Syyskesän kukintaa

Nämä kukkijat kärhöjen ohella tervehtivät lomalta palaajia.

Syyshohdekukan runsasta ja iloista kukintaa.

Mutta missä perhoset?

Kesämalvikkit ovat kesäkukkien parhaimmistoa.....

ja kauniita ja kestäviä maljakkokukkia.

Maurinmalva, jonka siemeniä sain yllätyslahjana maatuskalta Selätön puutarhuri- blogista. Lämmin kiitos näistä ihanuuksista.

Päivänliljat

Purppurapunalatva oli hieman kärsinyt myrskyssä ja osa varsista makasi maahan painuneina. Onneksi ei sentään kaikki.

Valkoinen kiiltoleimu....

ja 'Europa'.

Tämä on kaunis pari 'Nelly Moser' jalokärhön kanssa.

Kärhön versoja näkyy oikealla, mutta se ei ole ehtinyt valitettavasti vielä kukkia lainkaan

Punakukkainen leimu taustallaan purppurapunalatva.

Ihana hattara ja suuri perennasuosikkini preeria-angervo. Kukinta alkaa olla jo ohi, mutta onneksi sain siitä vielä ihan kelvollisia kuvia.

Jaloangervoista osa oli jo kukkinut kotiin tullessamme, mutta osa jatkaa vielä pitkälle syksyyn.

Rantakukka keskellä entisen allas-alueen reunalla.

Todella vanhaa kantaa oleva perintödaalia edesmenneeltä äidiltäni. Etenkin siksi aina tunteita herättävä.

Harmaakäenkukka, jota putkahtelee milloin minkin kukkapenkin kulmasta siemenistä kylväytyneenä ja joka valitsee itse kasvupaikkansa. Tällä kertaa osui väreihin sopivasti vierustovereidensa malvojen, harmaamalvikin ja daalian kanssa.

Isohelokin kukka on nimen mukainen.

Näitäkin ilmaantuu penkkeihin kylvämättä. 

Hopealanka sen kuin venyttää versojaan kesän kuluessa.

Ihana naapurini kasteli kesäkukat poissa ollessamme.


Mukavaa jos jaksoit taas kahlata kuvat loppuun saakka. Nyt lähden katsomaan mitä kasvihuoneeseen kuuluu ja sitten asetunkin mielenkiinnolla seuraamaan kolmosen uutta ohjelmaa "Meidän tarina" jonka eka osassa esiintyy serkkuni tytär miehineen.  

Kärhöt ilahduttavat taas

Aina lomalta palatessa on hyvin jännittävä momentti se, miltä piha mahtaakaan näyttää pitkän poissaolon jälkeen ja rehottavatko puutarhassa enää muut, kuin rikkaruohot. Helpotus kuitenkin valtasi mielen pihaan ajaessamme, sillä päällisin puolin kaikki näytti suhteellisen normaalilta ja puitakaan ei Kiira-myrskyn jäljiltä ollut kaatunut tontillemme. Naapurin puolelta tosin oli puu kaatunut sähkölinjan päälle, josta saimme tiedon pojaltamme heti sen tapahduttua. Kotiin tullessa asia oli jo sähkölaitoksen toimesta onneksi hoidettu pois päiväjärjestyksestä.

Tietenkin odotin kaikkein innokkaimmin, miten kärhöt kukkisivat ja kukkivathan ne tapansa mukaan kauniisti ja runsaasti.

'Etoile Violette' , miten pidänkään tämän kärhön uskomattomasta ja joka vuosi niin runsaasta kukinnasta. Kärhön hyveisiin kuuluu myös sen kaunis ja tasainen kipuaminen salkonsa huippua kohti.

Nuppuja on paljon ja kukinta kestää ja kestää ja kestää.

'Niobe'on huomattavasti  niukempi kukkien määrän suhteen, mutta kukan suuri koko kompensoi asiaa kummasti.

Rouge Cardinal ja The President. Varmoja kukkijoita nämäkin.😃

Kasvimaalla lavakauluksessa kukkii aika uusi kärhötulokas 'Westerplatte'.....

joka on vielä aika harvaversoinen, mutta ehkä se siitä ajan kanssa tuuheutuu.

 'Warszawska Nike' on myös lavakaulusasukki kasvimaalla. Ostettu samaan aikaan edellisen kukkijan kanssa. Muistaakseni kolmas kasvukesä menossa.

Uudelleen henkiin herännyt 'Arabella' ilahduttaa taas.....

samoin, kuin menetetyksi viime vuonna luultu ' Madame Julia Correvon'. Entiseen loistoon on vielä kuitenkin matkaa.

Myös aika uusi tulokas 'Justa'. Tähän olen hieman pettynyt. Kukan väri on hyvin hailakka vaalea liila.

Tiukukärhö, jonka nimeä en tiedä. Tuli nimittäin salamatkustajana toisen kärhön mukana.

Odottihan pihalla toki paljon muitakin kukkijoita, kuin pelkästään kärhöt, mutta niistä lisää hieman myöhemmin.

Mukavaa kesän viimeistä viikonloppua kaikille. Syksy on ihan ovella. Kaivetaan siis kynttilät ja valosarjat esille ja etsitään villasukat jalkaan kaappien kätköistä.