Muutama kuvakollaasi viime kesältä

 

Puutarhavuosi 2019 - haaste

Rikkaruohoelämää - blogin  Between heitti minua tällä tosi kivalla haasteella, jonka on alkuaan laatinut Hiidenkiven puutarhassa - blogin Minna.

Kevät on ihanaa aikaa ja etenkin silloin, kun puutarhassa ensimmäiset krookukset ja sipulikukat nostavat päätään mullasta ja valmistautuvat kukkimaan.

1. Mitä sellaista teit puutarhassa, mitä et ole koskaan ennen kokeillut?
 
a. Suunnittelua / Suunnitelmissa pysymistä

b. Laiskottelua / Hullun lailla ahkerointia

c. Kasvattaa hyötykasveja / koristekasveja

d. Betonitöitä / Romutaidetta / Kierrätystä

Lähinnä vain suunnitelmissa pysymistä.

Valo ja auringonpaiste saa viimeistään puutarhurin herätettyä lopullisesti talvikoomastaan.

2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?

 
a. Tarkasti
b. Ai missä?
c. Suunnilleen kyllä

d. Hmm... *viheltelyä*... "suunnilleen"...

Suunnilleen kyllä.

Omenapuiden kukinta oli viime kesänä yltäkylläinen ja huumaavan kaunis puutarhassamme.

3.Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?

a. Ei
b. Yksi
c. Muutamia
d. Autolastillinen... eikun kaksi... eikun...

Muutamia

Alppiruusut kukkivat myös ihan kiitettävästi, tosin kukinta ei kuitenkaan ollut aivan edellisvuoden tasoa.

4. Menetitkö kasveja?
 
a. En. Kasvatan vain luotettavia kasveja ja varjelen niitä suurimpina aarteinani.

b. Joskus tulee talvituhoja, joskus kesätuhoja. 

 En. En ainakaan huomannut, että tuhoja olisi tullut.

Rönsyleimut ja tarharistikki. Kunpa näiden kukinnan saisi kunnolla vangittua kuviin. Näiden kaunokaisten kukkiessa, koko perennapenkki peittyy kauttaaltaan kukkien paljouteen.

5. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?


Koristepuita ja pensaita pitää vielä saada lisää.

Näyttää pääsääntöisesti olevan niin, että olipa alkukesä lämmin, helteinen tai vähemmän sellainen, niin pionien kukkiessa taivaalta tulee vettä. Niin viime kesänäkin. Onneksi lähinnä kerrannaiskukkaiset pionit kärsivät kukinnan aikaisesta sateesta. Onni asiassa oli se etteivät sateet olleet jatkuvia vaan lähinnä pieniä kuuropyrähdyksiä. Tarhuri kävi myös varovasti varistelemassa kukkia liiasta vedestä sateen jälkeen. Mitä sitä nyt ei tekisi näiden kaunotarten eteen.

6. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2019?
 
a. Sää
b. Kukkaloisto
c. Joku muu. Mikä?

 Sää. Helteinen, kuuma ja kuiva kesä.

Ruusuille lämmin ja helteinen kesä oli mieluinen ja senhän arvaa. Samoin oli jasmikkeiden laita.

7. Mikä oli suurin saavutuksesi puutarhassa viime vuonna?

En nyt nostaisi mitään saavutusta erityisesti esille. Suunniteltujen projektien loppuun saattaminen tuntui kyllä kivalta.

Jaloritarinkannukset, jalopähkämöt, karpaattienkellot ja erilaiset angervot ovat takuuvarmoja kukkijoita pihallamme.

8. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?


Tundrapaju, se on ihana.

Eikä minun vielä tähän päivään saakka ole suuremmin tarvinnut pettyä myöskään jalokärhöihin. Harmi vain, että kukkivat melko myöhään kesällä. Kutkuttavaa jännitystä joutuu potemaan kukinnan alkamiseen saakka.

9. Tuliko tehtyä virhehankintoja?
 
a. Ei, on vain erilaisia kokeiluja!
b. Ehkä...
c. Aivan liian monta!
d. Virhe? Mitä? Minullako?! Eeei suinkaan...

Ei, on vain erilaisia kokeiluja!

Kuten kaikki muistavat kesä oli hyvin helteinen ainakin täällä Etelä- Suomessa, joten kastelukannun kahvaan sai tarttua melko tiuhaan.

10. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?

Ruusut

Mökillä ollessamme kasvit joutuivat olemaan täysin omillaan ja se valitettavasti myös hieman haittasi joitakin perennoja ja etenkin kesäkukkia.

11. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?

Ehdottomasti suurin osa kylvämistäni kesäkukista.

Kesäkukat kärsivät kaikkein eniten kuivuudesta ja kirppojen hyökkäys rei'itti osan kukkien terälehdistä ikävästi.

12. Mihin käytit suurimman osan puutarhabudjetistasi?
 
a. Kasveihin
b. Kiviin / Kiveyksiin
c. Pihan rakenteisiin, perustuksiin, toimintoihin...
d. Puutarhamatkailuun

Pihan rakenteisiin ja perustuksiin.

Daaliat kukkivat meillä ennätyksellisen vähän viime kesänä edellä mainitusta syystä. Olisivat kaivanneet kastelijaa loman ajaksi.

13. Mitä opit?

Ainakin sen, ettei kesän säille edelleenkään voi mitään. Ne ovat mitä ovat. Turha siis surkutella. 

Kesäämme kuului myös monenlaisia projekteja. Kasvihuoneen vierustalla oleva kasvikehikko sai ympärilleen kulkusillat ja pienen varjoisan kahvittelupaikan. Yllä vasemmalla mieheni tekemä riippukeinuteline.

14. Odotatko tulevaa/alkanutta kasvukautta...
 

a. Suurin suunnitelmin?
b. Kunnianhimoisin odotuksin?
c. Kauhunsekaisin tuntein?
d. Into pinkeänä ja sormet syyhyten?

Vaihtoehto d. on ehkä eniten osuvin.

Kukkapenkin reunalle valmistumassa betonikivireunus ja urakoitsija poistamassa viimeistä sakokaivoa pihaltamme. Ensimmäinen lankkukehikon kulkusilta valmiina sekä kompostikehikot valmistumassa.

Haasteen säännöt:
 
1. Kerro, keneltä sait haasteen.
2. Kerro haasteen aloittaja (Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista).
3. Haasta muutama blogiystäväsi mukaan.
4. Käy laittamassa haasteen aloituspostaukseen kommentti, niin postauksesi lisätään haasteeseen osallistuneiden listalle.

Tämäkin haaste on esiintynyt jo niin monessa blogissa, että toivon jokaisen haluavan ja vielä haasteeseen vastaamattoman tarttuvan koppiin.

(Suonette anteeksi jos toteutin haasteen hieman tavallisesta poiketen. Laitoin tänne loppuun myös vielä muutaman laatimani kuvakollaasin lisää menneeltä kesältä.)


Yllä sisääntulon uusi kiveys, ulkovaraston maalaus, liuskekivikäytävä ja puukatoksen viereinen aita valmistuivat myös kesän aikana.

Poistetun sakokaivon paikalle tuli laajennettu kukkapenkki, joka yhtyi jo olemassa olevaan perenna- ja kärhöpenkkiin. Takapihan iso alppiruusu- ja havupenkki sai myös uuden lankkureunuksen.

Satoa saatiin kivasti niin kasvihuoneesta, kuin kasvimaaltakin. Kuvia vain tuli otettua aivan liian vähän.

Puutarhavuosi 2019 päättyi näihin ruskan sävyttämiin kuviin.

Kuusi kuvaa kesästä.

Sain tämän kivan haasteen Päiviltä Kottikärryn kääntöpiiri -blogista. Kiitos Päivi. Alkuaan haaste on peräisin Tuplasti terapiaa -blogista. Teemana haasteessa on "paras".

Tässäpä omat kuusi kuvaani kesältä.

Sipulikukkien keväinen kukinta pitkän talven jälkeen on aina odotettu.....

samoin kuin takapihamme alppiruusujen ja....

etupihan pionienkin... 

puhumattakaan nyt näistä minulle tärkeistä kaunottarista.

Keskikesän vehmaus tässä  puutarhamme osassa on jotenkin vihreän eri sävyineen seesteinen ja rauhoittava.

Tiikerililjat säväyttävät värillään vihreitä havuja vasten.

Tämän kuvan valitsin kesän parhaaksi. Se näet palauttaa mieleeni ihanan ja onnistuneen lomamatkamme Kreetalle.

Tämän vuoden teema on paras.

Julkaise kuusi kuvaa kesästä ja kerro mikä niistä on se parhain. 

Siis yksinkertaisuudessaan paras muisto, hetki, loppuun saatu projekti, valokuva yms.
Mikä vain sinusta on se paras muisto.

Haasta yksi tai useampi blogi

Ilmoita Tuplasti terapiaa-blogiin osallistumisesi
ja että saako siellä julkaista valitsemasi parhaan muistosi kuvan tulevassa koonti-postauksessa.

Kerätään parhaat muistot yhteen postaukseen.

Tällä kertaa haastan Riitan Puutarhaeloa blogista

Katsaus viime kesään

Nyt on ollut blogeissa paljon katsauksia niin viime kevääseen, kesään, kuin koko menneeseen vuoteenkin todella kivojen haasteiden siivittämänä. Niinpä ajattelin itsekin laittaa vielä muutaman kuvan tänne blogiini viime kasvukaudelta.

Rakastan erilaisia maanpeitekasveja ja niiden värikylläistä, runsasta ja kaunista alkukesän kukintaa pihallamme. Tarharistikkiä (yllä) kylvän myös aika ajoin siemenistä.

Sammalleimu 'Candy Stripes'

Patjarikko

Japaninakileija

Tulppaanin puhtaanvalkoista kukintaa.

Malttamaton tarhuri sai viime kesänä hyvin pitkään odottaa pionin nuppujen aukeamista kukkaan.

Lumivalkoiset- ja liilat rönsyleimut ja jo kukintansa lopettaneet tulppaanit.

Tässä vaiheessa odotus jo osittain palkittiin. Pioni Karl Rosenfield  kukkii Sarah Bernhardin ollessa vielä nuppuisena taustalla.

Uusittu allas-alue kesällä. Aluetta kiertävä kuunliljakasvusto peittää jo osin uuden betonikivimuurin.

Keväällä alue näytti vielä tältä.

Mieheni tekemä muurikivireunus valmistui kesäkuun alussa, mutta betonikivet sain ladottua lopullisesti paikoilleen vasta mökkiloman jälkeen syksyllä.

Graniittinen vesiaihe oli jo ennen betonikivien ladontaa valmiina paikallaan.

Ehdimme saada ostamamme paviljongin asennettua juuri ennen myöhäissyksyn sään muuttumista kylmäksi. Kuten kuvasta saattaa havaita, vieläkään ei aluetta saatu täysin valmiiksi. 

Kukkivathan ne puutarhurin niin suuresti rakastamat kärhötkin loppukesää kohti mentäessä.

Keijunruusu

Lehtoängelmä

Loppuun vielä kartiovalkokuusen keväistä heleyttä.