Translate

sunnuntai 16. helmikuuta 2020

Juttusarja puutarhamme havukasvit 4



Seuraavana esittelyvuorossa on tämä takapihan alppiruusupenkin leveäksi ja pensasmaiseksi kasvava japaninmarjakuusi Taxus cuspidata. Sen takana kasvaa kotkansiipisaniaisia, hibatuija, kuunliljoja, töyhtöangervo sekä erilaisia alppiruusuja. Harmittaa, etten löytänyt kuva-arkistostani nyt yhtään parempaa kuvaa tästä hyvin kauniista ja kestävästä marjakuusesta.


Lähikuva marjakuusen vieressä kasvavasta vähän harvinaisemmasta hibatuijasta (Thujopsis dolabrata.)


Tässä vanhassa talvisessa kuvassa on puolestaan melko kapeakasvuinen ja pystyoksainen kartiomarjakuusu taxus media 'Hicksii' sisääntulotien muurikivipenkissä. Kartiomarjakuusi kestää hyvin leikkausta ja muotoilua. Leikkaankin sitä lähes vuosittain.


Kirjastohuoneen puolikuunmuotoisen muurikivipenkin vasemmassa laidassa kasvavat nämä kolme kartiovalkokuusta. Kartiovalkokuusille suositeltua puolivarjoista kasvupaikkaa kannattaa suosia. Syystä että.....


aurinkoisella ja tuulisella paikalla kasvaessaan se täytyy suojata ihan joka kevät varjostusverkolla tai muulla vastaavalla. Suojaukset olemme toki tehneet keväisin, mutta välillä penkkiin osuvat tuulet ovat siirtäneet verkot huomaamatta pois paikoiltaan tai suojaus on ollut hiukan liian myöhäinen. Yksikin tuulinen ja aurinkoinen päivä saattaa saada pahaa jälkeä aikaan.

 Tässä siitä hyvä esimerkki.

Muutama vuosi sitten kartiovalkokuusemme saivat pahoja vioituksia joista elpyminen kesti melko pitkään. Vioitusten korjaukseen auttoi parhaiten usein toistetut havupuubalsamilla tekemäni suihkutukset.


Penkin vasemmanpuoleisin kartiovalkokuusi sai kaikkein pahimmat vioitukset. Aika hurjan näköinen alkutilanne, vai mitä? Eipä uskoisi samaksi ylimmän kuvan vasemmanpuoleiseksi, lähes entiselleen elpyneeksi kartiovalkokuuseksi. Kuvista (alhaalta ylöspäin kelatessa) voi myös hyvin nähdä vuosittaiset pikkuhiljaa tapahtuneet kartiokuusten kuntoutumiset.


Tässä vielä vanha kuva samaisista kartiovalkokuusista joiden juurella kasvaa seppelvarpu Stephanandra incisa 'Crispa'.


Eipä ollut vuosia sitten tilanne yhtään parempi tämänkään huoltokäytävän vasemmassa reunassa kasvavan kartiovalkokuusen kanssa. Mieheni ehdotti jo useampaan kertaan sen poistamista. Olin kuitenkin lukenut kartiovalkokuusten kyvystä korjaantua pahoistakin vaurioista, joten halusin testata olisiko asia todella näin.

Tässä kuva vuosia kestäneen havupuubalsamilla kuntouttamisen jälkeen.

 Mielestäni rumiluksen kanssa sinnittely ehdottomasti kannatti. Etenkin, kun kartiovalkokuusi on hyvin hidaskasvuinen. Saman koon saavuttamiseen kun olisi uudelta taimelta kulunut useita vuosia. 



Tässä tonttimme pohjoisenpuoleisella rajalla kasvava palsamipihta on kasvanut komeaan ja näyttävään mittaan. Sen oikealla puolella on siperianlehtikuusi Larix sipirica.


Enpä malta olla laittamatta kuvaa myös tästä pienestä, siemenestä paikalle kasvaneesta männyntaimesta. Nipistän keväisin vuosikasvut lähes kokonaan  ja pyrin saamaan latvaa pallomaiseksi. Juurella kasvaa keltamaksaruohoa (Sedum acre) ja punakukkaisia sammalleimuja.


Tässä puolestaan rungollinen pallotuija ja pesäkuusi.


Tässä kuvassa (vuonna 2013) ruukuissaan monta vuotta menestyneet ja kasvaneet, todella kauniit sypressit Ellwoodii. Talvet ne viettivät autotallissamme, kunnes alkoivat olla liian kookkaita, hankalia ja raskaita siirreltäviä. Niinpä....


päätin kokeilla, jospa ne kestäisivät talven ulkona ruukuissaan. Valitettavasti arvattavin ja huonoin lopputuloksin. 
 

Sain kuitenkin nauttia useamman vuoden sypressien kauneudesta....


 sisääntulomme kahta puolta.


Nämä etenkin joulunaikaan myytävät pikkusypressit (oikealla) ovat myös yllättävän hyvin kestäneet meillä jopa useamman vuoden muurikivipenkin reunaan  istutettuina. Paha tappotalvi teki tästä kuvassa olevasta yksilöstä kuitenkin kerralla selvää.





Loppuun vielä vanha kuva pihan metsäsaarekkeen laidassa ojan varressa edelleen kasvavasta luonnonkatajasta talvisessa asussaan.

Mukavaa, että olette jaksaneet kommentoida ja olla mukana tämän pitkän juttusarjan aikana.

torstai 13. helmikuuta 2020

Juttusarja pihamme havukasvit osa 3



Tällä kertaa ajattelin laittaa kuvia pihamme erilaisista katajista. Katajat ovat olleet hieman ongelmallisia kasvatettavia puutarhassamme. Meillä on pohjamaana savi, ja vaikka maata on parannettu ja salaojitus hoidettu kuntoon, ei sekään aina ole riittänyt katajien viihtyvyyden takaamiseksi. Katajat kun viihtyvät useimmin melko karuissa ja aurinkoisissa paikoissa.


Kerroinkin jo aiemmin sisääntulotien muurikivipenkin tarhakatajasta, jonka kasvuvoima oli  niin valtaisa (halkaisijaltaan reilun kaksi metriä), että se alkoi peittää kaikki muut kasvit alleen. Lisäksi keväisin sen oksissa oli lähes aina ahavavioituksia ja havu näyttikin siksi pitkälle kesään vähän ikävältä. Leikkaukset tosin paransivat tilannetta. Tarhakatajat ovat laaka- ja rohtokatajan risteymiä. Omani oli mitä ilmeisemmin 'Mint Julep' -lajiketta, kun enää varmuudella muista.


Tämä toinen, sisääntulon viereisessä penkissä kasvanut ja kuvissa oleva kataja oli mitä ilmeisemmin samaa lajiketta. Yhtä elinvoimainen ja aggressiivinen kasvuvoimassaan kuin lajitoverinsakin. Samat ongelmat vaivasivat ajan oloon tätä, sinänsä hyvin kaunista katajaa, kuin edellä kerrottuakin.


Suureksi harmiksi tämänkin katajan kohtaloksi tuli lopulta sen hävittäminen. Kuten olen aiemminkin maininnut pihamme on keväisin hyvin altis pelloilta vapaasti puhaltamaan pääseville tuulille sekä auringolle. Asianmukaiset suojauksetkaan eivät katajien osalta tahdo paljonkaan auttaa asiassa.


Tarhakataja ja ruukkusuihkulähde sopivat mielestäni todella kauniisti yhteen ja katajasta luopuminen ottikin siksi lujille.


Eipä paremmin onnistanut taustalla näkyvän irlanninkatajankaan suhteen. Joka kevät se sai suojakseen varjostusverkon, mutta latvat ruskistuivat ja kuivuivat siitä huolimatta. Ajanoloon sekin  joutui poistettavien listalle. Kuvassa vasemmalla olevat Tiny Tim pallotuijat sen sijaan ovat pärjänneet ainakin tähän saakka hyvin.


Tässä kuvassa kataja vielä voimissaan hyväkuntoisena ja niin kauniina.


Tässä 2017 otetussa kuvassa  Tiny Tim pallotuijat etualalla ja taustalla vielä raasku tarhakataja.


Kirjastohuoneen edustan muurikivipenkissä edelleen kasvavat tuiviot ja sinikataja.


Allas-alueen pesäkuusi ja katajavauvat juuri istutettuina muutama vuosi sitten. 




Nämäkin pihaantulotien ' Blue Star' sinikatajat ovat jo pois vahvuuksista.




Ainut todella kestäväksi ja pitkäikäiseksi katajaksi puutarhassamme on osoittautunut takuuvarma kääpiökataja 'Repanda', joka tässä on istutettuna luonnostaan paikalla kasvaneiden pylväskatajien juurelle.


Repandan oikealla puolella on aivan maanmyötäisesti kasvava ja hyvin kaunis sinilaakakataja 'Blue Chip'.


Kuvassa yllä puolestaan on kääpiöpalsamipihta Apies balsamea  'Nana' joka on todella kaunis ja hyvin kestäväksi osoittautunut.


Samassa ryhmässä taustalla kasvaa oksankärkien typistyksin hyvin matalana pidettävät vuorimännyt.


'Nana' on mielestäni matalana havukasvina lähes vailla vertaa.


Taustalla parhaillaan kukkivia värililjoja.


Hyvin kauniissa keväisessä asussaan oleva hopeapallokuusi. Kuusi on hidaskasvuinen ja kestävä. Hankittu  2005.




Pesäkuusi Picea abies 'Nidiformis' on suuri suosikkini. Sen keväisten oksankärkien heleys on todella kaunis. Havu on muutoinkin elinvoimainen ja on kestänyt meillä myös lumen painoa loistavasti. Näitä minulla on puutarhassa kasvamassa useampia.


Juttusarja jatkuu vielä ainakin yhden postauksen verran, joten koettakaa jaksaa.

tiistai 11. helmikuuta 2020

Juttusarja puutarhamme havukasvit osa 2


Jatkan juttusarjaani edelleen tuijista. Kuvat ovat siis vuosien varrella puutarhastamme otettuja. Tarkoituksena on kuvien avulla kertoa miten havuja voi käyttää monipuolisesti puutarhassa ja yhdistää niitä rohkeasti hyvin monien kasvien kanssa.

Kuvassa kolme timanttituijaa 'Smaragd' köynnösporttia verhoamassa sinikukkaisen alppikärhön kanssa.


Enpä ole vielä tähän päivään mennessä löytänyt jalokärhöille loistavampaa kasvukaveria kuin tuijat.


Tuijat rauhoittavat värikästä kukintaa ja toisaalta taas saavat kukkien värit loistamaan.


Tässä timanttituijat huoltokäytävän päästä kuvattuna. Vasemmalla puolella käytävää kasvaa kartiovalkokuusi jota näkyy kuvassa vain hieman ja vielä kukkimattomat kärhöt.


Kuva toiselta puolelta köynnösporttia. Ryhmässä vasemmalla kaksi pylvästuijaa  'Fastigiata'. Kyseinen pylvästuija on hyvin tiheä- ja kapeakasvuinen ja nimensä mukaisesti kasvutavaltaan pylväsmäinen. Fastigiatojen oikealla puolella on kartiotuija  'Brabant'. Muurikivipenkin oikeassa kulmassa näkyvät kuvan kaksi katajaa, joista toinen on jo  menetetty, Juniperus communis f.cuessica, ja toinen pylväsmäinen luonnonkataja.


Tässä kuva köynnösportin molemmin puolin. Vasemmalla etualalla näkyy myös monena vuotena kovia kokenut, mutta vioituksista elpynyt kartiovalkokuusi.


Tuijaryhmä kasvaa ajan myötä hyvin tiiviskasvuiseksi. 


Punakukkaiset perennat sointuvat mielestäni hyvin kauniisti havuihin. Punahattu, syysleimu ja syysleimun takana kasvava himalajantyräkki Euphorbia griffithii.


Yllä harmillisesti menetetty takapihan alppiruusupenkissä jo komean koon saavuttanut 'Smaragd' timanttituija.  Ilmeisesti katolta jo useana vuotena sen päälle tullut tykkylumi oli sille liikaa. Se ruskettui ja kuoli. Juurella kuunliljat ja oikealla töyhtöangervo 'Aruncus dioicus'.


Brabant tuija löytyy myös alapihan pellonreunapenkistä. Taustalla ojanvarressa pihamme metsäsaarekkeesta pienenä piiskataimena ryhmään siirretty luonnon pylväskataja.


Kuva pihaantulotien muurikivipenkin havuista pihan puolelta kuvattuna. Havujen vasemmalla puolella ihan penkin reunassa kasvaa erilaisia maanpeitekasveja eli sinikukkaista ristikkiä, punakukkaista sammalleimua, neilikoita ja erilajisia maksaruohoja, jotka näyttävät kauniilta havut taustanaan.


Tässä kuva uusittua allas-aluetta reunustavista havuryhmistä, joissa kasvaa mm. pilarituijia 'Globosa' yksi timanttituija sekä kartiotuija (Brabant)  joista kolme pallon muotoon leikattuina. Penkeissä niiden seurana kasvaa myös maanmyötäisiä katajia ja kiven edustalla pesäkuusi. Lisäksi erilaisia perennoja kuten nauhuksia, keltakukkaista tarhapiiskua, kultatyräkkiä, kulleroa, rantakukkaa, punatähkää, punakukkaisia jaloangervoja, siperiankurjenmiekkaa, sinikukkaista kurjenpolvea erilaisia kuunliljoja ja pohjattomaan astiaan istutettua viiruhelpeä.



Sama ryhmä alkukesästä otetussa kuvassa.


Allas-alueen vasemmanpuoleinen reuna kuvattuna. Pesäkuusi kiven kupeessa.



Sama ryhmä pellon puolelta kuvattuna. Oikealla takana käppyräinen tammi, timanttituija, muotoaan hakeva 'Brabant' ja sen edessä punakukkainen ruusu 'F.J. Grootendorst'.


Kuvan oikeassa reunassa lähes näkymättömissä kasvaa punakukkainen koristeomenapuu Makamik ja ryhmän edessä kaksi pylväspihlajaa joista toinen ei osunut kuvaan.


Tässä kuvassa pilarituijat kasvunsa alussa.


Tässä kuvassa näkyvät ahavavioitukset pilarituijassa suojauksesta huolimatta. Onneksi vioitukset kuitenkin korjaantuvat melko nopeasti. Paikka on hyvin altis pelloilta keväisin puhaltaville tuulille ja auringolle.


Tässä yksi 'Columna' juuri istutettuna 2012.


Tässä taas naapurin rajanvastaisella reunalla leikkauksilla vielä lopullista muotoaan hakevat Brabantit.


Toisen naapurimme rajaa vasten istutettu havuryhmä (vanha kuva), jossa oikealla timantti- ja kartiotuijia. Niiden edessä  tuivio (Microbiota decussata) laakakatajia ja ruusuja.


Pihavaraston kupeeseen tontin rajalle aikoinaan perustamani havuryhmä, jossa kasvunsa alkutaipaleella olevat kartiotuijat (Brabant) sekä daaliaruukun takaa hieman näkyvä 'Tiny Tim' pallotuija.


Etualalla useasta metsäkuusesta vieri viereen istutettu ryhmä jota olen ...



muotoillut vuosi vuodelta pikku hiljaa leikkomalla…


tavoittelemaani muotoon. Tältä ryhmä näytti viime syksynä juuri leikattuna. Takana vasemmalla siperianlehtikuusi.


Tuijat sietävät mainiosti muotoonleikkausta. Brabantit taustalla saivat myös uuden muotonsa.


Pihaantulotien kartiotuija muotoiltuna.


Samaisen pihaantulotien reunaan istutetut ja muotoon leikatut kartiotuijat sekä niiden väleissä olevat 'Tiny Tim' pallotuijat .


Taustalla oikealla timanttituija.


Tiny Tim pallotuijat kestävät hyvin oikea-aikaista leikkausta.


Tässä sama ryhmä kuvattuna vuosia sitten, eli pian istutuksen jälkeen. Istutuksen tein aivan liian tiheään ja Brabantit kasvoivat lähes kiinni toisiinsa ja alkoivat lisäksi peittää pallotuijia  alleen. Kannattaa siis istuttaessa pitää mielessä kasvin tuleva lopullinen koko ja varata riittävästi tilaa kasvulle.

Lisää pihamme havukasveista taas myöhemmin.