Yhteenveto alppiruusujen kukinnasta

Nyt tulikin pitkä blogitauko, sillä kaksi ja puoli viikkoa kului todella nopeasti ja rattoisasti lapsenlapsien vieraillessa kukin vuorollaan luonamme. Luonnollisesti vietimme kaiken ajan heidän kanssaan, eikä tietokoneella ole tullut oltua juuri lainkaan. Lastenlasten lähdettyä olikin edessä juhannus, jota olemme viettäneet rauhaisasti ihan kaksin mieheni kanssa.

Alppiruusut ovat tänä kesänä kukkineet todella ihanasti ja runsaasti. Viimeisenä kukintavuorossa on nyt kuvan etualalla oleva puistoalppiruusu  'Catawbiense Grandiflorum'

Enpä muista sen koskaan aiemmin kukkineen näin runsaasti.

Oksat haarautuvat vähän sinne sun tänne pitkin penkkiä....

muiden penkin alppiruusujen ollessa huomattavasti pystykasvuisempia.

Catawbiense on ihan ensimmäisiä hankkimiamme alppiruusuja. Se on vanha lajike ja siltä osin myös hyvin tunnettu. Ainakin meillä se on osoittautunut myöskin hyvin kestäväksi ja varmaksi kukkijaksi.

Nyt saimme sitten todella kovat helteet lähes tulkoon koko maahan. Puutarhassa ei jaksa tehdä, kuin ainoastaan aivan välttämättömät työt. Nytkin mittari näyttää meillä varjossa +32 astetta.

                                         

Loppuun vielä pieni videonpätkä alppiruusujen kukinnasta.

 

Alppiruusut ja asalea aloittamassa kukintaansa

P.M.A. Tigerstedt' aloitti todella runsaan kukintansa takapihan alppiruusupenkissä. Kukat ovat valkoiset kauniilla tummanvioletilla keskustakuviolla. 

Menestymisvyöhyke I-V 

Kuva varjon puolelta.

Tigerstedtin oikealla puolella on muutamia kukkiaan avannut myös St Michel eli Mikkeli.

Senkin valkopohjaiset terälehdet hempeänpunaisella höystettynä ovat todella kauniit. Vihertävät täplät sijaitsevat vain yläterälehdellä.

'Haaga' ja vasemmalla oleva 'Helsinki University' ovat avanneet vasta muutamia kukkiaan.

'Haaga' 

Haagan avautuva nuppu on myös hyvin kaunis.

'Helsinki Unifersity'

2020 hankittu 'Feuerwerk' atsalea kukkii myös parhaillaan takapihan lankkupenkissä. 'Northern Hi- Lights' ja puistoatsalea 'Adalmiina' ovat vasta nupuillaan. Niistä kuvia kunhan ne kukkivat.

Uusi tulokas

                           

Wabiscaw

Tilasimme K-Raudan verkkokaupasta tämän Malus 'Wabiscaw'  purppuraomenapuun. Ihastuin erityisesti sen erittäin kauniin värisiin kukkiin. Puuta oli enää hyvin vähän saatavilla. Onneksi kolme kappaletta oli sentään jäljellä vielä Porvoon K-raudan puutarhaosastolla. Meille niistä kolmesta kotiutui siis yksi.

Kukan väri on hyvin hempeä.

Mätäsleimu

Sitten maanpeitekasveihin. Kuten olen jo aiemmin kertonut, ne kärsivät meillä melko pahoin menneestä talvesta. Uskon niiden kuitenkin tointuvan pikku hiljaa ennalleen. 

Sammalleimut etupihan loivassa rinteessä. 

Rönsyleimutkaan eivät tänä kesänä kuki yhtenäisenä merenä, kuten ennen.

Japaninakileijat 

Onneksi nurmikko on saanut riittävästi kosteutta sateiden myötä ja on rinteessä jo hyvin tuuhea.

Loppuun vielä pari kuvaa mummin ja papan muruista, jotka viettävät nyt viikkoa ilonamme.

Iloisia kohtaamisia ja pieniä pettymyksiä

'Angelique'

Puutarhassa tapahtuu näin alkukesästä paljon kameralle tallennettavaa. Sipulikukista kuitenkin osa on  tuottanut pettymystä. Joko ne ovat jääneet kokonaan ilmaantumatta tai sitten sipulit ovat työntäneet esille vain pelkkiä lehtiä.  Kerrottukukkaisista 'Angelique' tulppaaneista vain muutama ilmaantui tänä keväänä. No muutama kukkakin kyllä ilahduttaa kauneudellaan.

Kuten tämä kerrottukukkainen kaunotarkin.

Muistaakseni lajike on 'Mount Tacamo'

Sitten näihin pettymystä tuottaneisiin ja vain muutamin kukin kukkiviin tulppaaneihin.

 Näistä vain kaksi nousi kukkimaan.

Tämä kerrottukukkainen yksilö oli eksynyt  aikoinaan ostamieni 'Apeldoorn' sipulien joukkoon.

.

Tontinrajapenkin narsissit

Kukkaan puhjenneet kääpiökurjenmiekat.

Kylvämäni salkoruusun kasvuunlähtö on taas puolestaan ilostuttanut erityisesti samoin kuin...

    punahattujenkin, joita penkistä nousee useammastakin eri paikasta.

 Loppuun vielä kuva punakukkaisesta rönsyleimusta.

Mukavaa uutta viikkoa kaikille.

Kukintavuorossa marjaomenapuu

Marjaomenapuu kukkii parhaillaan kauniisti. Viime kesänä kukinta oli hyvin vaatimaton. Vaikuttaakin hieman siltä, että joka toinen vuosi se vetää hieman henkeä ja huilaa kukinnalta.                                                                                                                                              

Puu on hankittu aikoinaan Mustilasta hyvin pienenä piiskataimena. 

Kukat ja nuput ovat kauniita ja puuta pitääkin aina kuvata vähän joka suunnalta.

Samaan aikaan ajoittuva kukinta Punaisen Melban ja Samon kanssa on jo pölytyksenkin kannalta hyvä asia.

                           

Loppuun vielä kuva purppura-, eli koristeomenapuu Makamikista täydessä loistossaan. Se kukkii todella runsaasti, vaikka luulin sen viimevuotisen ison kuivuneen oksanhaaran poiston jälkeen vetelevän ihan viimeisiään.