Puutarhamme perhoskasvit 1

Karolinan  Suunnittele perhospuutarha tärkeän ja hyödyllisen blogikirjoituksen innoittamana ajattelin tehdä koosteen pihamme perhoskasveista.

Syyshohdekukka 'Moerheim Beauty' on joidenkin mielestä hieman vaatelias, mutta hyvä perhoskukka. Se kukkii syyskesällä hyvin kauniisti ja näyttävästi.

Keltakukkainen syyshohdekukka.

Komea syyspäivänhattu kasvaa korkeaksi mutta pysyy melko hyvin pystyssä. Päivänhatut ovat hyviä tai ainakin kohtalaisia mesikasveja päiväperhosille.

Tuttu kultapallo on Rudbeckia laciniata on syyspäivänhatun kerrannainen lajike.

Sädepäivänhattu Rudbeckia fulkidavar, sullivantii, joka häviää välillä penkistäni.

Ihana punahattu, joka on todellinen perhosmagneetti.Sitä pidetäänkin ihan yleisesti yhtenä kaikkein parhaana perhoskasvina. Amiraali- nokkos- neito ja sitruunaperhoset käyvät sen kukilla.

Amiraali ja kimalainen mesibaarilla herkuttelemassa.

Tässä toinen oivallinen perhoskasvi. Päiväperhoset ja mehipistiäiset pitävät siitä erityisesti
 ja niin minäkin. Lisäksi mainio maljakkokukka.

 Valitettavasti näissä kuvissa ei näy perhosia.

Punatähkän valkokukkainen muoto.

Lisää pihan perhoskasveista myöhemmin.

Kotihonka

Enpä olisi uskonut vielä muutamia vuosia sitten, että koskaan haluaisin päästä eroon komeasta, suorarunkoisesta ja ylväästä kotimännystä pihallamme. Pihaltamme, joka oli alkuaan hyvin puustoinen on pikkuhiljaa kaadettu vuosien saatossa kaikkiaan parikymmentä koivua. Muistan liiankin hyvin maininneeni syvällä rintaäänellä miehelleni, että kyseinen mänty ei sitten koskaan elinaikanani tule poistumaan pihaltamme, vaan tulee pysymään paikallaan aina. No niin, söin siis sanani ja puu sai lähteä. Ja miksikö?... No etenkin kovien tuulten lisääntyessä viime vuosina puu roskasi todella runsaasti. Suuria oksankarahkoja tuli alas alla olevien istutusten niskaan, jatkuvasta käpy- ja neulassateesta puhumattakaan. Jokainen, joka on yrittänyt puhdistaa neulasia sepeliköstä tietää myös, miten turhauttavaa puuhaa se on. Ainoa apu neulasten poistoon tuntui olevan kaameaääninen lehtipuhallin ja silläkin saa siistiä jälkeä, vain neulasten ollessa kuivia. Mahdolliset riskit välttääksemme otimme siis yhteyttä tuttuun henkilöön, joka ammatikseen suorittaa pihapuiden kaatoa.

 

Juuri ennen puun kaatoa napattu kuva. Täytyy myöntää, että ajatukset olivat tällä hetkellä hyvin ristiriitaiset ja haikeat.

Puunrungon paksuus näkyy hyvin näissä kesällä otetuissa kuvissa.

Hyvää ystävänpäivää ja iso kiitos

Toivotan teille kaikille mitä parhainta ystävänpäivää. Samassa yhteydessä haluan lämpimästi kiittää
teitä kaikkia uskollisia ystäviäni, jotka olette jaksaneet kulkea rinnallani täällä blogimaailmassa ja ilahduttaneet minua ihanilla ja inspiroivilla blogeillanne ja muistaneet minua kannustavilla ja aina niin myönteisillä kommenteillanne. Täytyy myöntää, että välillä käy ajatuksissa se, kuinka kauan aion blogiani vielä päivitellä, sillä kaikkeen ei vain aika yksinkertaisesti tahdo riittää.  Tämä yhdessä kuljettu matka on kuitenkin todella paljon antava ja iloa tuottava  juttu elämässäni ja yritän ainakin toistaiseksi löytää aikaa kirjoitella blogiani.

Kevätherätystä kuvin.

Tässä pientä kevätherätystä kuvin. Tämä ei liity nyt kuitenkaan puutarhastelijan herätyshaasteeseen, vaan ihan omaan pieneen katsaukseen viime vuoden kasvukaudelta.

Yllä toissa kesänä ostamani riippahernepuu Caragana arborescens 'Pendula', joka on siis vartettu runkopuuksi. Etualalla kasvaa jalopähkämöä ja takaosassa kuunliljoja, joiden pilkottavia kärkiä näkyy jo hieman tarkasti katsottuna. Penkki on kasvanut tämän kuvan oton jälkeen ja on vielä niin sanotusti vaiheessa.

Tässä kuvassa osa maanpeittokasveista on juuri aloittanut kukintansa käytävän molemmin puolin. Vasemmalla lilahtavan sininen phlox stolonifera Blue Velvet - sekä valkokukkainen rönsyleimu. Oikealla aniliiniin taittuva sammalleimu ja vielä pieninä pallomaisina kasvustoina olevat karpaattienkellot, sekä siemenestä kasvattamani tähkälaventeli ihan penkin laidassa.

Tässä punainen rönsyleimu taustallaan puksipuut ja keskemmällä pionit, sekä jo osin kukkineet tulppaanit.

Sinikukkainen sammalleimu, jonka lajiketta en nyt valitettavasti saa päähäni.

 Kivikkokilkka sananmukaisessa kasvupaikassa.

Purppuraomenapuu "Makamik" yllätti hyvin runsaalla kukinnallaan, viileästä tuulisesta ja osin myös sateisesta alkukesästä huolimatta. Kuva otettu 6.6.

Pionien kukinta oli myöhäinen ja kovia sadekuuroja esiintyi juuri kukinnan aikaan ja etenkin kerrottukukkaiset kärsivät.



Festima maxima.

" Sirley Temple"

Alapihan penkki.

Kulta-akileija edessään valkoista siperiankurjenmiekkaa.

Ihanan kestävä maanpeiteruusu Sommerwind ei sattuneesta syystä yltänyt parhaimpaan kukintaansa.

'Rouge Cardinal' jalokärhö.



'Niobe' loistokärhö vesipisaroita terälehdillä.

Tiukukärhö 'Arabella' kasvimaan kasvukehikoissa.

Valkoinen syysleimu.

Taustalla kärhöt ja sinipallo-ohdake. Eri lajikkeita leimuja etualalla ja punahattukasvustoa oikealla.

Isohelokki on jotenkin vastustamaton kukkiessaan.  Tämä vaatii kevyehkön kasvualustan menestyäkseen. Perhoskasvi ja helppo kasvattaa siemenestä, josta nämäkin ovat saaneet alkunsa.

Perhosten rakastamat purppurapunalatva ja punatähkä. Jälkimmäinen on kaunis myös kukkakimpuissa.

 

Madeiralta aikoinaan tuomani sinisarja kukki pitkään terassilla. Se kukkii yleensä vasta, kun juuret täyttävät ruukun.

Ihanaakin ihanampi neidonkukka, jonka kuivuneet siemenkodat ovat vähintään yhtä kauniit, kuin itse kukka. Tätä olen käyttänyt kuivakukka-asetelmissa.

Allas-aluella kuunliljapehkot kasvoivat ennätyksellisen suuriksi. Taustalla tarharantakukka.

Koivuangervo Spiraea betulifolia on angervosuosikkini.

Ruusuaidannetta pihaantulotien varressa.

Sitten kysymys teille puutarhaystävät. Tekeekö joku teistä kenties siementilauksensa ulkomailta? Kuulisin hyvin mielelläni kokemuksia asian tiimoilta ja vinkkejä siitä mistä siemeniä tilaatte.