisessä Jonskit -mallissa oli tehostevärinä keltainen ja kuvioväreinä valkoinen ja musta. JonSukissa on kuitenkin halutessa mahdollisuus valita malliin ja kuvioihin langat oman mieltymyksen sekä omasta lankavarastosta löytyvien, malliin sopivien lankojen mukaan. 

Lankana minulla on Dropsin Karisma- lanka ja sukat neuloin numero kolmosen puikoilla. Silmukoita työssä on 50 + kirjoneuleosuudessa ohjeen mukaan lisätyt 6 silmukkaa, eli yhteensä 56.  

Täytyy antaa sukkien suunnittelijalle kiitosta erittäin selkeistä ja hyvistä neulontaohjeista. Kuviot näyttivät olevan kaikissa kirjan eri malleissa helppoja ja nopeasti neulottavia, koska pitkiä langanjuoksuja, ainakaan neulomassani mallissa, ei ollut paljon.

Mukavaa alkavaa marraskuuta kaikille.

Upea aurinkoinen päivä

 Tänään täällä meillä on ollut todella aurinkoinen ja kaunis päivä. Tosin ulkoilutin kameraani vasta iltapäivällä parhaimman auringonporotuksen jo laannuttua.

Puutarhatyöt alkavat olla nyt niin sanotusti pulkassa. Jotain pientä voi tietenkin aina halutessaan vielä tehdä, mutta kaikki tärkeimmät työt ovat tehtyinä.

Osa koristepuiden ja pensaiden lehdistä pitää vielä tiukasti kiinni lehdistään, joten vielä lehtipuhaltimelle ainakin tulee olemaan käyttöä.

Syyslomalaisia ja projektin etenemistä

 Viime viikolla lapsenlapset olivat luonamme syyslomalla isänsä kanssa keskiviikosta sunnuntaihin saakka. Aika kului nopeasti, mutta sää olisi saanut olla hieman suosiollisempi lasten ulkoiluun ja leikkeihin. Etenkin keskiviikko ja torstai olivat todella tuulisia ja koleita, ja kylmyys hiipi ihan luihin ja ytimiin, joten oleilut täytyi suosiolla siirtää sisätiloihin.

Sitten meneillään olevaan projektiin. Nyt kaikki pystytolpat ja vinotuet ovat valmiina paikoillaan.

Toteutuksen mieheni teki pitkälti samalla tavalla, kuin kesällä 2021 tehdyn kasvimaan rakenteetkin. Tolpat lyötiin maahan käyttäen metallisia aidantolppajalkoja, jotka savimaahan upposivat kohtuu helposti.

Kasvimaan rakenteet 2021

Toimin mieheni apuna lähinnä korkeuksien vaaituksissa, ristimittauksissa ja pystytolppien pystytyksessä seuraten vatupassin avulla, että tolpat tulevat suoraan. 

Ilmat ovat muuttuneet sen verran koleiksi, että puusta tehtävien ristikoiden teko jää nyt suosiolla ensi kesään.

Talon kunnostusta

Päätimme vaihtaa elokuun loppupuolella taloomme uudet moottoroidut autotallinovet. Vanhat peilikuvioiset ovet olivat päällisin puolin vielä melko hyväkuntoisen näköiset, sillä mieheni on huoltanut niitä säännöllisesti, mutta kippiovien mekanismit alkoivat hiljalleen pettämään ja uusia osia ei ollut enää saatavilla.

Tässä toinen autotallin ovista vielä paikoillaan.

Tässä oikeanpuoleinen, uusi ovi jo asentajan asentamana paikoillaan. Täytyy kyllä todeta, että moottoroidut ovet ovat kyllä käyttäjäystävälliset. Enää ei raskaita huonosti liukuvia kippiovia tarvitse punnertaa ylös voimainsa takaa.

Tilasimme myös syyskuun lopulla kivijalan sokkeleita pinnoittavan  firman edustajan paikalle ja kartoitimme hänen kanssaan näytepalojen avulla millainen uusi pinnoite sopisi parhaiten taloomme. Valinta oli mieheni kanssa onneksi yhteen sopiva, joten kivijalan väristä ei tarvinnut käydä kädenvääntöä suuntaan tai toiseen.

 Vanha kivirouhepintainen rappaus korvattiin Teknoksen Siloksan Socle- pinnoitteella. Talo pesi kyllä uudistusten avulla kasvojaan ja näyttää ainakin omaan silmääni nyt tosi hyvältä.

Sipulihankintoja

 

Olen vuosi vuodelta vähentänyt kukkasipulihankintoja. Meillä kun on suurin osa puutarhan tulppaaneista kestäviä, vuosi vuoden jälkeen uskollisesti kukkivia Darwinhybrideiden ryhmään kuuluvia erivärisiä 'Apeldoorn' tulppaaneja. Eivät ole ehkä ihan kauneimmasta päästä olevia, mutta kestävyys menee kohdallani kyllä kauneudenkin ohi. Syyskuussa ostin kuitenkin ison pussillisen narsisseja ja pari pussia ukkolaukkoja, joita ei koskaan ole puutarhassa liikaa. 

Istuttaessani narsisseja tapaan laittaa sipulien alle reilun kerroksen seulottua soraa, vaikka kyseessä onkin kohopenkki. Etenkin savipitoisessa maassa vähintään parin sentin kerros soraa sipulien alla on kohdallaan, jotteivat sipulit mätäne talven aikana liian kosteassa ja märässä maassa.

Eilen päätin muun asioinnin yhteydessä käydä katsomassa Hankkijan krookusvalikoimaa. Kaikki sipulit olivat 30% alennuksessa ja niinpä ostin kaksi neljänkymmenen sipulin lajitelmapussia.

Lisäksi vielä pussin Blue Marlin krookuksia sekä....

yhden pussin todella kauniita Thalia orkideanarsisseja. 

Daalioiden talvisuojaan nosto

Eilen nostin kaikki penkeissä olevat daaliat ylös maasta. Pakkasen puremat, mustuneet varret katkaisin ensin noin 10 cm pituisiksi. Kaivoin sitten lapiolla varovasti daalioiden ympärille tarpeeksi suuren multapaakun, jotten vahingossakaan katkoisi hyvin herkästi katkeavia juurimukuloita niitä ylös nostaessani. Tapaan myös karistella heti enimmät mullat paakun ympäriltä ennen niiden kuivumaan laittoa ja varastointia. 

 

Juuripaakun kuivaaminen kunnolla on tärkeää. Jos paakku jää liian märäksi mukulat mätänevät herkästi varastoinnin aikana. Kun multa on kuivunut tarpeeksi, ylimääräinen irtomulta on myös helppo varistella pois. Samalla on helpompi havaita mahdolliset nostossa vioittuneet mukulat ja poistaa ne ajoissa ennen lopullista varastointia. Muistan joskus lukeneeni ohjeen, jossa kehotettiin laittamaan hiilenpaloja juurakoiden sekaan, jos mukuloissa on vaurioita.

Juuripaakkuihin on myös hyvä laittaa heti nimilaput, joista sitten keväällä on helppo tarkistaa mikä daalia on istuttaessa kysymyksessä.

Daalian juuripaakut tapaan talvettaa noin kymmenasteisessa varastossa avonaisissa pahvi- tai muovilaatikoisssa. Olen peittänyt juurakot joko kuivaan kasvuturpeeseen tai varastoinut ihan siltään ilman mitään väliaineita laatikossa. 

Jälleen kotona

Olemme olleet toista viikkoa vanhimman poikamme perheen lasten kaitsijoina vanhempien Italiaan suuntautuneen lomamatkan ajan. Kahden koulu- ja yhden päiväkotilaisen kera aika kului todella nopeasti ja kaikki sujui onneksi tosi hyvin. Sunnuntaina palasimme kotiin ja pihatöiden pariin. Eilen aloitin sitten kesäkukkaruukkujen tyhjennyksen kasveista. Jälleen kerran vannoin ja päätin mielessäni, repiessäni täynnä juuria olevia multapaakkuja vaivalloisesti ylös ahtaaksi käyneistä ruukuista, että ensi kesänä en taatusti tule istuttamaan enää yhtä suurta ruukkuarsenaalia puutarhan eri puolille. Olen kuitenkin täysin tietoinen, että puutarhurin muisti saattaa olla hyvin lyhykäinen tässä asiassa. 

Aiemmin, eli syyskuun alkupuolella sain päähäni idean tehdä tienvarsipenkin Easy Elegance -ruusulle isoista kivistä reunuksen. Kiertelin ensin katsastamassa löytyykö tontiltamme tarpeeksi isoja ja suht' samankokoisia kiviä reunukseen. Kuva 12. 9.23

                                                                          Kuva 12.9.23

Löytyihän niitä useita. Tiedustelin sitten mieheltäni, josko hän ehtisi auttaa kivien siirrossa ja asettelussa penkin reunaan, sillä sen verran isoja ja painavia valitsemani kivet ovat, etten lähtenyt niitä itse paikalle raijaamaan. Muutaman kiven mieheni kertoi ehtivänsä kyllä tuoda paikalle. Kivet sijaitsivat vähän ympäri tonttia ja apuna olivat nokkakärryt, joilla kuljetus ja siirto paikalle oli helpompi tehdä. Projekti on vielä pahoin kesken ja katsotaan nyt tulenko saamaan sen valmiiksi vielä tämän syksyn aikana.

 

Kivet tulivat siis oikeanpuoleisen tuijan ja pensasruusujen väliselle alueelle. (Kuva 17. 8.23)

Sää on muuttunut nyt kerta heitolla koleaksi ja kylmäksi. Aamulla herätessä mittari näytti miinus viittä astetta pakkasta.