Haikossa

Saimme vanhimman poikamme perheeltä lahjakortin mieheni tammikuisen merkkipäivän johdosta Haikkoon. Olimme varanneet kuitenkin jo hyvissä ajoin matkan Kolille, joten siirsimmekin Haikon vierailun maaliskuuhun.

Tässä muutama kännykällä napattu kuva kartanosta.

Kartanon julkisivu oli osin huputettuna kunnostustöiden vuoksi. Kylpylän puolelle oli tullut myös uudistuksia sitten viime käyntimme. Saunoja oli tullut kolme kappaletta lisää eli aromi,- höyry- ja infrapunasaunat sekä myöskin uusi lepotila. Nautimme kaikista tarjolla olleista saunoista, 12- asteisesta kylmäaltaasta, porealtaasta ja lämminvesialtaasta, miellyttävän lämpöistä uima-allastakaan unohtamatta. Vierailu olikin kaikkineen hyvin rentouttava ja mukava.

Tässä vielä huoneemme seinällä olleesta taulusta napattu kuva.

Havujen leikkaus

Nyt on mitä mainioin aika tehdä kevätleikkaus sitä vaativille havuille. Hyvänä muistisääntönä leikkaukselle on tehdä se kahden "ÄMMÄN" välissä, eli marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana, jolloin havut ovat lepotilassa.

Minulla on havuryhmässäni kaksi rungollista pallotuijaa, jotka vaativat jokavuotisen leikkauksen, jotta  ne saisi säilyttämään pallomaisen muotonsa. Suurpiirteisemmän leikkauksen tein ensin "sekatööreillä" eli oksasaksilla ja loppu viimeistely hoitui Boschin akkukäyttöisellä lyhytlapaisella pensasleikkurilla.

Tonttimme naapurinvastaisella laidalla ja uusitun allasalueen reunamalle istutin aikoinaan kolme  Brabant-tuijaa, jotka mielestäni jäävät nopeakasvuisuutensa ja kasvutapansa johdosta ilman jokavuotisia leikkausia harvoiksi ja vähemmän kauniiksi. Pari vuotta sitten sain päähäni kokeilla muotoilla kahdesta niistä rungollisia pallotuijia. Kolmannen, kuvassa etualalla olevan muotoillun tuijan takana olevan, jätin vielä varmuuden vuoksi leikkaamatta, jos vaikka kokeiluni sattuisi menemään pieleen. Tiesin Brabantin kyllä kestävän itse leikkauksen hyvin, mutta etenkin toisen tuijan monirunkoisuus hieman arvelutti, ja oli lisäksi hieman hankala hahmottaa, miltä tuija tämän seikan takia lopulta näyttäisi. No, onhan se kieltämättä vähän hassu.

Tuijat muutoinkin hakevat vielä muotoaan, sillä en halunnut heti ensimmäisenä leikkausvuonna tehdä latvaan kovin rajua leikkausta. Arvelin näet, ettei se tulisi onnistumaan heti kerralla, vaikka niin haluaisikin. Nyt kolmantena leikkausvuonna alkaa muoto jo pikku hiljaa olla aika lailla halutunlainen, mutta vielä alaosan oksista muutama vaatii poistoa. No hiljaa hyvä tulee. Ylläoleva yksilö sentään on yksirunkoinen.

Myös nämä tavallisista metsäkuusista kasvattamani kuuset vaativat leikkausta. Istutin monta vuotta sitten takapihamme kuusikosta hakemani pienet kuusentaimet vieri viereen ryhmäksi, ja aloitin niiden muotoilun säännöllisillä leikkauksilla. Nyt ei enää uskoisi niitä olleen alkuaan monta.

Lunta on vielä kasvupaikalla sen verran paljon, että ihan alimmaisiin oksiin en päässyt käsiksi.

Samassa ryhmässä kasvavia, Brabantteja nämäkin, leikkasin aika ankarasti. Leikkurin akusta loppui virta ja työ jäi harmillisesti hieman kesken. Leikkuujätekin on siksi korjaamatta.

Tänään sain leikkaukset tehtyä loppuun. Menee aina hetken aikaa havujen parturoinnin jälkeen siihen, kun ne leikkauksen jälkeen ovat parhaimmillaan, eli kun alkaa tulla uutta keväistä kasvua.

Ylläolevasta kuvasta näkee hyvin miten pitkäksi vuosikasvut venyvät. Eipä uskoisi, että tämäkin tuija on viime syksynä leikattu.

Havuja myyvältä taimistolta hankkimistani kahdesta kuusentaimesta toinen kasvatti viime vuonna latvaan todella pitkän vuosikasvun. Vai mitä mieltä olette?

Mukavaa ja aurinkoista viikon jatkoa.

Hankintoja

Paikallisella Tokmannilla käydessäni jalat jostain kumman syystä ja kuin ihan itsestään etsiytyivät kukkasipulihyllyn luo katsomaan mitä sieltä löytyisi. Nämä sitten valikoituivat ostettavaksi.

Oriental-liljoilla on kauniit, tuoksuvat ja suuret kukat ja sen pitäisi menestyä koko Suomessa. Kukinta ajoittuu yleensä elo-syykuulle. Mullan tulisi olla kalkittua, kevyttä, kuohkeaa ja hyvin vettä läpäisevää. Istutus tehdään noin 10-20 sm syvyyteen.

Tämän liljan vahamaiset, puhtaan valkoiset kukat ovat jotenkin hyvin koukuttavan kauniit.

White Prosperity on erinomainen ja näyttävä leikkokukka. Hankin aikoinaan Madeiralta runsaasti upean värisiä gladioluksia, mutta jostain syystä ne ovat ajan kanssa taantuneet ja hävinneet. Toivottavasti näistä olisi iloa hieman pidempään.

Vaikka olen vakaasti päättänyt pitäytyä vain vanhakantaisissa ja kestävissä daalioissa, niin aina välillä sorrun ostamaan myös näitä melko lyhyen ilon tuottavia lajikkeita. Lycky Numperin väri vain on syötävän kaunis.

Iiriksen sukuun kuuluva Ixia on kotoisin Etelä- Afrikasta. Se vaatii hiekansekaisen mullan ja istutussyvyys on vain 2-3 cm. Sipulipussin ohjeessa sanotaan, että istutus voidaan tehdä joko keväällä tai syksyllä. VÄÄRIN....se ei talvehdi suinkaan penkissä, vaan sipulit kannattaa nostaa ylös syksyllä, jos haluaa niistä muutakin kuin yhden kesän ilon. Minä aion kokeilla istutusta ruukkuun.

Myös nämä Hollannin kurjenmiekat joutuu nostamaan syksyllä ylös, joten nekin pääsevät ruukkuun kasvamaan.

K- raudasta hankin muutaman kesäkukkapussin. 'Scarlet' lehtikaali on upean värinen joten siitä saa kivan piristyksen kasvimaalle

Lempiyrtteihini kuuluvaa Timjamia ei ole koskaan liikaa ja se on talvehtinut ainakin meillä myös tosi hyvin. Keijunmekon siemeniä ostin ensi kevättä silmälläpitäen jo valmiiksi. Itävyys oli taattu vuoteen 2021.

Tätä suloista pioniunikkoa on myös ihan pakko kokeilla.

Pari ennen kokeilematonta tomaattilajiketta tuli myös ostetuksi. Nämäkin tulee todennäköisesti kylvettäväksi vasta ensi keväänä.

Oikein ihanaa, aurinkoista ja keväistä viikonloppua kaikille.

Talvetetuksia, tomaatin siementaimia, sukkia ja suurta surua.

Minulla talvetettavia kasveja on ollut nyt hyvin vähän. Yllä olevan punakukkaisen hortensian selviäminen talvesta sai minut iloiseksi, sillä kukkiessaan se on hyvin näyttävä ja kaunis.

Pelargoneista vain yksi varma talvesta selviytyjä on nähtävästi tässä. Kaksi muuta, toinen juuri ja juuri hengissä sinnittelevä ja toinen muuten vain vailla elonmerkkejä oleva, ovat vielä arvoituksia.

Aina loistavasti talvehtiva sorvarinlaakeri selviää kymmenasteisessa autotallissa talvesta vaivatta. Huoneenlämmössä se tuskin selviytyisi. Enpä ole tohtinut koskaan edes kokeilla.

Madeiralta aikoinaan tuomani sinisarja on toinen takuuvarma talvehtija. Sekin viettää pitkän talven autotallissa.

Jouluksi hankkimani valesypressi voi myös toistaiseksi hyvin.

Tomaatteja kylvin tapani mukaan tosi maltillisesti. ( Kylvetty 4.3. ) Jonkun mielestä varmasti vähän, mutta  enemmälle ei nyt ole tarvetta ja muutaman taimen olen päättänyt ostaa myös valmiina.

Lajikkeiksi valikoitui tutut ja hyväksi osoittautuneet tomaattilajikkeet 'Sparta F1',  'Supersweet 100 F1' ja 'Gardener´s Delight F1'. 'Sparta F1' on kasvihuonekasvatukseen soveltuva, keskikokoisia tomaatteja tuottava, maukas ja runsassatoinen.  Supersweet 100 F1 on puolestaan erittäin runsassatoinen kirsikkatomaatti ja 'Gardener's Delight' F1on myös erittäin hyvänmakuinen, maukas ja runsassatoinen kirsikkatomaatti.

 Parit sukat pikkuisille ovat myös valmistuneet.

Olemme saaneet viime aikoina nauttia ilahduttavasti pikkuisten lastenlasten vierailuista luonamme. Menneeseen viikkoon on mahtunut myös suurta surua, sillä vanhimman poikani perheen 11-vuotias suomenlapinkoira jouduttiin viemään sairauden takia eläinlääkärin antamalle viimeiselle piikille. Suru on todella suuri koko perheellä samoin, kuin täällä meilläkin.

Tässä vielä viimeisiä yhteisiä hetkiä.

Lisää villasukkia

Toipilaana ollessa ja hiihdon MM- kisoja samalla toisella silmällä seuranneena on valmistunut lisää villasukkia.

Pikkuneidille (3v) valmistuivat nämä valkoiset villasukat. Lankana on luonnonvalkoinen Novitan Nalle -lanka.

Sukkaan tein kaksinkertaisen sukansuun, johon ohjeen löysin täältä etsiessäni sopivaa ja uutta ennen kokeilematonta suuosan mallia. Itse sukan tähtimallin löysin puolestani täältä.

Punaiset Ilona -sukat sain myös valmiiksi.

Tähän Tuomikki -villasukkaan löysin ohjeen täältä. Mallia muutin siten, että sukansuun tein kaksinkertaisena Drops Karisman  harmaanvihreällä langalla ja kantapäänä on tiimalasikantapää. Päävärinä sukassa on Drops Karisman kirsikanvärinen lanka.

Toinen sukka on vielä kutomatta, mutta eiköhän sekin valmistune lähiaikoina.

Sama sukka jalassa, mutta väri vääristyi kuvatessa näköjään ihan täysin.

Lopuksi vielä kelloköynnösten tämän hetkisiä kuulumisia. Kasvu on jo hieman piristynyt ja lisää uusia alkuja on ilmaantunut myös mullan pinnalle.

Mukavaa laskiais-sunnuntaita kaikille.