Helpot, siemenistä kylvettävävät kesäkukat 1

Oopiumiunikot ovat perinteisiä koristekasveja

Päätin tehdä lähestyvän kevään kunniaksi, sekä myös hiljalleen päälle vyöryvään keväänkaipuuseen, postauksen hyviksi osoittautuneista, siemenistä kylvettävistä kesäkukista.  

  

Aloitan unikoista, jotka ovat upeita kesäkukkia ja kylväytyvät vuosi toisensa jälkeen kasvupaikkansa läheisyyteen. Ylimääräisiä siementaimia joutuukin tästä syystä jopa poistamaan ihan reilulla kädellä.

Värit ovat hyvin kauniita ja ....

kukat osin suuria ja näyttäviä.

Kukat risteytyvät ilmeisesti keskenään, koska erilaisia värimuunnoksia on tullut vuosien aikana. Alkuaan  olen saanut pussillisen unikonsiemeniä Kotipuutarhalehden tilaajalahjana.

Tämä kaunotar löytyi kasvimaan lavakauluksesta.

Valo siivilöityy kaunisti silkkimäisten terälehtien läpi ja.....

kukan keskusta heteineen on lähemmän tutkimisen arvoinen.

Unikkon siemenkodat soveltuvat monenlaisiin asetelmiin. Siemenkota sisältää valtavasti pieniä siemeniä. Oman kokemukseni mukaan siementen kypsyttyä ne voi hyvin ripotella haluamaansa kasvupaikkaan jo heti syksyllä. Kevätkylvöjä en ole tehnyt muistaakseni vuosikausiin muutoin, kuin silloin, kun olen hankkinut uusia unikonsiemenlajikkeita. Siemenet ovat yleensä kypsiä, kun siemenkodat muuttuvat väriltään ruskeiksi ja siemenkodan "kruunun" alla olevat pienet aukot avautuvat.

 

Näiden silkkiunikkojen siemeniä toin aikoinaan lomamatkalta Italiasta. Nämäkin siementävät unikkojen tapaan runsaasti ja vuosittaista karsimista joutuukin tekemään, jollei halua niiden leviävän holtittomasti.

Kelloköynnökset itivät hyvin.

11.2 kylvetyt kelloköynnökset itivät tällä kertaa lähes 100 prosenttisesti. Vain yhdessä purkissa ei ole mitään elämää. Muutamaan purkkiin tuli kaksi siementä ja nekin itivät hyvin. Osa siemenistä on noussut hieman hitaammin mullan pinnalle ja osalla siemenkuori on vielä lujasti kiinni, kuten alemmasta kuvasta voi havaita.

Ylhäällä oikealla on purkki, jossa ei näy vielä elämää.

En liottanut siemeniä tällä kertaa lainkaan. Siemenkuoret tosin saattaisivat irrota sirkkalehtien ympäriltä paremmin liotuksen avulla. Kylväessä testasin pitääkö paikkansa väite, että siemenet kannattaa kylvää mieluummin purkin reunaosaan, jossa on hieman lämpimämpää. Niin tai näin, luulen pohjalämmön olevan kuitenkin se yksi tärkeimmistä asioista kelloköynnösten itämisen suhteen. Minulla purkit olivat  taimettumiseen saakka päivittäin lämmitettävän tulikiviuunin päällä.

Loppuun kuva parhaillaan kukkivasta amarylliksestä. Sipulin hankin jo ennen joulua Hankkijalta, joten pitkään sai kukintaa odotella. Kukan väri on minulle hyvin mieleinen.

Harmi, että nuppuja on auki vasta kaksi.

Mukavaa ja aurinkoista uutta viikkoa.

Hieno hiihtolomasää

Hiihtolomaviikko on sujunut hyvien ja aurinkoisten päivien vallitessa. Lunta on kertynyt lumisateiden ansiosta sen verran paljon, että läheisille pelloille on päässyt jo hiihtämään.  

Vanhin poikani lapsineen on ollut viettämässä hiihtolomaa luonamme. Perheen äiti ei nyt töidensä takia päässyt muiden perheenjäsenten mukaan. Lomaohjelmassa on ollut mm. hiihtoa, lukemista, leikkejä, askartelua ja erilaisten pelien peluuta. Kuvassa pikkumies katsomassa hyvin keskittyneesti yhtä lempiohjelmaansa Albi-lumiukkoa Tusi -pehmolelunsa kanssa.

Ekaluokkalainen odottamassa aamupalaa.

                                               

Nuorimies isänsä kanssa lautapeliä pelaamassa.

Mukavaa sunnuntain jatkoa.

Koska kukkii -haaste

 Sain Rikkaruohoelämää- blogin Betweeniltä, sekä Tutkimusmetsän puutarha- blogin Marjukalta- jo tutuksi tulleen Koska kukkii - haasteen, joka on alkuaan lähtöisin Hiidenkiven puutarhassa blogin- Minnalta.

Tässäpä tämänkertaiset kukintaa koskevat arvaukseni. 

Krookukset kukkivat viime keväänä kuvagalleriani mukaan 19. huhtikuuta. Viime maaliskuussa lunta oli vielä hyvin runsaasti, joten toivon krookusten kukkivan nyt hieman aiemmin, eli 10 huhtikuuta.

Toinen arvausvalintani kasvi on sinililja. Viime keväänä se kukki huhtikuun 27 päivä näin kauniisti. Senkin kukinnan arvelen olevan tänä keväänä hieman aikaisempi, eli 19. huhtikuuta.

Kolmantena on pihaesikko. Se kukki viime keväänä 20 toukokuuta. Nyt uskon kukinnan ajoittuvan toukokuun 14 päivään.

Neljäs ja viimeinen kasvi on Magnolia, joka kukki 13. 5 22. Arvaukseni tulevaksi kukinta-ajaksi on 10. 5

Hauska nähdä kuinka lähelle oikeaa tai väärää arvaukseni tällä kertaa osuvat?

Haastan Navettapiian puuhamaa- sekä Puutarhaeloa - blogit.

Säännöt ovat seuraavat:

Valitsemissasi kasveissa ei saa näkyä nuppuja veikkaushetkellä. Poikkeukseksi laskettakoon puuvartiset, joissa saa olla kukkasilmuja. 

Kasvien kohdalla olisi hyvä olla vielä lunta/jäätä tai edes sen verran routaa, ettei kasvi olisi lähtenyt kasvuun. On nimittäin aivan eri asia veikata kukinnan alkua lähipäiville kuin viikkojen (tai kuukausien) päähän. 

Kukinnan alkua saa vauhdittaa esim. lapioimalla lunta pois kukkapenkin päältä (sitähän me kaikki teemme jossain vaiheessa kevättä), mutta harsoviritelmät ynnä muut, joita et normaalisti tekisi, lasketaan dopingiksi. Ja tietysti kukintaa saa myös viivästyttää vaikkapa peittämällä lupaavan näköiset piipot lumella, jos jotain niin järjetöntä haluat oikeasti tehdä. 

Kerro, keneltä sait haasteen ja haasta vuorostasi mukaan muutama kaveri. Olisi myös kiva, jos kävisit laittamassa Hiidenkiven puutarhassa -blogiin haasteen aloituspostaukseen kommentin osallistumisestasi.

Kurkkaus varastoon

Tänään päätin käydä lämpimässä varastossa kurkkaamassa miltä siellä talvehtimassa olevat kasvit näyttävät. Vanhakantainen daalia Brunäs oli tehnyt jo muutamia hailakan vihreitä ja pieniä lehdenalkuja. Muut daaliat ovat kuivaan turpeeseen peitettynä laatikoissaan, joten en alkanut niitä sieltä esiin kaivelemaan. Uskon kuitenkin niidenkin tilanteen olevan ihan hyvä.

Viime kesänä kauniisti kukkinut sinisarjakin näyttää ilokseni ihan pirteältä ja elinvoimaiselta.         

                               

Ikkunallisessa autotallissa oleva pelargonian raasku on kukkinut syksystä saakka, vaikka muutoin on kyllä surkean näköinen. Tämä yksilö on kuitenkin talvehtinut jo useamman vuoden ja tointunut aina kesän aikana kukkimaan kauniisti.                                                    

Sorvarinlaakeri on myös ollut takuuvarma talvehtija, mutta nyt pelkään kuinka sen kanssa tulee käymään. Se oli jouluun saakka lämpimässä varastossa ja unohdin sen kastelun pitkäksi aikaa ihan täysin. Nyt se on autotallissa, jossa muistan kastella sitä paremmin. Leikkasin laakerin oksia reilusti ja toivon parasta.

Sorvarinlaakeri muistuttaa hieman puksipuuta.

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille.

Orkidea hyvältä ystävältä

Phalaenopsis

Hyvä ystäväni ilahdutti minua tällä kauniilla perhosorkidealla, jonka sain häneltä merkkipäiväni johdosta.

Orkideassa on peräti kolme ihanasti kukkivaa kukkavanaa ja lisäksi muutamia nuppuja on vielä odottamassa avautumista.

                             

Minulla on lisäksi kaksi jo useamman vuoden vanhaa perhosorkideaa ja odotan niidenkin virittyvän kevään aikana kukkimaan.

Ruokailuhuoneessa valkokukkainen amaryllis on myös kohta puhkeamassa kukkaan. 

Jouluksi hankittu valkoinen joulutähti kukkii yhä edelleen kauniisti, enkä ole hennonut heittää sitä vieläkään kompostiin. Sattuuko joku teistä ehkä tietämään, mikä mahtaa olla valkokukkaisten joulutähtien pitkän keston ja kukinnan salaisuus? Valkokukkainen joulutähti, kun ei todellakaan ole ensimmäinen minulla hyvin pitkään viihtynyt yksilö.

Mukavaa viikonloppua.

Tästä iloitsen

                                                         Tarhamagnolia magnolia x loebneri 'Leonad Messel'                                                  

Enpä olisi suurtakaan vetoa lähtenyt lyömään vuonna 2020 hankkimani magnolian selviämisestä pitkään avoimessa ja lisäksi melko tuulisessa puutarhassamme. Toki kasvin hankittuani kiertelin melko pitkään pitkin ja poikin tonttiamme etsien  mahdollisimman hyvää ja suojaisaa kasvupaikkaa. Ulkovarastomme etelänpuoleisen seinustan valitseminen on ainakin toistaiseksi osoittautunut varsin hyväksi paikaksi.

                              

Magnolia näyttää tässä vaiheessa talvea ihan elinvoimaiselta ja pajunkissamaisia simuja on aika paljon. Verkko on onneksi suojannut kasvin jänisten aiheuttamilta vahingoilta, vaikkakin saisi olla vielä korkeampi.

Magnolia vaatii tuulelta ja hallalta suojaavan kasvupaikan, sillä avoin paikka ei ole sille suotuisa. Kasvi ei myöskään pidä siirtelystä. Kasvualustan pitää olla kosteutta pidättävä, mutta myös läpäisevä.

 Rakennukset ja muut kasvit antavat hyvän suojan tuulelta ja hallalta. Valoa pitää olla myös riittävästi. Meillä pohjoisen puoleiselta tuulelta magnoliaa suojaa metsäkuusi ja oikealla oleva varasto antaa oman suojansa. Paikka on myös riittävän valoinen ja kesällä hyvin lämmin ja aurinkoinen. Magnolian juurelle olen laittanut reilun kerroksen lecasoraa.

Tässä kuvassa magnolia juuri istutettuna vuonna 2020 ja ....

Magnolian juurella on reilu kerros lecasoraa.

tässä parhaillaan aloittamassa kukintaansa 2021.

Hyvää ja aurinkoista ystävänpäivää

 

Miesten villapipo

Neuloin miehelleni hyvin päätä myötäilevää mallia olevan pipon tutulla Dropsin 100 % Karisma- villalangalla. Lanka on konepesun kestävä ja kutistumaton. 

 Pyysin miestäni valitsemaan netistä itselleen mieluisan mallin. Malli löytyi Novitan ilmaisilta neulesivuilta. Pipoon loin 114 silmukkaa. Puikkoina kavennusta lukuun ottamatta oli 3,5 numeron pyöröpuikot ja lopun kavennukset tein tavallisilla saman numeroisilla puikoilla. Itse pipon palmikot neuloin sitten puolta numeroa isommalla, eli nelosen palmikkopuikolla. Piposta tuli mielestäni hyvin  istuva ja mallikin oli kiva neulottava.

Mukavia neulehetkiä niille, joita kyseinen malli ehkä sattuu kiinnostamaan.

Hieman jo kylvöjä

Yksi pussillinen sekä kelloköynnöksen-, että keijunmekon siemeniä on nyt kylvetty. Yleensä en kelloköynnöksiä tapaa kylvää vielä näin aikaisin, sillä valoa ei välttämättä ole vielä tarpeeksi. Toisen pussin jätinkin suosiolla vielä odottamaan, etenkin kun käytettävissäni ei ole kasvivaloja, jotka mahdollistaisivat  aikaisemman kylvön. Multana minulla on kylvö- ja taimimulta, joka on sopivan hienojakoista kylvöihin.

Keijunmekko on tunnetusti hidas itämään, joten sen kylvöaika olikin viimeistään nyt käsillä. Siemeniä siemenpussissa on aina surkean vähän. Pienen pieniä siemeniä ei peitetä lainkaan, sillä ne itävät valossa.

 Liotin myös yön ajan herneitä toiveissa saada niistä idätettyä salaattiin terveellisiä ja maukkaita versoja. Peitteeksi laitoin palan talouspaperia. Sinimailasia pitää myös vielä hankkia, sillä niistä saa myös kivaa vaihtelua salaattiin.