Olen jo useampaan kertaan talven aikana sovittanut mietintämyssyä päähäni tulevan kesän projekteja ajatellen.
Suunnitelmat ovat suuntautuneet muun muassa tämän uuden, viime kesänä valmistuneen lankkupenkin liittämisestä aiemmin tehtyyn lankkupenkkiin mahdollisimman saumattomasti.
Tässä kuva on vanhemmasta penkistä, johon uusi penkki täytyy liittää osaksi kokonaisuutta.
Suunnitelma edellyttää ainakin ihan alkajaisiksi raudoitusverkkojen ja puutavaran hankintaa. Uuden lankkupenkin pellonpuoleiselle reunalle tulee kuvassa olevan kaltainen koko reunan pituuden kattava säleikköseinämä, jonka on tarkoitus jatkua myös noin kolmasosan verran metsänpuoleisen lankkureunan pituudesta. Johonkin kohtaan seinämää on tarkoitus myös asentaa sedältäni muutama vuosi sitten saamani isohko rautainen haravakoneen pyörä. Katsotaan kuinka se tulee onnistumaan?

Vasemmalla näkyvän kulkusillan liittäminen lankkupenkkiin mahdollisimman jouhevasti on osoittautunut suurimmaksi haasteeksi. Ajattelin kulkusillan leventämisen kiinni uuden penkin reunaan olevan paras vaihtoehto. Tämä vaatisi kuitenkin sillan reunaan asennetun köysikaiteen poistamista ja jo maanpinnan korkeuseron takia ajatuksesta joutuu muutoinkin luopumaan. Jotta koko alueella olevan maanpinnan olisi ihan alkuaan saanut samaan korkotasoon, olisi se vaatinut todella paljon lisää maa-ainesta. Lisäksi maanpinta vielä laskeutuu melkoisesti metsää kohti vaikkei sitä kuvasta paljon näykkään. No, ehkä liuskekivien tai laattojen asentaminen kulkusillan ja penkin välitilaan on yksi vaihtoehto, joka saattaisi jopa toimia.
Olen esittänyt miehelleni myös kainon toivomuksen kasvimaan reunaan asennettavista, korkeista pystypilareista, jotka sitten yhdistetään toisiinsa pilareiden päällä kulkevalla poikkiparrulla. Tämä tuskin estää tai vaikuttaa mitenkään kasvimaan valoisuuteen.
Viime kesänä aloitimme kasvimaan lahonneiden kasvilavojen poistamisen ja uusien rakentamisen niiden tilalle. Suurin osa lavoista saatiinkin tehdyksi ja asennetuksi paikoilleen, mutta projekti jatkuu edelleen tänä keväänä. Roslagin mahonkiaineksiakin on vielä riittävästi jäljellä laatikoiden ekologiseen suojaukseen.
Kuvassa näkyvistä vanhoista kärhötolpista osa katkesi viime syksyn tuulissa ja niitä joudumme myös keväällä uusimaan. Tolpat ovatkin kestäneet vuosikaudet yllättävän hyvin. Nyt toteutukseen tulee mieheni mukaan hieman parannusta lähinnä tolppien läpi kulkevien välitappien osalta.
Viime kesänä poistimme tienvarsipenkistä siinä kasvaneet kurtturuusut. Vielä en ole päättänyt, istutanko paikalle uusia ruusuja, matakasvuisia pallotuijia tai kenties jotain ihan muuta. Päätöksellä ei tosin ole kiire, sillä kaikki alueelta mahdollisesti vielä esiin työntyvät, maahan jääneet juurenpätkät pitää saada kaivettua ensin kokonaan pois ennen uusia istutuksia.
Ihanaa, ensi viikoksi on jo luvattu lämpimämpää säätä. Nautitaan siitä.