Hieman jo kevääseen liittyviä suunnitelmia

Nyt on hyvä aika alkaa jo hieman suunnitella kevääseen liittyviä projekteja.

Kasvihuoneen ja pienen metsäsaarekkeen välisen alueen suunnittelu ja toteutus on vielä mietinnässä ja tänä keväänä / kesänä on tarkoitus saattaa projektia eteenpäin.

Mietinnässä on kaksikin suunnitelmaa. Toinen niistä on rakentaa katoksella varustettu pergola tuohon kuvassa näkyvän hiekka-alueen oikeanpuoleiseen reunaan. Kannot on alueelta jo jyrsitty, mutta maan alla risteilee vielä varmaan melko runsaasti isojakin juuria ja ne tulevat asettamaan tietenkin omat haasteensa.

Toisena vaihtoehtona olemme hieman miettineet myös tynnyrisaunan hankkimista alueelle ja kylpytynnyrin siirtämistä nykyiseltä paikalta sen yhteyteen. Saunan sijoittaminen alueelle tuottaa huomattavasti enemmän mietintää, sillä se pitäisi pystyä sijoittamaan siten ettei metsäsaarekkeen puita tarvitsisi enää kaataa. Pikkulinnut viihtyvät tosi hyvin noissa vanhoissa kuusissa ja pesivät ja hakevat niistä suojaa itselleen. Olisikin sääli verottaa yhtään enempää niiden pesäpuita. 

Nähtäväksi jää mihin suunnitelmaan lopulta päädytään.

Iki- ihanat salkoruusut

Salkoruusut ovat minusta kerrassaan ihania yksi-tai kaksivuotisia kukkijoita, joiden värien kirjoakin voi sanoa melko runsaaksi. Ensimmäinen tutustuminen kasviin tapahtui minulle vasta asuessamme aikoinaan Kirkkonummella ja vieraillessamme vain muutaman kilometrin päässä sijaitsevassa Hvitträskin kartanon, nykyisen museon, puutarhassa. Komeiden, noin kaksimetristen varsien päässä olevat tumman viininpunaiset ja kerrotut kukat tekivät kyllä oitis vaikutuksensa, mutta kesti vuoteen 2013 saakka ennen kuin meillä kasvoi puutarhassa ensimmäinen kaksivuotinen salkoruusu.

Nyt, kun parina viime vuonna olen kasvattanut salkoruusuja siemenistä, oikein harmittaa näin jälkikäteen etten jo paljon aiemmin tutustunut niiden siemenkasvatuksen saloihin.

Kasvihuoneemme on ollut suurena apuna esikasvatuksessa.

Kukan terälehdet ovat kuin kreppipaperia.

Siemenet olen kylvänyt hajakylvönä isohkoihin, styroxisiin kalalaatikoihin taimimultaan. Kalalaatikot pitävät viileimpinäkin kevätöinä kylvöksen sopivan lämpöisenä. Kalalaatikoita on myös helppo tarpeen mukaan kasata päällekkäin ja näin ne vievät vähemmän tilaa kasvihuoneessa.

Istuttaessani viime kesän salkoruusun taimia etupihan kukkapenkkiin, epäilin hieman ehtisivätkö ne vielä kukkia kesän aikana. No ehtiväthän ne, tosin vasta syyskesällä. Kuten aiemmassa haastepostauksessanikin mainitsin, kukinnasta sai kuitenkin nauttia pitkään, eli lähes pakkasiin saakka.

Aikomuksenani onkin jatkaa salkoruusujen siemenistä kasvattamista taas tänäkin keväänä positiivisten kokemusten innoittamana. Toivottavasti tuleva kesä ei kuitenkaan olisi yhtä helteinen ja kuiva kuin viime kesä, jotta kasvattaja pääsisi kastelussa helpommalla.

Olisi kiva kuulla mahdollisista omista salkoruusun kasvatuskokemuksistanne. Ainakin Päiväpesän Elämää- blogin Katjan 'Nigra'- lajikkeen upea kukinta viime kesältä on jäänyt mieleeni.

Valkoiset salkoruusut sointuivat ihanasti taustalla häämöttäviin punahattuihin.

Loppuun vielä kuva viime kesänä kauniisti kukkineesta ja upean värisestä  tarhasalkoruusu 'The Watchman':ista. 

Kuusi kuvaa kesästä

 Nyt blogeissa on lähtenyt käyntiin taas vanha tuttu Tuplasti terapiaa - blogin  "Kuusi kuvaa kesästä"- haaste. Niinpä nappasin kiinni haasteesta ja päätin laittaa myös omia kuviani viime kesän kukinnan kohokohdista. Aloitetaan pioneista, kevään kuningattarista.

Toinen kesän kohokohta on aina myös alppiruusujen kukinta ja jännitystä odotukseen tuo myös aina se millaiset säät kukinnan aikana vallitsevat.

Eihän kärhöihminen voi olla laittamatta myös yhtä kuvaa rakastamistaan kärhöistä. 

Heinä- elokuukuun vaihteeseen mennään seuraavaksi. Tämä lilja on lunastanut kaikki odotukseni.

Itse siemenistä keväällä kylvetyt salkoruusut olivat myös positiivinen yllätys. Vaikka kukinta alkoi aika myöhään syyskesällä sai kukinnasta nautia silti pitkään.

Vuosi vuodelta syyshortensiat ovat alkaneet saamaan minussa aikaan kiinnostusta niitä kohtaan. Viimesyksyinen kukinta oli runsas hyvin kuumasta ja sateettomasta kesästä huolimatta.

Hieman huolettaa

 

Hieman huolettaa ja jännittää tuleeko tarhamagnolia 'Leonard Messel' selviämään miten meneillään olevasta talvesta. Viime kesänä se näet pääsi kärsimään aika pahoin kuivuudesta mökillä ollessamme. Talvikaan ei ole nyt ollut sille lainkaan paras mahdollinen sahaavien säiden takia.

Magnolia on istutettu ulkovaraston edustalle toukokuussa 2020. Alkuun otin suurella varauksella sen selviämisen edes ensimmäisestä talvestaan. Nyt harmittaisi todella, jos se näinkin pitkälle selvittyään menehtyisi. Pitäkää peukkuja.

Kelloköynnöksien kylvö

 

Eilen istutimme luonamme lomalla olevien lastenlasten kanssa osan kelloköynnöksen siemenistä. Minulla oli sekä omasta viime syksyisestä yhdestä ainoasta löytyneestä kelloköynnöksen siemenkodasta kerättyjä siemeniä että yksi viime vuodelta ylimääräiseksi jäänyt siemenpussi.

Toisluokkalainen pikkuneiti kirjoitti puisiin jäätelötikkuihin ylös sekä kylvetyn kasvin nimen että istutuspäivämäärän. Lapsenlapset saavat sitten lähtiessään ottaa istuttamansa kylvökset mukaansa kotiin hoidettavaksi.  Siemenpurkit laitettiin lopuksi vielä minigrip-pusseihin, joissa ne on kotiin lähtiessä kätevä kuljettaa. Neljäsluokkanainen puuttuu kuvasta, sillä hänellä oli isänsä kanssa meneillään ihan muuta puuhaa.

Viikko on mummilla ja papalla kulunut rattoisasti. Lapset ovat käyneet innoissaan hiihtämässä lähipelloilla ja serkukset ovat päässeet leikkimään toistensa kanssa.

Ulkomaan puutarhoja osa 7

Toukokuussa 2018 matkasimme nuorimman poikamme perheen kanssa viiden päivän lomalle Itävallan Wieniin. Aurinkoinen ja hyvä sää suosi taas kerran matkalaisia.

Loivan rinteeseen perustettu Ylä Belvederen palatsi puutarhoineen oli hyvin mielenkiintoinen nähtävyys.

Leveillä hiekkakäytävällä oli tilaa liikkua.

Ala- Belvederen muotopuutarhaa.

Muototoon leikattuja havuja ja korkeilla pensailla rajattuja käytäviä.

Ala- Belvederen lukuisia kauniita patsaita ja suihkualtaita.

                            

Upea ja hyvin koristeellinen valurautaportti.

Palmenhausin trooppinen kasvihuone.

Kaktus poikineen.

Upea kasvi. Mikä mahtaneekaan olla?

Viehättävä purosilta.

Iloisia lomalaisia.

Schönbrunnin linnan päärakennuksen edustan kesäkukkaistutukset olivat silmälle kaunis näky.

 

Volksgarten ihanaan puistoon oli istutettu toinen toistaan upeampia ja ihanasti tuoksuvia ruusuja. Näky oli kuin suoraan sadusta. 

Jokainen ruusu oli omistettu ja istutettu jollekin läheiselle.

Omistuskylttejä oli hauska lukea samalla, kun tutustui lähemmin esillä olleisiin ruusuihin.

Omistuskyltit ruusujen rungolla.

Mitä suloisesti tuoksuvia ihanuuksia.

Puistossa olisi viihtynyt vaikka kuinka pitkään. Päivä vain sattui olemaan tosi helteinen ja kuuma.

Ruusujen ystävälle Volksgarten oli ehkä koko Wieninmatkan parasta antia.

                          

Wien on kaupunki, jossa nähtävää riittää ja onneksi ehdimme loman aikana tutustua siihen aika hyvin.