Talon kohennusta

Omakotitalossa riittää jatkuvasti isompaa ja pienempää kohentamista. Onneksi isommat projektit voi halutessaan jakaa useammalle vuodelle. Tämän kevään kohennukseen tarvittiin taas nosturia, sillä talomme on sen verran korkea, ettei tikkaille kannattanut kiivetä. No mikä se kohennuksen kohde sitten oli? Talon räystäs- ja otsalautojen maalaus.

Maalaus tehtiin toukokuun loppupuolella ja se  kesti kaksi kokonaista päivää, sillä mieheni teki maalauksen kahteen kertaan. Talon päädyssä oleva erkkeri hankaloitti hieman työskentelyä. Seinien ja terassin suojaus vei myös yllättävän paljon aikaa. Se tehtiin jo maalausta edeltävänä päivänä. Täytyy sanoa, että ilman nosturin apua maalaus olisi ollut hengenvaarallista ja hankalaa.

Keskikesän juhla on nyt sitten vietetty. Vanhimman poikamme vieraillessa  perheineen luonamme. Itse juhannusaatto kului pikkumiehen ja pikkuneidin kanssa kotosalla, vanhempien lähtiessä viettämään aattoa sukulaisten mökille. Juhannuskokolla tietysti pistäydyttiin pikaisesti ja oli siinä murusilla ihmettelemistä ison kokon roihutessa joen rannassa.

Pihalla

Pihalla kukintavuoro on vaihtunut. Nyt puutarhan näyttämölle ovat nousseet nämä kasvit.

Pallolaukat

Edes kuunliljan lehdet eivät kykene peittämään laukkojen keväällä paleltuneita lehdenkärkiä.

Tämä sammalleimu on kuin Marianne karkki. Phlox subulata Candy Stripes 'Marianne'.

Se on mielestäni todella kaunis.

Patjarikko Saxifraga  Arendsii.

Suikerovihma. Cytisus decumbens.

Tuoksuköynnöskuusama.

Syreenien kukinta on ollut pihallamme tänä kesänä hyvin vaisu viime vuoteen verrattuna.

Tänään vihdoin sain kaikki loput kylvämäni kesäkukat pois kasvihuoneesta ja istutettua ruukkuihin ja koreihin. Sinne pääsivät miinanköynnökset, päivänsinet, aitoelämänlangat, kolmenlaisia samettikukkia ja pelargoneja. Orvokit ja keskipäivänkukat ruukutin jo hieman aiemmin. Perennakylvöistä on  vielä punahatut ja neilikat istutettavavana.

Tänään on ollut hieno ja lämmin ilma, eikä aiemmin luvattua sadetta tullutkaan ja hyvä niin. Eilen sitä vastoin satoi senkin edestä.

Matkailua

Viikonloppuna lähdimme mieheni kanssa käymään Mikkelissä. Mukaan ja matkaseuraksi saimme myös poikamme vaimoineen.  Mikkelissä tutustuimme Kenkäveroon, Mikkelipuistoon ja Tertin kartanoon.  Saimme mitä parhaan matkasään. Aurinko paistoi täydeltä terältä ja ilma oli ihanan lämmin ja helteinen. Kuvia tuli otettua melko vähän, tässä muutamia.

 Kenkäveron pappilan  istutuksia.

Pari otosta sisätiloista.

Kukitetut saappaat.

Tertin kartanon herkkupuoti kivitallissa oli aika vaikuttava.

Muuripuutarhaan emme valitettavasti päässeet sillä se oli pettymykseksemme suljettu. Kartanon kahvilarakennuksessa kahvilla käytyämme siirryimme Mikkelipuistoon. Sieltä otetut kuvat valitettavasti katosivat bittiavaruuteen niitä tietokoneelle siirtäessäni.

Kotimatkalla vierailimme vielä Verlassa, jossa on tullut vierailtua pari kertaa aiemminkin. Verla on todella upea ruukkikylä entisen Jaalan alueella Kouvolassa. Paikka on myös Unescon maailmanperintökohde.

Makamik kukkii

Ja kukkiikin yllättävän runsaasti ottaen huomioon hankalan ja kylmän kevään. Illalla puuta kuvatessani kuului iloinen kimalaisten pörinä oksistosta ja se oli kuin kaunista musiikkia korvilleni.
Purppuraomenapuita oli alkuaan kaksi, joista toinen sai jänöjussien vierailusta niin pahat vauriot runkoonsa ettei siitä enää selvinnyt. Nyt kukkiva puukin sai vaurioita samaisten vierailijoiden johdosta, mutta onneksi selvisi koettelemuksesta elävänä.

Taustalla vasemmalla näkyy työn alla oleva ja jo viime syksynä aloitettu vanhan allas-alueen uusimisprojekti.

Tässä päivällä otettuja kuvia.

Puu on hieman toispuoleinen, kuten kuvasta hyvin näkyy.

Iltakuvat ovat dramaattisen  tummanpuhuvia.

Loppuun vielä muutama tulppaanikuva ......

sekä parhaillaan kukkivat japaninakileijat. Näitä on lyhytvartisuuden takia todella hankala kuvata edes jotakuinkin tyydyttävästi.

Täällä meillä sataa vettä, joten on aikaa rästissä oleville sisätöille.

Rönsyleimut

Lupasin laittaa lisää kuvia rönsyleimujen kukinnasta pihallamme. Nyt siniviolettikukkaiset ovat puolestaan punakukkaisten ohella parhaassa kukintavaiheessa.

Rönsyleimu ei pahemmin anna tilaa yksivuotisille rikkakasveille, sillä se valtaa röyhkeästi multapinta-alaa  itselleen.

Rönsyleimujen kaverina penkissä kasvaa myös muita maanpeitekasveja, kuten punakukkaista sammalleimua muurin reunassa vasemmalla.....

 sekä syyspäivänhattua, syyshohdekukkia, päivänliljoja, jalokärhöjä....

pensaskärhö, morsiusleinikki, hopeamarunaa ja sipulikukkia.

 Havuja, eli erilaisia tuijia kasvaa penkin molemmissa päissä. Vasemmalla timanttituijia.....

ja taustalla kasvavat pallotuijat Little Champion ja Danica.

Kuten jo edellisessä postauksessa kerroin punakukkainen rönsyleimu aloittaa kukinnan aina ensimmäisenä.

Yleisnäkymää kukinnasta.

Rönsyleimu säilyttää lehtensä vihreinä lumen suojassa  ja on kasvi.....

joka suosii hieman hapanta maata ja pitää läpäisevästä, mutta multavasta kasvualustasta.

Punainen rönsyleimu sopii mainiosti saman sävyisten tulppaanien aluskasviksi.

Valkoinen leimu taas on hyvä väripari siniliilakukkaisen kanssa.

Kukinta on parhaimmillaan niin runsasta, ettei kasvin lehtiä juuri näy.

Puhtaan valkoiset kukat.

Tarharistikki on saman penkin kaunotar.

Sammalleimu kukkii myös parasta aikaa.....

samoin kuin pikkukukkainen ristikki.

Kaverukset vierekkäin.

Toivottavasti jaksoit kahlata loppuun saakka tämän todellisen kuvamaratonin.

Mukavaa viikonloppua teille kaikille.