Translate

perjantai 30. syyskuuta 2016

Kasvihuoneen syksy

Kasvihuoneessa viljelylaatikot on tyhjennetty ja kasvusäkkien mullat kelkottu kukkapenkkejä hyödyntämään. Vielä kypsymättömät tomaatit varsineen ripustettiin alaspäin roikkumaan sisälle autotalliin viritetylle narulle. Siinä niiden pitäisi pikkuhiljaa kypsyä syötäviksi. Kasvihuoneessa näyttää siivouksen jälkeen nyt tältä.
















 
 









 


 


 












torstai 29. syyskuuta 2016

Ruskaa ja viimeisiä kukkijoita

Syksy on värittänyt kauniisti muutamia pihamme puita ja pensaita. Kärhöt ja muutamat syyskukkijat ilostuttavat vielä ainakin hetken puutarhassa ennen pakkasten tuloa.
 

Tammi on saanut lehtiinsä kauniin keltaisen värin ja vieressä hehkuu punaisena marja-aronia.
 

Allas-aluella myös toinen tammi on saanut hienon syysvärin.


 Tuohituomen kuparisena hohtava runko korostaa lehtien kultaa.


Kuunliljan lehdistä myös osa on värittynyt erittäin kauniisti samoin kuin......


päivänliljan lehdetkin oikealla edessä
.

Kärhöistä nappasin taas tänään muutaman kuvan sadepisarat terälehdillään.










Madame Julia Correvonkin on hujahtanut pituutta loppukesän aikana. Enpä olisi uskonut kevään perusteella sen ehtivän edes kukkia.


Kultahelokki kasvimaan lavassa kukkii myös edelleen suurin keltaisin kukin.




Tarhasalkoruusu on ilokseni avannut muutaman kukan lisää, mutta paljon on nuppuja myös vielä avautumatta.
 

Silkkikukat






Syyspäivänhatut jatkavat myös edelleen kukintaansa.




Rantakukka


Syysastereille lämmin syksy on ollut eduksi. Aina ne eivät ehdi edes kunnolla kukkia.


Lämpimästi tervetuloa blogini uudet lukijat.

sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Jauhelihalla höystetty kasvisvuoka

Tästä itse kehittämästäni kasvisvuoasta on tullut perheessämme melkoinen suosikki ja sitä tulee tehtyä nykyään aika usein. Omat kesäkurpitsat, tomaatit, omenat ja yrtit ovat olleet osana raaka-aineista.



Pääosassa tässä vuoassa ovat kasvikset ja jauhelihan voi halutessaan vallan hyvin jättää pois. Vuokaa voi myös varioida omilla lempikasviksillaan.

Vuokaan tulee

Ohueksi suikaloitua keräkaalta noin kolmannes keskikokoisesta valkokaalesta.
4 pienehköä porkkanaa 
2 sipulia silputtuna
valkosipulia ohuina siivuina maun mukaan
2-3 tomaattia
2 omenaa
isohko pala kesäkurpitsaa
pala lanttua
varsiselleriä
400 grammaa hyvälaatuista jauhelihaa (voi jättää pois)
mieliyrttejä maun mukaan ( timjamia, minttua, persiljaa ym.)
ruususuolaa
pippurisekoitusta myllystä
kuivattua chiliä
kylmäpuristettua neitsyt oliiviöljyä
hunajaa
Aura sinihomejuustoa

Suikaloi aluksi oliiviöljyllä voidellun isohkon vuoan pohjalle keräkaali. Lisää joukkoon porkkanat suikaloimalla ne pitkittäin ohuiksi lastuiksi esim. juustohöylällä. Samoin kesäkurpitsa ja lanttu. Leikkaa varsiselleri ja omenat myös ohuehkoiksi siivuiksi. Silppua sipuli ja viipaloi valkosipuli. Valele tässä vaiheessa kasvisten päälle vuokaan hieman oliiviöljyä ja hunajaa. Ruskista jauheliha kevyesti pannulla ja lisää ripaus suolaa, pippuria ja chiliä. Lisää  ja sekoita jauheliha kasvisten joukkoon. Murusta lopuksi vuoan pinnalle reilu pala aurajuustoa ja lisää yrtit ja viipaloidut tomaatit.
Paista 200 asteisessa uunissa kunnes kasvikset ovat pehmeitä. Noin 45-50 minuuttia. Riippuen hieman kasvisten määrästä. Ripottele valmiin ruoan päälle vielä tuoretta persiljaa ja nauti.


perjantai 23. syyskuuta 2016

Näistä iloitsen

Kyllä ihminen voikin pienistä asioista iloita ja olla onnellinen. Joku teistä lukijoistani ehkä muistaakin, miten surin kesällä tiukukärhö Arabellan menettämistä. Kuljin pitkin kesää katsomassa ja hieman kuopsuttelemassa sen kasvupaikalla, josko edes jotain pientä elonmerkkiä olisi havaittavissa. No ei ollut, kunnes sitten kasvimaan kasvulavoja viikko sitten rikkaruohoista siistiessäni ja uutta kompostia niihin kärrätessäni sain melkein hieraista silmiäni ennen kuin tajusin näkemäni iloisen yllätyksen. Vaikka olen hyvin tietoinen kärhöjen oikuista olin jostain syystä varma Arabellan menetyksestä. Sen juurialue jäi nimittäin suojaamatta kevytsoralla viime syksynä kokonaan. No nyt ei taatusti enään niin pääse tapahtumaan, vaan suojaan kasvattini huolella talven varalle.




Toinen ilonaiheeni ovat laventelit, jotka myös vihreyttivä ruskeat ja elottoman näköiset versonsa kesän aikana  hitaasti, mutta varmasti ja tuottivat lisäksi siementaimia sorakäytävälle kasvulaatikoiden ulkopuolelle, josta ne varoen siirsin muiden laventelien joukkoon jatkamaan kasvuaan.




Myös etupihan muurikivipenkin edustan sepelikölle on ilmaantunut laventelivauvoja.


Näistä en ehkä ole ihan niin iloissani. Sormustinkukkien siementaimia nimittäin työntyy ja on työntynyt jo ainakin kolmen kesän ajan joka paikkaan, jossa ne vain vähänkin ovat saaneet raivattua sopivaa kasvutilaa itselleen. Olenkin poistanut niitä surutta ja  kovalla kädellä kompostiin, sillä muutoin ne valloittaisivat kukkapenkkini mieluusti kokonaan.


Kärhöt jatkavat kukintaansa edelleen.' Rouge Cardinalilla' on vielä nuppuja latvukseessa.


Aina ei myöskään mene toivotulla tavalla. Kasvimaalla kärhösalko kaatui loppukesän kovien tuulten aikana pitkin pituuttaan maahan murtaen samalla tolppajalan mennessään. Ville de Lyon ja tiukukärhö saivat jatkaa kukintaansa maan tasossa.