Kylpytynnyrissä

Sain päähäni ajatuksen lämmittää itselleni kylpytynnyrin ja rentoutua siellä illan päätteeksi. Pakkasta ulkona on vain muutama aste ja sehän ei kylpyhetkeäni mitenkään haitannut, päin vastoin. Kylvimme myös eilen illalla isommalla porukalla ja vesi paljussa oli sen ansiosta vielä melko lämmintä ja pääsin näin vähemmällä puunpoltolla ja säästin myös aikaa. Tällä kertaa jouduin tyytymään pelkästään omaan seuraani, sillä mieheni on parhaillaan työmatkalla Varsovassa pari päivää. Täytyy sanoa, että on kyllä aina yhtä suuri nautinto saunan jälkeen lillua lämpöisessä vedessä ja vain olla ja ihailla yläpuolella olevaa tähtitaivasta ja nauttia ympärillä olevasta illan pimeydestä. Paljon ei ihminen tarvitse ollakseen onnellinen.

Kylpytynnyri rantautui pihaamme.

Alkuvastusteluista huolimmatta se nyt sitten rantautui pihaamme, nimittäin Kiramin kylpytynnyri. Vastustelu johtui suureksi osaksi siitä, että mietin mihin ja miten tynnyrin saa maisemoitua pihaamme, ettei se hyökkää katsojan silmään ikävästi kokonsa puolesta. Täytyi myös miettiä minne vedet tyhjennetään talven tullen ja entäs kun ja jos tulee paljon lunta, miten lumityöt hoituvat. Mies ehdotti takapihan nuotiopaikkaa, joka oli jo valmiiksi perustettu asianmukaisesti ja jossa vedet saisi ohjattua putken avulla läheiseen piiriojaan. Taivuin lopulta ajatukseen sitä ensin aikani kypsyteltyäni.

  Mieheni teki itse raput ja värisävy niihin valittiin mahdollisimman läheltä kylpytynnyrin väriä.

Täytyy myöntää, että on suuri nautinto, kun illan viileydessä saunan jälkeen lilluu lämpimässä vedessä katsellen ja ihaillen yläpuolella siintävää tähtitaivasta ja sen lukemattomia tähtiä.

Illan pimetessä ulkotulet lisäävät tunnelmaa.