Alppiruusut kukkivat

Helle on saanut nyt takapihamme alppiruusut avaamaan kukkansa vauhdilla. Näky on kieltämättä hyvin kaunis, kun lajikkeiden kukinta on lähes samanaikaista. Vain puistoalppiruusu Catawbiennse on vielä nupuillaan.

Alppiruusu 'Haaga'

Saatte varautua oikeaan kuvapläjäykseen, sillä olen ottanut kuvia vähän joka suunnalta.

'Haaga' on mielestäni todella kaunis.

Avautuvat nuput ovat myös hyvin kauniita.

'Helsinki University' (Helsingin Yliopisto)

'St Michel' (Mikkeli) kuvan takaosassa on kasvanut todella korkeaksi ja sen kukista on jo vaikea saada kuvia. Oikealla Vielä nuppunsa kiinni pitävä 'Catawbiense'

Marjatanalppiruusu P.M. A Tigerstedt.

 

Atsaleat ovat myös aloittaneet kukintansa mutta niistä juttua myöhemmin.

Mukavaa alkanutta viikonloppua kaikille.

Laukat aloittivat kukintansa

Omenapuupenkin ukkolaukat

Olen viime vuosien aikana istuttanut puutarhaamme yhä enemmän laukkoja, sillä pidän niistä todella paljon. Kaikki istuttamani laukat ovat joko ukko- tai jättilaukkoja.

Laukkojen lehdenkärjet kuihtuivat taas kerran tosi pahoin. Taitaa olla enemmän niiden ominaisuus, kuin kylmän aiheuttamaa, sillä suojasin ne keväällä kaksinkertaisella hallaharsolla.

Taustalla näkyvä lumipalloheisin kukinta osuu usein laukkojen kanssa samaan aikaan. Niin on tänäkin keväänä. Kuva on otettu viime sunnuntaina, jolloin laukkojen kukat olivat vielä avautumatta.

Tässä laukkoja sähköpylväspenkissä. 

Takapihan laukat vasta aloittavat kukintaansa. Niistä kuvia myöhemmin.

Taimien istutusta ja hellettä

Helle jatkuu ja lämpömittari on huidellut tänään +28 asteessa. 

Helteestä huolimatta päätin istuttaa siemenistä kasvattamani kasvit; osan ruukkuihin ja osan kukkapenkkeihin. Mysteerisiemenistä kehkeytyi yllättävän tanakoita taimia. Suurimman osan näistä ylläolevista istutin etu- ja takapihan kukkapenkkeihin.

En tapaa kasvatusvaiheessa koulia taimia yleensä lainkaan. Lisään vain kevään aikana laatikkoon taimien juurelle niiden kasvun myötä hieman lisää multaa ja lannoitan muutaman kerran miedolla lannoiteliuoksella. Kun tulee penkkiin tai ruukkuun istuttamisen aika, irrotan vain istutuslapiolla laatikosta aina tarvitsemani kokoisen palan....helppoa ja nopeaa. 

Tuoksuherneitä kylvin hajakylvönä sekä laatikkoon että tyhjiin vessa- ja talouspaperihylsyihin. Hylsyihin kylvämäni taimet istutin jo aiemmin kelloköynnösten kanssa takapihan kahteen kukkalaatikkoon.

Ylläolevat taimet pääsivät kasvihuoneen oven vieressä oleviin kahteen suureen ruukkuun muotoilemieni taikinamarjojen juurelle.

 Istutin lisäksi myös salkoruusut ja kesäalvikit etupihan muurikivipenkkiin. Vielä istuttamatta jäi kaksi laatikollista samettiruusuja, mutta eivätköhän nekin vielä löydä oman kasvupaikkansa. 

Rönsyleimujen kukintaa

Nyt puutarhassa tapahtuu niin paljon kaikkea, ettei perässä meinaa pysyä.

Rönsyleimut kukkivat iloisesti sisääntulon viereisessä penkissä. Kuivuus kiusasi niitä sen verran pahoin, että jouduin tarttumaan kasteluletkuun ennen sateita.

Flammentanz köynnösruusu, jota jänikset parturoivat talvella, kasvaa rönsyleimujen keskellä punaisen tolpan oikealla puolella.  

Kuvassa näkyy myös tuppaita kukintansa jo lopettaneista Apeldoorn - tulppaaneista.

Siniliila rönsyleimu viereisessä muurikivipenkissä on harmikseni taantunut paljon viimeisten kolmen vuoden aikana. Ennen se verhosi penkin kasvit ja mullan pinnan lähes kokonaan peittoonsa. Penkissä kasvoi lisäksi myös puhtaan valkoista rönsyleimulajiketta, mutta nyt se on hävinnyt kokonaan. 

Tässä kuva liilasta rönsyleimusta sen ollessa vielä  täysissä voimissaan.

 Loppuun vielä kuva parhaillaan muurikivipenkin reunalla kukkivasta 'Candy Stripes' sammalleimusta.

Täällä satoi tänään iltapäivällä lisää vettä ja puutarhuri onkin asiasta enemmän kuin iloinen.

Viimeisiä tulppaaneja ja narsisseja

Nyt tulppaanien kukinta alkaa helteiden vaikutuksesta olla pian ohi. Osa on jo kukintansa lopettanut ja osa vielä kukkii riippuen hieman paikasta ja lajikkeesta.

                         

                       

                           

                            

                                                    

                            

Nämä narsissit aloittivat kukintansa melko myöhään, mutta kukinta on kestänyt pitkään. Osa varsista kukkineen oli painunut lähes maanpintaan, joten taipuneet poimin eilen sisälle maljakkoon.

               
                                                                 

Kukat ovat kerrottuja ja suorastaan pöyhkeilevät kauneudellaan.

Kolmen viimeisen kuvan narsissit kukkivat parhaillaan takapihan kahdessa lankkupenkissä.

Tänään iltapäivällä alkoi ukkonen jyrähdellä taivaalla, mutta kaivattua sadetta ei vain alkanut kuulua.  Luulin jo ihan, että saderintama, viime kesän tapaan, ohittaa taas asuinpaikkamme. Väärin, sillä nyt täällä  vihdoin sataa. Alkoi olla jo melko kuivaa, joten sade oli todella tervetullutta.

 

Kukkapuiden aikaa

Suloinen marjaomenapuu on parhaillaan verhoutunut upeaan kukkapilveen alapihan omenapuupenkissä. Olen ostanut sen aikoinaan hyvin pienenä piiskataimena Mustilasta. Kukinta on ollut nyt kolmena peräkkäisenä kesänä hyvin runsasta ja kaunista.

Marjaomenapuun takana pellon puolella kukkii myös 'Punainen Melba' omenapuu.

Kuvassa oikealla näkyy toinen, kukintaansa jo lopetteleva omenapuu 'Samo'.

 Tienvarsipenkissä lumipalloheiden ja jasmikkeiden keskellä on suklaakirsikka, joka kukkii nyt ensimmäisen kerran elonsa aikana kunnolla. Aiempina vuosina siinä on ollut vain ihan muutamia kukkia kirsikoista nyt puhumattakaan.

Muurin korjaus

                   

                   Tiistaina mieheni aloitti melko rankan ja puoli toista päivää kestävän projektin.

Pihaantulotien muurikivipenkin nurmikon puoleinen, 13 metrin pitunen reuna, alkoi vuosien kuluessa enenevässä määrin kallistua ja alkoi näyttää siltä, että se saattaa sortua koska tahansa. Mieheni tarttui toimeen ja purki muurinreunan ihan kokonaan. Muurikivet hän kelkkoi etupihalle, jossa pesi ne painepesurilla puhtaaksi liasta ja sammaleesta.

Kovin montaa kasvia ei onneksi tarvinnut kaivaa ylös penkin reunasta.

Muuri oli aikoinaan perustettu varsin asianmukaisesti, mutta sora oli antanut periksi. Nyt käytettiin sepeliä joka  kantaa muurikivien painon paremmin.

Muuria ei asennettu vaakatasoon vaan viettävän maan suuntaiseksi. Linjalanka oli hyvä apu sekä korkeuden että suoruuden varmistamiseksi.

Muurin sisäpuolelle asennettiin patolevy estämään maa-aineksen pääsy muurikivien väliin. 

Nyt muuri on taas ryhdikäs ja siistin näköinen. Ja itse asiassa paikoin jopa pari kivikerrosta korkeampi kuin aiemmin, koska ajan myötä kivet olivat painuneet ja toisaalta nurmikko oli kasvanut ylöspäin ja 1-2 kerrosta oli maan alla. Vielä on jossain vaiheessa siistittävä muurin reuna-alue poistamalla nurmikko ja laittamalla sepelikaistale rajamaan nurmikko.