Translate

tiistai 31. elokuuta 2021

Kesä on kääntymässä hiljalleen syksyksi

Kesä alkaa auttamatta kallistua kohti loppuaan ja kalenterin sivun kääntäminen syyskuun kohdalle tosiasia. Kesä tulee varmasti jäämään mieleen ennätyksellisen helteisenä ja monessa osassa maata myös hyvin sateettomana ja kuivana. Puutarhassa kaikki  kukinta oli normaali kesään verrattuna etuajassa ja myös huomattavasti nopeammin ohi lämpimästä säästä johtuen. Pitkä yhtäjaksoinen helle ilman sadetta sai kasvit muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kärsimään sekä nurmikon kellastumaan ikävästi.


Helteiden aikana kasvien kastelu tuli osaksi puutarhurin ihan jokaista päivää. Erittäin hyvänä ja tarpeellisena apuna etenkin kärhöjen....


hedelmäpuiden sekä marjapensaiden kastelussa oli meillä toissa kesänä hankkimamme Esvi - juurikastelija, jonka hankkimisesta olin yhä vain tyytyväisempi, mitä pidemmälle helteet ja kuivuus jatkuivat. Laitteen ansiosta säästyi paljon aikaa, vettä ja lihasvoimia, kun kaikkea ei tarvinnut kastella pelkästään kastelukannun ja puutarhaletkun avulla. 

Esvi- juurikastelija

Hyvin mielenkiintoista nähdä tulevatko kesät kenties muuttumaan menneen kesän kaltaisiksi, helteisiksi ja kuiviksi myös tulevaisuudessa ja tulevatko myös ilmaston ääri-ilmiöt entisestään lisääntymään tulevina vuosina? Toivotaan ettei näin olisi.   

sunnuntai 29. elokuuta 2021

Ruukkukukat

Kesäkukillekin nyt lopuillaan oleva kesä on tuntunut olevan hieman liian helteinen. Jopa isossa puusaavissa olevat pelargoniatkin ovat olleet kukinnassaan jotenkin yllättävän tahmeita.


Saattaa tosin olla, että lannoitusta olisi saanut antaa niille enemmän kuin mitä tarjosin.  

Yksi ehdoton suosikkikesäkukkani on jo pitkään ollut lamoavasti kasvava, helppohoitoinen ja pitkälle syksyyn kukkiva siniviuhka. Se ei näytä pettävän koskaan. Oikea ruukussa kasvatettava aarre. Se kestää hyvin paahdetta, tuulta ja sadetta ja mikä parasta, kuihtuneita kukkia EI TARVITSE NYPPIÄ lainkaan.

Aurinkoisella paikalla se tosin vaatii melko paljon vettä ja siksi olenkin kasvattanut sitä isossa ruukussa, jossa multa pysyy kasteltaessa pidempään kosteana. 

Ruukussa on sekä sini- että punakukkaista siniviuhkaa ja värit sointuvat ihan kivasti toisiinsa.

Joka vuosi päätän olla ostamatta petunioita. Kuitenkin nämä, myös tarhaverbenaa sekä punakukkaisia petunioita sisältävät amppelit, etsiytyivät kuin huomaamatta ostoskärryihin kesäkukkaostoksilla käydessämme. Ja voi sanoa, että kuihtuneiden kukkien nyppimistä on taas kerran riittänyt ihan kyllästymiseen saakka. 

Petunia-amppeleiden paikka on myös vaihtunut kesän aikana tiuhaan, etenkin etsiessäni helteiden aikana niille soveliasta paikkaa. Milloin vein ne kasvihuoneen ikkunan viereen roikkumaan, milloin taas....


hieman varjoisampaan paikkaan paviljonkiin punakukkaisten miljoonakelloamppeleiden seuraksi. 


Tässä yksi amppeleista siirrettynä takapihalla olevaan huvimajaan pahimmalta auringolta suojaan. Mikään niille osoitettu paikka ei kuitenkaan ole ollut toinen toistaan parempi.

Entäs sitten nämä Tumbelina Mariat? Tosi kauniita kyllä, mutta kuihtuneiden kukkien nyppimistä riittää valitettavasti näissäkin.  


Näitä minulla on lisäksi vielä yksi amppelissakin kasvava.

Takaisin kasvihuoneen edustalle. Omista siemenistä kasvatettuihin samettikukkiin olen suht' tyytyväinen. Samettikukathan kestävät hyvin paahdetta. Ne kukkivat edelleen ja piristävät kivasti värillään etenkin näin syyskesällä.

                   

                           Tässäkin ruukussa multatilaa riittää.      

Mitä sitten sanoisi kasvihuoneen oven toisella puolella olevista, kylvämistäni tuoksuherneistä. No kukinta lähti hitaasti käyntiin, mutta alun hitaudesta päästyä on kukintaa riittänyt tasaisesti. 


 Kukkien värit ovat kyllä todella kauniita. Harmi vain, että sisällä maljakossa tuoksuherneet eivät kestä pitkään.


Myöskin takapihalle rantautunut ruukussa kasvava kalla on tehnyt tasaisesti kukkia koko kesän. 


Sisäänkäynnin portaiden molemmin puolin olevissa ruukuissa kasvavat talvetetut äitienpäiväruusut ja jälleen yksi suuri suosikkini hopeavitja josta pidän todella paljon.




Loppuun pakko laittaa vielä kuvia terassin portaiden vierellä kasvavista kelloköynnöksistä, jotka nyt ovat alkaneet vauhdilla aukoa nuppujaan. 


Kelloköynnöksen kukka on kivan vahamainen.


Tässäpä oli pieni yhteenveto tämän osin hyvin kuuman ja helteisen kesän ruukkukukkiin. 

Mukavaa sunnuntai-illan jatkoa.

perjantai 27. elokuuta 2021

Omenasatoa

 

 'Punainen Melba'

Tämän vuoden omenasadosta tuli hyvä kuivuudesta ja helteisestä kesästä huolimatta. Runsas kukinta keväällä antoi jo viitteitä siitä. Puu pudotti tosin ennätyksellisen paljon raakileitaan maahan, suorittaen näin omaa karsintaansa, eikä muumio- omenoiltakaan säästytty, mutta on niitä ollut joinakin vuosina  huomattavasti enemmänkin. 


Nyt suurin osa omenoista alkaa olla kypsiä poimittavaksi.


'Punainen Melba' on mielestäni tosi herkullinen ja raikkaan makuinen omena. Omenan pinta värittyy kypsyessään osin hyvin kauniin punaiseksi ja sisuksessakin kulkee usein hienoja punaisia raitoja. 


Toinen aikainen herkkulajike 'Samo', teki kutakuinkin normaalin sadon. Omenat ovat myös hyvän makuisia, mutta eivät mielestäni kuitenkaan pärjää Melballe. Samon ikävä puoli on sen alttius muumiotaudille ja sitä esiintyykin siinä ihan joka vuosi. Omenoita riittää silti ihan hyvin niin syötäväksi, vierasvaraksi kuin leivottaviin herkullisiin omenapiirakoihinkin.


Viime syksynä sadonkorjuun jälkeen mieheni kasteli molemmat omenapuut ja niiden alustat tehokomposti- kompostinheräteaineella, joka sisältää lähes täysin ureaa. Muumiotauti on sieni-itiöistä leviävä tauti ja urea auttaa lehtimassan nopeaan kompostoitumiseen, jolloin itiöpesäkkeiden kasvualusta vähentyy.


Loppuun vielä pari kuvaa marjaomenapuusta ja sen runsaista pienistä ja punaisista omenoista.


Mukavaa alkanutta viikonloppua kaikille.

keskiviikko 25. elokuuta 2021

Puutarhan kuulumisia

                         

Kolme vuotta sitten saamani äitienpäiväruusut kukkivat sisääntulon portaiden vieressä edelleen kauniisti.


Näiden talvetus on onnistunut hyvin kasvimaan kasvulavan multaan kaivettuna. Keväinen siirto suureen ruukkuun kanankakalla lannoitettuun multaan on saanut ne kukkimaan ja kukoistamaan yhä edelleen. Toki olen lannoittanut niitä lisäksi vielä veteen sekoitettavalla lannoitteella.


Easy Elegance-ruusun 'My Girl' sitä vastoin on joutunut ostopäivästään saakka pärjäämään siinä ostaessa olleessa ruukussa.

Kasvupaikaksi olin alkuaan kaavaillut sille kurtturuusuilta vapautunutta tienvarsipenkkiä, jonne oli tarkoitus myöhemmin istuttaa myös muita Easy Elegance -ruusuja. En vain muistanut lainkaan, että penkin alla kulkee salaojaputki. Salaoja on sinänsä tietenkin ihan hyvä sillä perusmaa on aika savinen, mutta mietin saanko kasvualustasta tarpeeksi syvämultaisen, kun salaojasora tuli kaivaessa melko nopeasti vastaan. 
No, nostin pitkään siirtouhan alla olleen tarha-alpin ylös sisääntulon viereisestä penkistä ja istutin ruusun sen tilalle. Välillä vain joutuu turvautumaan ennalta suunnitelmattomiin valintoihin.



Nämä jaloangervot ovat nyt parhaillaan kukintavuorossa kolmessa eri paikassa puutarhassa. Kukinnasta saakin nauttia näiden kyseessä ollessa hyvin pitkälle loppusyksyyn. Lajike on valitettavasti vaipunut minun mielestäni niin sanotusti "unhon yöhön" sillä nämä ovat kasvaneet puutarhassa jo hyvin pitkään. 






Kosmoskukat ovat vasta aivan äskettäin aloittaneet kukintansa.


Näitä tulee aina kylvettyä aivan liian vähän.






Oma vanhakantainen daalia "Lohtajan punainen" aukaisi ensimmäisen kukkansa ja pitihän se tietysti heti ikuistaa. Jostain syystä hieman myöhässä on kukinnassaan tämäkin.  


Sinne tänne penkissä vartensa sojottavia gladioluksia olen surutta napsinut maljakkoon sateen tieltä. 


Muutama kuva vielä myös kärhöistä.

Enpä  nyt muista koskaan aikaisemmin kärhöjen varsinaisen pääkukinnan olleen näin nopeasti ohi kuin tänä kesänä. Toki kukkia on vielä, mutta tietty ränsistyminen (jotenkin nyt asiaa kuvaillakseni ) on kuitenkin tosiasia.


Jalokärhö Dr. Ruppel aukaisi kukkansa aika myöhään samoin kuin .....

                          

Jan Pawel II,  jonka kukinta-aika on heinä- elokuussa.



                           

                                                               Viinikärhö 'Polish Spirit'


Takapihan kirjoukonhatut  ovat silminnähden virkistyneet sateesta.  


Asterikasveihin kuuluva hopeamaruna Artemisia ludovicianan nimensä mukaista hopeista hohtoa.

Sää on nyt enemmän kuin syksyinen ja vettä on vihmonut tuulen saattelemana ihan koko päivän. Hieman jo aurinkoa kaipaisin.