Huomioita lempikasvistani

Kuunliljat 7.6. 2021

Puutarhassamme on perennoja joihin olen ollut vuosien varrella erityisen tyytyväinen. Nyt haluan nostaa yhden niistä esille, eli kuunliljat. Meillä se on ollut monessa kohtaa oikea ison pihan pelastaja.

Viime kesä oli monta viikkoa ennätyksellisen helteinen ja sateeton, mutta kuunliljat porskuttivat siitä huolimatta aivan entiseen tapaansa, eikä kuivuudesta näyttänyt ainakaan meillä olevan niille juuri minkäänlaista haittaa.

Viihtyessään kuunlilja kasvattaa valtavan, pyöreähkön pehkon ja vaikka kasvin jakaa kahtia, niin se kasvaa hyvin nopeasti entisiin mittoihinsa.

 

                                                                         15.6.21

Kuunliljoista on saatavilla paljon eri lajikkeita. Itse pidän ehkä eniten vihreälehtisistä kuunliljoista, mutta  löytyyhän meiltä toki myös.....

 kirjavalehtisiä lajikkeita. Kuvassa yllä vasemmassa reunassa.

11.7.21

Kuunliljoilla saa luotua seesteisiä ja yhtenäisiä näkymiä puutarhaan. Tuuhea kasvusto takaa myös sen, etteivät rikkaruohot pääse rehottamaan niiden juurella. Huolettomuus hoidon suhteen on myös mielestäni iso asia.

Meillä kuunliljat ovat viihtyneet eri puolilla puutarhaa todella hyvin. Pitkälle varmaan savipitoisen kasvualustan ansiosta. Pehkot kasvavat todella isoiksi ja elinvoimaiseksi ja vaikka kukinta onkin toisarvoinen asia, on sekin jollain lajikkeilla ollut ihan mukava lisä. Esimerkiksi edessä vasemmalla oleva valkokukkainen komeasinikuunlilja 'Elegans' on  kaunis kukkiessaan. Sen kukkavarret nousevat vain hieman lehdistön yläpuolelle. 

 15. 8. 21

Tässä penkkiä reunustaa ensimmäinen hankkimani kuunlilja. Muistaakseni lajike on hämykuunliljoihin kuuluva  Hosta undulata 'Erromena'.

Sen lehdet ovat hieman pitkulaisemmat, kuin komeakuunliljoilla. Sen liilat kukat ovat melko vaatimattomat ja pidänkin siitä enemmän kukkimattomana.

Keväällä kuunliljat lähtevät hitaasti kasvamaan ja se on ehkä yksi niiden haitta. 23. 5.21 otetussa kuvassa (yllä) kuunliljat ovat vielä näin pieniä.

Sama penkki elokuussa kuvattuna.

15.6.21

Kuunliljoja on kiva yhdistää myös muihin siihen sopiviin kasveihin. Tässä kultatyräkin, kurjenpolven, nauhusten ja havujen kanssa samassa penkissä.

Mukavaa sunnuntai-illan jatkoa.

Kuunliljat, loistavat penkinreunustajat

Vihreälehtinen komeakuunlilja

Kuunliljat ovat mitä mainioimpia perennoja puutarhassa. Meidän osin savipitoisessa puutarhamaassa ne ovat viihtyneet tosi hyvin. Niitä onkin meillä penkkejä reunustamassa kymmeniä.

Kuunliljan upeus tulee esille kauniin lehdistön lisäksi siinä, että kahdesta viimeisimmästä, hyvin helteisestä kesästä huolimatta ne kasvoivat normaaliin tapaansa hyvin rehevästi vailla kuivuudesta ja kuumuudesta johtuvia ongelmia. Se jos mikä on mielestäni mainio asia.

Rehevien kuunliljojen alla eivät myöskään rikkaruohot pääse rehottamaan, ja isolla pihalla ne antavat laajoihin kukkapenkkeihin myös yhtenäistä ilmettä ja seesteisyyttä.

Kuunliljat soveltuvat ja viihtyvät parhaiten puolivarjoisessa - tai varjoisessa paikassa. On myös lajikkeita jotka viihtyvät jopa auringossa. Tällöin niiden lehdissä täytyy vain olla paljon valkoista tai keltaista.

Sinikuunlilja 'Elegansissa on valkoiset, melko lyhyessä kukkavarressa olevat kukat. Se onkin kaunis kukkiessaan. Kuunliljojen upeat ja rehevät lehdet ovat  kuitenkin niiden paras puoli ja ne ovatkin parhaimmillaan ennen kukintaa itse kukinnan ollessa mielestäni melko toisarvoinen asia.

Tässä kahta kuunliljaa mm. pylvästuijien, pesäkuusen, nauhusten, kultahelokin ja rantakukan kanssa.

                                           

Komeakuunlilja 'Francee' (yllä). Taustalla tuoksuköynnöskuusama.

                  

Kuunliljoista on saatavilla nykyään todella paljon eri lajikkeita. Toisaalta hyvä, mutta valitettavasti runsas ja liiallinen jalostus toi mukanaan myös virustauteja lähinnä ulkomaisten taimien mukana. Tauti myös leviää herkästi työvälineiden sekä hyönteisten välityksellä. Pahimmin sen sanotaan vaivaavan kirjavalehtisiä lajikkeita. Olen myös lukenut, että virustauti voi olla jopa vuosia piilevänä ennen sen varsinaista puhkeamista. Torjunta on kuulemma myös mahdotonta kerran saastunnan saaneella kasvilla. Kannattaakin siis tarkistaa ostaessa kuunliljan kunto ja jättää jo valmiiksi heikon ja surkean näköiset yksilöt ostamatta.

Tässä kirjoukonhattu (vasemmalla) kuunliljojen kanssa. 

Tässä kirjokuunliljaa (Hosta Undulata) penkin reunassa keväällä kasvun ollessa vielä alussa.

Tässä kirjokuunlilja lähempää kuvattuna.

Jalokuunlilja 'Stiletto' on pienikokoinen, hieman hidaskasvuinen kuunlilja, joka ei vaadi paljon tilaa. Sen lehdet ovat kapeat ja lievästi aaltoilevat. Lehtien ulkoreunassa on valkoinen raita.

'Stiletto' näyttää viihtyvän hyvin melko aurinkoisessakin paikassa. 

Kuunliljat sopivat mielestäni sangen hyvin yhteen useiden perennojen kanssa. Vasemmalla kirjokuunliljaa penkin reunassa ja sen jatkona ylläkuvassa olevaa kukkivaa  'Stilettoa'.

                                    Tässä sama perennapenkki hieman eri kulmasta kuvattuna.

Hyvin usein kuunliljat ovat säästäneet minut monelta ongelmalta, kun olen hakenut perennapenkin reunaan sopivaa, yhtenäistä ilmettä antavaa ja monen kasvin kanssa yhteensopivaa kasvia. En voi sanoa olevani vähimmässäkään määrin mahdollisimman monilajisten kasvien keräilijä, vaan ennemminkin yritän luoda melko paljon samaa kasvia istuttamalla harmonisia ja rauhallisia puutarhanäkymiä. 

Kuunliljojen lehdistä saa syksyisin niiden palelluttua myös runsaasti hyvää kompostiainesta. 

Kuunliljat lähtevät keväisin melko hitaasti kasvuun ja se on niiden haittapuolia.

Kuunliljoja on erittäin helppo lisätä jakamalla. Keväällä ennen lehtien puhkeamista muutaman vuoden ikäisen juurakon voi sitä lainkaan maasta ylös nostamatta jakaa suoraan lapiolla kahtia. Syntyneeseen kuoppaan kun lisää hyvää multaa, niin kuunliljan saa kasvamaan tosi nopeasti entiseen kokoonsa.

Sade sai hyvää aikaan

Sade tuli enemmän kuin tarpeeseen ja se on vauhdittanut kasvua oleellisesti. Alppiruusuista kukintavuorossa on takapihan alppiruusupenkin P.M.A. Tigerstedt ‘.

Ojanvarsipenkin koristeomenapuu 'Makamik' kukkii myös parhaillaan. Sen kolmesta päähaarasta kaksi kuvan oikeanpuoleista haaraa ovat kokonaan kuivuneet, joten olen valmistautunut puun kukkivan ehkä viimeistä kertaa.

'Makamik' pellon reunasta kuvattuna.

Syreenin kukinta on aina yhtä ihanaa ja se tuoksu....

Syreenipenkin lumipalloheisi on täynnä vihreitä kukkapalloja. Odotan innolla kukintaa.

Kuunliljat ovat paisuneet ihan silmissä.

Rinneangervon oksia oli jänis käynyt talven aikana napsimassa. Jouduin tasaamaan osaa varsista. 

Samassa penkissä kasvava laukan kukka.

Tienvarsipenkin 'Gladiator' laukkojen lehdet ovat surullinen näky. Toivottavasti myös itse kukat  kasvattavat kokonsa normaaliksi.

Loppuun vielä kuva tulotien varsessa kasvavasta  idänvirpiangervosta.

Oikein mukavaa ja aurinkoista viikkoa.