Syyskesän kukkijat

Ihanista aurinkoisista ja hellerajoja kolkuttavista elokuun lopun päivistä huolimatta täytyy tunnustaa itselleen, että ilmassa on myös selvästi havaittavissa jo syksyn tuntua. Vai mitä olette mieltä? Koivuista ensimmäiset, yksittäiset keltaiset lehdet ovat  kulkeutuneet pihamaalle ja luonto tuoksuu jotenkin syksyiseltä. Muuttolintujen parveilu osoittaa niidenkin  jo valmistelevan  muuttomatkalle lähtöä etelään. Pihalla syyskesän kukkijat onneksi vielä jatkavat kukintaa täyttä päätä.

 Täytyy sanoa, että vaikken suuri keltaisten kukkijoiden ihailija olekkaan, syyskesästä niiden pirteä väriloisto on mielestäni ihan paikallaan puutarhassa ja ne antavat valoa ja loistavat kuin keltaiset lyhdyt pimenevässä illassa. Yllä oleva syyshohdekukka on yksi sellainen.

 Taustalla väriä rauhoittamassa hopeamaruna Artemisia ludoviciana, joka on tosi kestävä ja hallitusti leviävä perenna.

 Kallionauhus ' Desdemona'

 Syyspäivänhattu (Rudbeckia laciniata) on korkeaversoinen ja tukea suuremmin kaipaamaton perenna

En tiedä yhtään niin häkellyttävän keltaista kukkaa, kuin isohelokilla on. Kukan kokokin on lyhyeen varteen verraten melko kookas.

 Syysleimujen väreissä löytyy vaihtoehtoja.

   

 

Jaloangervot suuret suosikkini lopettelevat jo kukintaansa.

Kääpiöjaloangervot

 

Punahattu taustallaan samansävyinen himalajantyräkki.

Päivänlilja

Vanhakantainen daalia eli syyshehku sai tänä kesänä kasvupaikan suuressa ruukussa. Toki sitä kasvaa myös penkissä. Alla.

 Ruusu tekee vielä uusia nuppuja.

Zinnia eli Oppineiden kukka

Siemenistä kasvattamani Zinnia elegans ' Purble Prince' yllätti  minut todella positiivisesti ja niinpä aionkin kylvää sitä ensi kesänä paljon  runsaammin hyvän kokemuksen innoittamana.

Zinnia on mainio kesäkukka monessakin mielessä. Kukinta-aika on ensinnäkin hyvin pitkä, kesäkuusta lokakuuhun. Varret ovat myös hyvin tanakat, joten sitä ei tarvitse tukea mitenkään. Se pysyy tuulista piittaamatta hyvin ryhdikkäästi pystyssä, mikä seikka ei monen muun kesäkukan  kohdalla ole lainkaan itsestäänselvyys.  Myöskään sateet eivät näytä sitä pahemmin haittaavan.

Kukan väri on upea tumman violetti keltaisella keskustalla  ja lehdet mielestäni myös hyvin kauniin väriset, eli helakan vihreät. Kukka on hieman daaliamainen ja kerrottu.

 Alkukesästä sen lehtiä reiittivät ilmeisesti kirpat,  mutta torjunta-aineella suihkaus ja kompostin lisäys juurialuelle sai sen uuteen kukoistukseen.

 Zinnia on aivan erinomainen leikkokukka ja myös perhoset vierailevat siinä mielellään. Kasvi rakastaa lämmintä, jopa paahteista kasvupaikkaa, mutta kastelusta on paahteisella paikalla huolehdittava hyvin.Lannoituksesta kannattaa myös huolehtia etenkin, jos maa on kevyehköä. Minulla Zinnia kasvaa tässä melko avoimella kasvupaikalla kohopenkissä, jossa se näyttää viihtyvän. Lajikkeita on useita ja niistä voi valita mieleisensä ja muihin pihan kasveihin sopivan, todellisen kaunottaren.

Kärhöt jatkavat kukintaa

Ensinnäkin sydämellisesti tervetuloa kaikki blogini uudet lukijat. Toivottavasti viihdytte sivuillani.

Olemme lomailleet mieheni kanssa parisen viikkoa meren äärellä kesämökillä ja nyt säiden hieman viiletessä palasimme takaisin kotiin tuomisina 70 litraa mustikoita, joita oli todella runsaasti mökkisaaressamme. Aika ja päivät kuluivat kuin siivillä ja pääsin taas pitkästä aikaa tapaamaan vanhainkodissa asustavaa 91- vuotiasta isääni ja muita sukulaisia.

Pihallamme kärhöt edelleen kukkivat täyttä päätä ja sulostuttavat olemassaolollaan puutarhaa ja sen jo muuten hieman syksyistä olemusta.

 

Mustikat ovat tänä vuonna todella kookkaita.