Käpykuusi

Nyt blogeissa on ollut paljon kuvia ja ohjeita toinen toistaan kauniimmista käpyhyasinteista. Muistin että minulla oli autotallissa varastoituna kartionmallinen kuivasienipohja, sekä valmiiksi kuivattuja käpyjä, joita meillä tulee runsaasti  kahdesta pihallamme olevasta männystä sekä siperianlehtikuusesta. Niinpä sain päähäni idean tehdä niistä tällaisen käpykuusen.

Lähempänä joulua kuuseen voi vielä halutessaan suhauttaa hopean väristä spraytä tai asettaa siihen paristovalot. Pienen pienet käsin tehdyt joululahjapaketit voisivat myös näyttää somilta ja jouluisilta kuuseen liimattuna, samoin kuin ohut hopealanka kierrettynä sen ympärille.

Kävyt sain liimattua tosi näppärästi ja kätevästi käytössäni olevalla kuumaliimapistoolilla.

Olen kerännyt ulkomaanmatkoiltamme erilaisia ja eri kokoisia käpyjä varastoihini. Yllä olevat ovat eksoottisen näköisiä sypressin käpyjä, joita liimasin myös aina sopiviin kohtiin kuusta.

Kuivasieni on aika haprasta ja onnistuinkin huolimattomuuttani murtamaan sienen latvaosan. Onneksi tippa liimaa piti sen sentään kasassa. Kävyt liimasin edeten alhaalta ylöspäin. Käpyjä jäi vielä jäljelle, joten katsotaan mitä muuta niistä saan aikaiseksi.

Menneeltä kesältä

Kaikki kukinta alkaa olla puutarhassa auttamatta pelkkä muisto vain. Selailin kuvakirjastoani ja niissä olleita ennen julkaisemattomia kuvia ja tässä muutama niistä.

Pahoittelen osassa kuvia olevaa epätarkkuutta.

Kompostointia tämäkin.

 Pihatietä pihaamme tultaessa heti oikealla puolella kasvaa isohko idänvirpiangervoryhmä, joka oli melkein huomaamatta kasvattanut liikaa kokoaan levittäytymällä ja ylittämällä sille varatun alueen. Pyysinkin miestäni poistamaan ylimääräiset puskat ja raivattu alue jäi näin ollen täysin ilman kasvillisuutta.

Metsälehmus sekä naapurin puolella olevat haavat ja koivut ovat pudottaneet melkoisen määrän lehtiä pihamaallemme ja mieheni on puhaltanut niitä lehtipuhaltimella pensaiden alle ja kasoihin. Nyt kun virpiangervoista vapaa alue oli sopivasti käytettävissä kaivoin sinne alueen pituudelta reilusti lapion pistoa syvempiä ja noin 40cm leveitä ojamaisia kaivantoja joiden pohjalle haravoin reilun kerroksen puiden lehtiä, jotka sitten poljin mahdollisimman tiukkaan kaivannon pohjalle ja lisäsin sitten kerroksen multaa päälle. Näin etenin kerros kerrokselta lehtiä ja multaa vuorotellen kunnes kaivanto oli täynnä. Päällimmäiseksi tuli luonnollisesti multakerros. Uskomaton määrä lehtiä upposikin kaivantoihin ja nyt toivon matojen tekevän oman osuutensa.

Olen huomannut, että pensaiden alla mullan pinnalla lehdet maatuvat tosi hitaasti ja tuuli lennättää myös herkästi sinne haravoidut lehdet ympäri pihamaata. Maahan kerroksittain mullan kanssa kasattuna ne kompostoituvat huomattavasti nopeammin.

Mukavaa viikon jatkoa.

Menneen kesän siemenkylvöt

Keväällä oli vakaa tarkoitus kylvää runsaasti sekä kesäkukkia että perennoja esikasvatukseen kasvihuoneeseen. No kuinkas sitten kävikään. Aina tuntui olevan muka jotain tärkeämpää ja tähdellisempää tekemistä ja kylvöt siirtyivät päivä toisensa jälkeen eteenpäin. Lopulta sain sentään  jotain kylvetyksi.

Jolleivat mitkään muut siemenkylvöt onnistu, niin samettikukat ovat niitä takuuvarmoja kasvatettavia. Tapaankin aina syksyisin kerätä omista samettikukista runsaasti siemeniä kuivattavaksi seuraavan kevään kylvöjä silmällä pitäen. Samettikukat olivatkin lähes ainoat kasvihuoneessa kasvuvauhtia ottaneet kylvökset, jollei tomaatteja oteta huomioon.

Tein  myös tapani mukaan jonkin verran suorakylvöjä kukkapenkkeihin. Kesämalvikki oli tällä kertaa pettymys. Kukinta oli vähäinen ja se alkoi todella myöhään.

Sain kuitenkin kerättyä sitä täydennykseksi maljakkoon. Tässä yhdessä daalioiden, alppikärhön ja hopeamarunan kanssa.

Kiinanasterit eivät paljon paremmin menestyneet. Ne kärsivät selkeästi kuivuudesta ja olisivat vaatineet enemmän kastelua osakseen. Kukat olivat avautuessaan valmiiksi jotenkin vanhan näköisiä.

Vain muutaman varren päässä oli kaunis, asterille tyypillinen kukka.

No, näitäkin sentään riitti maljakkoon kerättäväksi asti. 

Unikot hoitavat meillä lähes pääsääntöisesti kylväytymisen itse varistamalla siemenet kasvupaikalleen. Tässä kuvassa kukinta alkaa olla jo ohi.

Katjalta Päiväpesän elämää-blogista arvonnassa kitkimen ja suklaan lisäksi saamani tuoksuherneet sen sijaan ilahduttivat positiivisesti ja kukkivat tosi kauniisti......

viinikärhön kanssa rinta rinnan. Keräsin siitä kypsyneet siemenet talteen ja ensi suvena ne pääsevät taas samaiseen kasvupaikkaan uudestaan.

Onnistuin ensimmäisen kerran keijunmekon siemenkasvatuksessa ja vaikka se ei koreile tuuheudellaan ja kukkarunsaudellaan olen kuitenkin onnistumisesta tosi iloinen.

Kelloköynnösten siemenkylvö keväällä onnistui hyvin ja ne lähtivät hyvään pituuskasvuun.

Istutin ne suuriin ruukkuihin kasvihuoneen oven molemmin puolin.  Kukinta jäi kuitenkin pelkäksi haaveeksi ja uskon kuukauden mittaisen mökillä olomme vaikuttaneen asiaan. Lämmön puutteesta kun kukinta ei ainakaan ollut kiinni.

Mukavaa sunnuntain jatkoa teille kaikille.

Pieni yhteenveto kesäkukista

Mennyt kesä oli melko haasteellinen puutarhurille kesäkukkien osalta. Ei siksi, etteikö ainakin osa kukista olisi pitänyt helteisestä ja kuumasta suvesta vaan haasteeksi tuli kastelu. Vettä sai olla lorottamassa aamua iltaa ja välillä jopa useammin, jos multatila ruukussa oli vähäinen.

Isokukkaiset petuniat kukkivat ja kukoistivat. Ne selvästi nauttivat lämmöstä. Petuniat ovat kauniita, myönnetään, mutta niiden lakastuvien kukkien päivittäinen nyppiminen oli todella raivostuttavaa ja aikaa vievää puuhaa.

Tämä kerrottukukkainen petunia Tumbelina Maria vei kuitenkin täysin sydämeni ja sitä tulen ehdottomasti hankkimaan myös ensi kesänä. No, nyppiähän senkin lakastuvia kukkia joutui, mutta mielestäni vähemmän kuin punakukkaista toveriaan. Laitoin myös Marian kukkia kellumaan veteen matalaan maljakkoon ja ne kestivät näin tehden hyvinä yllättävän pitkään.

Mariaa on saatavana muissakin väreissä, mutta tämä oli mielestäni täydellinen.

Siniviuhka ei yleensä petä koskaan. Nuukuuspuuskassani ostin pienet taimet ja kesti pitkään, että niiden kukinta lähti kunnolla vauhtiin.

Miljoonakello, japaninkello, pikkupetunia, miksi sitä nyt kukin haluaa kutsua, kukki ihan kohtalaisesti, eikä edes pahastunut vaikka raahasin loppukesästä amppelit peräkärryssä 500 kilometrin päähän kesämökille.

Tässä kuitenkin vielä kotipihaa kaunistamassa.

Ostin myös neljä amppelia paviljonkia kaunistamaan. Hieman varjoisempi paikka näytti olevan niille mieleen.

Hortensiat kukoistivat. Varasin niille nähtävästi tarpeeksi suuren ruukun jossa kosteus pysyi hyvin yllä helteistä huolimatta. Paikkakin oli näköjään sopivan varjoinen.

Talvettamani pelargoniat kukkivat hieman vaisusti. Lannoitus ei nähtävästi ollut ihan kohdillaan.

Tässä kaksi myös onnistuneesti talvehtinutta pelargoniaa  lempivärissäni. Ilahduttivat alkukesän  kukinnallaan kasvihuoneessa. Nämäkin kaksi olisivat vaatineet enemmän lannoitusta.

Kesädaaliat kukkivat ihan syyskuun loppuun saakka.

Kaikkineen kesäkukkia tuli hankituksi melko vaatimaton määrä. Voisi jopa sanoa, että onneksi. Syyn teistä jokainen varmaan arvaa.

Millaiset kokemukset teillä oli kesäkukista?