Translate

lauantai 8. toukokuuta 2021

torstai 6. toukokuuta 2021

Kadonneista oppia - haaste

Sain tämän haasteen Saran mökissä ja puutarhassa- blogista. Kiitos Sara.  Puutarhaeloa- blogin Riitta on tämän mielenkiintoisen haasteen alullepanija. 

Haasteen aiheena on kertoa puutarhan kadonneista tai tarkoituksella poistetuista kasveista.

Aloitan ensin puutarhasta kadonneista.


Himalajantyräkin  (Euphorbia griffithii, kuvassa vasemmalla) menetys on harmittanut minua erityisen paljon. Se menestyi monta vuotta hyvin, kunnes 2014 se ei enää noussutkaan penkistä. Himalajantyräkin kukinta ajoittuu heinä-elokuulle ja se pitää aurinkoisesta- ja puolivarjoisesta kasvupaikasta. Minulla se kasvoi muurikivipenkissä, jossa talvimärkyys ei ainakaan päässyt sitä vaivaamaan. Ikuiseksi arvoitukseksi jäänee miksi se lopulta menehtyi?

Kevätesikko

Toinen harmituksen aihe on, etten saa esikoita menestymään, kevät-ja puutarhaesikkoa lukuun ottamatta, vaan ne katoavat jossain vaiheessa ihan järjestään. Olen koettanut istuttaa niitä vähän eri kasvupaikoille puutarhassamme, löytääkseni niille parhaiten sopivan paikan.  Aina yhtä heikoin tuloksin.


Sitten valkokukkaisiin jalokärhöihin. Niitä en ole saanut puutarhassa myöskään menestymään toivomallani tavalla. Tässä menetetty 'Snow Queen' ja toinen oli mieheltäni lahjaksi saamani             'Matka Ursula Ledochowska', josta minulla valitettavasti ei ole kuvaa. Itse olen arvellut suurimpana syynä menetyksiin olleen alkuvaiheen liian vähäisen kastelun. Nyt toivoa hieman näyttäisi olevan 'Miss Batemanin' suhteen.


Sädepäivanhattu Rudbeckia fulgida var. sullivantii on yksi suosikkini keltakukkaisista perennoista ja sen menetys  kirpaisee edelleen. Tämän katoamiseen en ole valitettavasti löytänyt syytä. 

Monia muitakin kasveja olen vuosien varrella menettänyt, mutta nämä nousivat nyt ensimmäisenä mieleeni.

Laitanpa sitten mukaan myös pari tarkoituksella poistettua kasvia.



Sinänsä kaunis, mutta agressiivisesti leviävä hopeatapläpeippi 'Lamium maculatum', joka valtasi  havupenkissä  aivan liikaa tilaa itselleen. 
Erittäin sinnikäs punalehtinen pihakäenkaali 'Oxalis fontana Ruta' on myös poistettujen listalla. (Sattuneesta syystä siitä ei ole kuvaa.)

Haastan seuraavat blogit:
Maatuskan Selätön puutarhuri- blogista sekä 
Hirnakan Hirnakan Torppa- blogista

Haaste: Kerro siis, mikä meni pieleen ja miksi. Esimerkkejä voi olla yksi tai useita. Tärkeintä on kerätä huomioita, jotta tänä kesänä meillä menisi paremmin. Haasta kolme seuraavaa. Jätä vastauksestasi kommentti Puutarhaelon huhtikuun Kadonneista oppia -haasteeseen, niin tiedän kerätä kaikki vinkit yhdeksi muistilistaksi.
    

maanantai 3. toukokuuta 2021

Takapihan lankkupenkki sai säleikköseinämän

 

Tänään ajelimme mieheni kanssa heti aamupalan jälkeen K-Rautaan hakemaan raudoitusverkkoa takapihan lankkupenkin säleikköseinämää varten. Seinämään tulleet pystytolpat saimme pystytettyä valmiiksi jo eilen, joten vuorossa oli siis enää itse verkkojen paikoilleen kiinnitys.


Verkot kiinnitimme naulaamalla ne sinkilöiden avulla tolppiin kiinni. Kuvan  oikeanpuoleisen säleikön teimme kahdesta vaakasuoraan asennetusta raudoitusverkosta. Vatupassi oli taas hyvänä apuna, jotta saimme verkot kulkemaan suorassa sekä toisiinsa nähden samassa linjassa.


Sain muutamia vuosia sitten enoltani lahjaksi vanhan haravakoneen pyörän. Aivan yllättäen sain päähäni idean käyttää sitä yhtenä näkyvänä osana säleikössä. Mallattuamme pyörän oikealle kohdalleen, taakse kiinnitettiin verkko, joka sitten leikattiin rälläkällä kehystämään mahdollisimman tarkasti pyörän ulkokehää.


Pyörän tukeva kiinnitys teetätti hieman pohdintaa ja ylimääräistä työtä. Pyörän taakse tulleen kiinnityskapulan sekä verkon avulla saimme raskaan pyörän kuitenkin mielestämme tarpeeksi tukevasti paikoilleen. Sidoimme lisäksi vielä rautalangalla pyörän muutamasta kohtaa lujasti verkkoon kiinni. 


Tässä seinämä pellonpuolelta kuvattuna. Oikealla näkyy vanhempi lankkupenkki vastaavanlaisine seinämineen.


Seinämien avulla molemmat penkit nivoutuvat nyt mielestäni kivasti yhteen. Kulkusillan ja penkin välisen välitilan toteutus vain edelleen mietityttää minua, enkä saa ratkaistuksi minkä kahdesta päässäni pyörivästä vaihtoehdosta valitsisin.  


Itse kasvien istutuksella ei ole mikään kiire, sillä haluan saada penkistä mahdollisesti vielä esiin työntyvät rikkaruohot ensin nitistetyksi.


sunnuntai 2. toukokuuta 2021

Kevättyöt etenevät

Nimittäin 10 kpl uusia kärhösalkoja on nyt valmiina. Tällä kertaa mieheni sahasi salot painekyllästetystä puusta,  joten nyt ne kestävät lahoamatta pitkään. Kaikkiin salkoihin tuli metalliset tolppajalat, joiden avulla salot saa kiilattua tukevasti maahan pystyyn. 

Kuvan taustalla näkyy vielä kaksi vanhaa, punaista kärhösalkoa. Nyt niidenkin tilalla seisovat jo uudet.


Olen todennut, että korkeiksi kasvaville, jopa nelimetrisille jalokärhöille, joita meillä on muutamia, korkea salko on ihan paras tukiratkaisu. Miksikö? .... no siksi, että mielestäni siinä kärhö pääsee kaikkein parhaiten oikeuksiinsa ja kukat tulevat hyvin kauniisti esille. 


Eri puolille salkoa ruuvattuihin vaakakeppeihin on kierretty lisäksi ristiin rastiin alhaalta ylös kulkevia tukinaruja, joihin kärhöt mieluusti kärhillään tarttuvat ja joihin versot on myös tarvittaessa hyvä ohjata kasvamaan. 


Takapihan uudella työmaallakin on alkanut tapahtua, mutta siitä lisää  vähän myöhemmin.

Mukavaa sunnuntai-iltaa.

perjantai 30. huhtikuuta 2021

Hyvää vappua

 


                                    Västäräkki matkoiltansa, kertoilee jo juttujansa.

                                     Lintukodin kuistilla, iloinen on tunnelma. 

                                     Laulut kauas kantautuu, onkohan jo toukokuu.


Oikein hyvää vappua kaikille.

torstai 29. huhtikuuta 2021

Kuin hidastetussa filmissä

Kaikki kasvu tuntuu nyt tapahtuvan aivan kuin hidastetussa filmissä. Ajankohtaan nähden normaalia kylmemmät yöt ja viileät päivät pitävät siitä huolen.


Muutamia nupussa olevia kasveja sentään löytyi, kun kameran kanssa lähdin puutarhakierrokselle, kuten tämä kevätvuohenjuuri (Doronicum orientale) 


Tämä kasvaa takapihan ojanvarsipenkissä koristeomenapuun, kupariheisiangervon  ja  ruusumantelin kanssa.
 

Löysin myös etupihan penkistä, isotuomipihlajan alta muutaman nupullaan olevan tulppaanin.


Lajikkeista en vielä osaa sanoa mitään.


Hyasinttien kukintaa saa vielä jonkin aikaa odottaa samoin kuin.....


helmililjojenkin.


Keltakukkainen kevätesikko (Primula veris) avannee sen sijaan kukkansa ihan lähiaikoina.
                                       

Muutama vuosi sitten Lidlistä ostetuista kevätkurjenmiekoista vasta ainoastaan tämä yksi on avannut kukkansa toisten vielä odotellessa.


Ritarinkannuksetkin ovat nyt  kasvussaan melkoisesti jäljessä muihin keväisiin verrattuna

                         Mukavaa vappuviikon jatkoa.                                     



tiistai 27. huhtikuuta 2021

Kiinanruusu ilahduttaa edelleen.



Minua on harmittanut, kun kiinanruusuni on avannut nuppujaan aina vain yhden kerrallaan. Nyt siinä on kaksi kukkaa auki. Jospa se kevään edetessä aukoisi nuppujaan runsaamminkin ihasteltavaksi.


Pidän kovasti kukan väristä. Kamera ja tietenkin näyttö hieman väriä vääristää.


Olen usein miettinyt kuinka osaa erottaa kiinanruusun ja kiinankellon. Lehdet ovat mielestäni kiinankellolla pitkulaisemmat ja ne saattavat olla kirjavat, mutta muuten.... osaako joku vastata miten nämä kaksi kaunotarta  parhaiten erottaa?

Sää näyttäytyy edelleen hyvin koleana ja lähipäivinäkään ei asiaan näytä muutosta olevan tulossa. No, näillä mennään ja odotellaan, jospa ne lämmöt pian palaisivat.




sunnuntai 25. huhtikuuta 2021

Kuusenkäpyhake

                                          

Aina pihaa  siivotessani tapaan samalla kerätä visusti talteen kaikki takapihan kuusista pudonneet kävyt (tällä kertaa runsaat kaksi isoa saavillista), jotka sitten haketan katteeksi penkkien reunoihin. Meillä on käytössä kaksi haketinta ja toista niistä tuleekin käytettyä nykyään pelkästään käpyjen hakettamiseen.



Käpyhake on minusta aivan loistavaa ja täysin ilmaista katetta penkinreunoihin. Se tosin maatuu nopeammin, kuin karkeampi hake, ja sitä joutuu näin ollen lisäilemään maahan useammin. Maatuessaan se tekee kuitenkin mullan kuohkeaksi ja mahdolliset rikatkin irtoavat siitä tosi vaivattomasti. Katetta käytän myös hapanta maata vaativien kasvien, kuten havujen, alppiruusujen ja jaloangervojen juurella. Jos tarve vaatii, hakkeeseen voi halutessaan lisätä myös kalkkia, jolloin se sopii katteeksi kaikille kasveille eikä happamoita kasvualustaa liiaksi. Tuoksu on ainakin minulle hyvin mieluinen, samoin kuin kaunis ruskea värikin. 

Jos pihassanne kasvaa kuusia ja satutte lisäksi omistamaan hakettimen suosittelen kyllä käpyhakkeen käyttöä. Tulette yllättymään positiivisesti.

Mukavaa sunnuntai-illan jatkoa.


Ps. Jälkihuomautuksena vielä. Männynkävyt eivät käy hakettamiseen, sillä ne ovat ensinnäkin liian kovia ja lisäksi ne tylsyttävät terät.

perjantai 23. huhtikuuta 2021

Kasvua näkyvissä

 

Pihaesikko (Primula pubescens)

Jättilaukka Gladiator.


"Sopivasti" sää taas kylmeni, laukkojen lähtiessä kasvuun. Lehdenkärjet tulevat ottamaan osumaa ja muuttuvat ikävän valkoisiksi. Huoh.

Paviljongin viereisessä penkissä narsisseissa on nähtävissä jo muutamia nupunalkuja.

                                  


Tulppaanit ovat myös kasvussa eri puolilla puutarhaa.




Suojaisemmassa paikassa tulppaanien lehdet näyttävät olevan selvästi kookkaampia.


Kallionauhus 'Desdemona'n punaiset lehdet pilkottavat myös jo maasta samoin kuin....


pionien punaiset piipotkin.


Idänunikko kasvimaan kasvulavassa  ja ....


valkoherukkapensaan alle maastoutuneet harmaakäenkukat (Lychnis coronaria)


Tuoksuorvokki (Viola odorata) aukaisi jo muutamia, hajuvesiteollisuudessakin hyödynnettyjä, ihanalle tuoksuvia kukkiaan takapihan kiven kupeessa.  


Saman kiven toisella puolella talvesta hyvin selvinnyt sormustinkukka. 

Suloiset keltasahramit.

Loppuun vielä muutama kuva kukintansa kohta lopettavista krookuksista.




Sisääntulopenkin krookukset.


Kuva samasta penkistä hieman lähempää otettuna.