Translate

tiistai 27. syyskuuta 2022

Päärynä ja luumusatoa


'Pepi' päärynäpuu on tuottanut ihan kivasti satoa. Tänään sitten viimeisetkin päärynät kerättiin pois, sillä kaikki alkavat olla kypsiä syötäväksi.

Kesällä otettu kuva tulevasta päärynäsadosta. 

Luumuja saimme myös runsaasti. Niitä on syöty ihan sellaisenaan ja tehty myös kolmeen otteeseen hilloksi.

                              

Oksat ihan taipuivat runsaasta sadosta.


Tyrnimarjojen kanssa kävi sen sijaan vähän vanhanaikaisesti. Linnut tyhjensivät pensaat alta aikayksikön ja sitä ennen ehdin kerätä vain pienen kupillisen marjoja talteen.

maanantai 26. syyskuuta 2022

Kasvihuoneessa




Päätin hieman piristää kasvihuoneen ilmettä pirteän värisellä ruukkukrysanteemilla ja värikkäisiin syysistutuksiin hyvin sopivalla hopealangalla.


Useimmiten tulee ostettua syksyisin tarjolla olevia callunoita kasvihuoneeseen, mutta vaihteeksi on kiva hankkia jotain ihan muuta. Vanha, harmaa puuastia antaa kivasti kontrastia punaisena hehkuville kukille. 

Hopealankaa en yleensä lähde kastelemaan lainkaan, vaan annan sen kuivua ruukkuunsa, jolloin se kestää todella pitkään. Nytkin minulla on parvekkeella viime syksynä ostamani hopealanka, joka on edelleen kuin vasta hankittu. 


Kahta puolta ikkunaa oleviin seinäamppeleihin leikoin pihamaalta upean ruskavärin saaneita rinneangervon- sekä purppuraheisiangervon oksia ja kallionauhus Desdemonan lehtiä.


Rinneangervon lehdet räiskyvät punaisina.


Pajuamppeliin tuli takapihalla kasvavan hurmehappomarjan ja myös upean ruskavärin lehtiinsä saaneen ruusuangervon oksia. 

                           

Sävy sävyyn.


Peltiastiassa komeamaksaruohoa ja purppuraheisiangervoa.  
                      

Vehnää puuruukussa sekä lisänä....


ruusuangervoa.


Hopeavitjat ikkunaverhoina.


Hopeavitjat siirsin pakkaselta suojaan kasvihuoneeseen etupihan ruukkuasetelmista.


Nyt kun aurinkoisia päiviä on riittänyt, kasvihuoneessa on ollut kiva käydä nauttimassa päiväkahvit.


Kynttiläkausikin alkaa olla parhaimmillaan.

lauantai 24. syyskuuta 2022

Havujen leikkaus aloitettu

Nyt kun revähtänyt kylkeni on alkanut hieman jo tervehtyä, uskaltauduin kokeilemaan kestäisikö se havujen leikkaamista. Varovasti työskennellessä ei onneksi tuntunut pahalta, ja niinpä sain yllätyksekseni parturoitua kolme pihaantulotien varressa olevaa 'Brabant' tuijaa. 

Ensimmäinen tuija valmiiksi leikattuna.

Levitin aina kulloinkin leikattavan tuijan juurelle tapani mukaan kaksi kevytpeitettä puun kahta puolta, josta havusilppu oli helppo kipata roskiin.

                          

Brabantin takana näkyy hieman 'Smaragd' -timanttituijaa, jonka leikkaustarve on onneksi hyvin vähäinen sen luontaisen tiheän kasvutavan ansiosta.


Tässä toinen leikatuista havuista valmiina. Tämän muoto alkaa olla mielestäni nyt tosi hyvä. Havuja muotoillessa ja leikatessa kestää näet usein monta vuotta, ennen kuin lopputulos on sitä mitä on alkuaan tavoitellut.


Viimeinenkin tuija on saanut lopullisen muotonsa.


Istutin aikoinaan 'Brabant'tien väliin 'Tiny Tim' pallotuijia. Ne ovat hieman ahdingossa tuolla väleissä kasvaessaan ja pyöreän muodon on joutunut pakosti muuttamaan hieman  pitkulaisemmaksi.


Alkuaikoina olin hyvin varovainen havuja leikatessani. Vuosien myötä rohkeutta on kuitenkin tullut lisää. Nykyisin leikkaaminen menee jo melko lailla vanhalla rutiinilla.  


Brabant, kuten muutkin tuijat kestävät hyvin leikkausta ja vaikka leikkaus jostain syystä sattuisi hieman epäonnistumaan, niin asia kyllä korjaantuu ajan kanssa. Tuijat näet kykenevät melko nopeasti kasvattamaan uinuvista silmuista runkoon uutta kasvua.


Leikkauksen teen nykyisin kätevällä akkukäyttöisellä oksaleikkurilla, joka nopeutta työtä hyvin oleellisesti sekatööreihin, eli oksasaksiin verrattuna. Havujen parhaan leikkausajan sanotaan olevan silloin, kun kasvu on pysähtynyt. Arno Kasvin sanojen mukaan kahden ämmän välissä eli loka -maaliskuussa. Tuijia olen kuitenkin leikannut täysin ongelmitta suositellun ajan ulkopuolellakin.

Vielä olisi havuja paljon leikattavana. Katsotaan siirtyykö työ kuitenkin kevääseen. 

Mukavaa illanjatkoa.

keskiviikko 21. syyskuuta 2022

Alehankintoja


Jaloangervo Astilbe younique 'Silvery Pink'

Miehelläni oli tänään asiaa Hankkijalle, ja koska siellä sattui sopivasti olemaan 50% ale kaikista perennoista ja puuvartisista kasveista, päätin lähteä mukaan katsomaan, josko jotain sopivaa sattuisi löytymään. Kiertelin jonkin aikaa pöytää, jossa oli jaloangervoja, ja yritin löytää tarjonnasta sellaista lajiketta jota meillä ei olisi jo ennestään. No eipä löytynyt, mutta nappasin mukaan kuitenkin jaloangervon jota minulla on vain yksi ainoa, eli heinä -elokuussa vaaleanpunaisin kukin kukkivan jaloangervo 'Silvery Pink'in. Se on matala vain noin 40-50 cm korkuinen ja sopii hyvin myös ruukkuun istutettavaksi.

'Silvery Pink' kuvassa vasemmalla.

                          

Tertturuusu 'Sommerwind' oli mieluinen löytö. Menetin neljä "kesätuulta" erittäin pahana talvena. Ruusu kukkii hyvin runsaasti ja se on mielestäni yksi kauneimmista maanpeiteruusuista. Meillä se oli kaikkein pisimpään puutarhassa viihtynyt ruusu, jollei pensasruusuja lasketa mukaan.


Tässä vanha kuva muurikivipenkissä ihanasti kukkivasta Sommerwindistä. 

Syyshohdekukka 'Loysder Wieck'. Oranssinvärisin, 80- 100 senttisin kukin elo-syyskuussa kukkiva ja perhosia houkutteleva perenna. Kiva nähdä miltä tämä näyttää kukkivana.

Minulla on ennestään vuosikausia puutarhassa viihtynyt 'Moerheim Beauty' lajike, josta pidän tosi paljon. Kesällä se kukki näin kauniisti.


Pari 'Palace Purple' purppurakeijunkukkaa. Näitä minulla on puutarhassa myös jo ennestään.


Muutama sipulikukkapussi tuli myös hankittua, eli kaksi narsissilajitelmapussia (yhteensä 80 kpl.) Yksi pussi Darwin hybrideihin kuuluvaa lohenpunaista Van Eijk tulppaania, Purple Sensation ukkolaukkaa ja 40 kappaleen krookuslajitelma.


Eihän pikkulintujakaan voinut jättää huomiotta, sillä kohta niiden ruokinta alkaa olla ajankohtaista.

Mukavaa illanjatkoa. 

maanantai 19. syyskuuta 2022

Kirjorönsylilja




Alkuaan Etelä-Afrikasta kotoisin oleva ja parsakasveihin kuuluva rönsylija on minusta kaunista ja  helppohoitoista huonekasvia haluavalle juuri se oikea. Kukan sanotaan viihtyvän hyvin monenlaisessa valossa, olen pitänyt kuitenkin rönsyliljaa välillä sisempänä huoneessa, sillä liiallisen auringonvalon olen huomannut saavan kasvin lehdet hiljalleen vaalenemaan, aivan kuin vihreää väriä olisi imetty niistä pois. Asia on korjaantunut kuitenkin nopeasti, kun olen nostanut  kukan varjoisampaan paikkaan. Rönsyliljan pienet valkoiset kukat ovat mielestäni vaatimattomia ja kukan kauneus perustuukin varmaan monien mielestä enemmän sen kaartuviin, kauniisiin lehtiin.

                          

Rönsyliljan sanotaan puhdistavan ja kosteuttavan myös tehokkaasti huoneilmaa ja sen voi tästä syystä hyvin nostaa vaikka makuuhuoneeseen. Meillä se oleilee kukkapylvään nokassa ruokailuhuoneessa, verhon suojatessa sitä tehokkaasti liialliselta auringonvalolta. Vettä rönsylilja vaatii etenkin kesällä melko paljon, mutta myös tasaisesti ihan ympäri vuoden. Pintamullan on kuitenkin hyvä antaa kuivahtaa välillä. Älkää kuitenkaan nyt säikähtäkö suotta, sillä kasvi on hyvin sitkeä eikä hevillä kuole, vaikka kastelu pääsisi pidemmäksikin aikaa unohtumaan, ( minulla kun näitä unohduksia pakkaa sattumaan usein) kukka näet kykenee varastoimaan juurimukuloihinsa vettä.


Rönsyliljasta on myös todella helppo ottaa pistokkaita kukkavarteen tulevista rönsyistä, joita muodostuu jo hieman kookkaampaan kasviin. Rönsy leikataan irti ja laitetaan vesilasiin, jossa on pohjalla hieman vettä. Eipä aikaakaan, kun taimeen on ilmaantunut runsaasti juuria.


Minulla on parhaillaan kukkavarteen muodostuneesta rönsytaimesta otettu pistokas juomalasissa juurtumassa. 


Juuria alkaa ollakin siihen malliin, että taimi on valmis multaan istutettavaksi. 


Hennoin vihdoin leikata muutaman kesädaalian kukan maljakkoon. Katkaisin varret hyvin lyhyiksi ja asettelin kukat kellumaan veden pinnalle. 


Mukavaa alkanutta viikkoa. 

sunnuntai 18. syyskuuta 2022

Kesäkukkien siemenet talteen

Kesämalvikki

Nyt kun päivä valkeni poutaisena, sieppasin kipon käteeni ja lähdin keräämään viimeisiä kesäkukkien siemeniä. 


Kesämalvikin siemenet sijaitsevat kukkapohjassa kaksinkertaisten suojuslehtien sisällä....


tällaisen nappimaisen pyörylän.... 

takana ja sen ulkokehällä.  


Malvikin siemeniä olen kerännyt vähän sitä mukaa, kun ne ovat valmistuneet samoin kuin....


tuoksuherneiden siemeniäkin.

Tuoksuherne


Aina tuoksuherneen siemenpalosta ei voi ulospäin päätellä ovatko siinä olevat siemenet vielä ehtineet kypsyä valmiiksi vai ei. Yllä olevassa kuvassa siemenet kuitenkin näyttäisivät olevan kypsiä kuivattavaksi.


Kuten kuvasta näkee, osa siemenistä on vielä ihan vihreitä ja raakoja.


Vasemmalla kesämalvikin siemenet. Niistä osa oli sateista johtuen vielä melko kosteita ja nähtäväksi jää tuleeko niistä lainkaan itämiskykyisiä.


Yllä osa jo puhdistettuja ja kuivattuja samettikukan siemeniä. Siemeniä pitää kerätä vielä paljon lisää, ennen seuraavia sateita. 

Samettikukat


 Lasipurkissa jo aiemmin kerättyjä ja kuivattuja kesämalvikin siemeniä.

Omien kesäkukkien siementen kerääminen talteen on mukavaa ja säästyyhän puuhassa aina myös muutama ylimääräinen pennonenkin. Kaupan siemenpusseissa kun siemeniä on usein melko vähän.
Siemenien keruu kannattaa tehdä kuivalla ilmalla.