Samettikukkien kylvö

Tapaan kylvää samettikukan siemenet aina hajakylvönä styroxiseen kalalaatikkoon. Kalalaatikoita olen hankkinut yksinkertaisesti pyytämällä niitä kaupoista, joissa tapaamme asioida. Viime kesältä jääneitä vanhoja laatikoita oli jäljellä enää yksi ainut, joten mieheni lähtiessä hakemaan tilaamaamme ruokatilausta paikallisesta marketista, laittauduin mukaan tiedustelemaan olisiko tyhjiä kalalaatikoita mahdollisesti saatavilla. Löytyihän niitä myyjättären vielä ystävällisesti puhtaaksi peseminä. 

                                               

Viisivuotias pikkumies mummin apuna puolitoistavuotiaan pikkuveljen seuratessa tarkkaavaisesti taustalla.

 Siemenet keräsin  viime syksynä tapani mukaan omista samettikukista. Kylväessäni ripottelen siemeniä mullan pinnalle hyvin tiheästi, sillä kaikki siemenethän eivät lähde välttämättä itämään. Siemeniä jäi vielä hyvin runsaasti jäljelle seuraavia kylvöjä odottamaan. 

Ohut kerros multaa siementen pinnalle ja sitten kostutus sumutepullolla.

Styroxilaatikon etuna on materiaalin lämpö, josta siemenet hyötyvät idätettäessä. Pohjaan voi puhkaista pari pientä reikää, josta mahdollinen liika kasteluvesi pääsee valumaan pois. Siementen lähdettyä kasvuun, eli niiden ollessa noin kolmen sentin korkuisia aloitan taimimullan varovaisen lannoittamisen esim. veteen sekoitettavalla kastelulannoitteella. En kouli taimia lainkaan kasvatuksen aikana, vaan sopivan kokoiseksi kasvaneita taimia ruukkuihin tai avomaalle siirtäessäni otan vain kylvöksestä istutuslapion avulla aina  sopivaksi katsomani palan. Täältä viime vuoden postauksesta pääset halutessasi lukemaan lisää asiasta.

Mukavaa alkanutta viikonloppua.

Pelargoniat koulittu

6. 3 kylvämäni 'Inspire Pink' pelargoniat päätin eilen koulia jo omiin purkkeihinsa kasvuaan jatkamaan. Tarkkaan katsoessa voi taimissa nähdä jo ensimmäiset varsinaiset kasvulehdet. 

Nopeasti ja ilahduttavan hyvin itäneitä pelargoneja on kaikkiaan kahdeksan kappaletta. Tarkoitus on siirtää ne kasvihuoneeseen, kunhan lämpötilat vain sen sallivat. Siihen voikin näillä näkymin kulua aikaa, sillä ennusteiden mukaan tänne on povattu melko myöhäistä kevättä.

Tässä siemenpussista otetussa kuvassa saa esimakua kukan kauniista väristä.

 Tuoksuherneet pitää myös hylsyineen päivineen upottaa kohta omiin, isompiin ruukkuihin. Vessapaperihylsyihin istutus oli lähinnä kokeilu siitä, miten kylvö niissä onnistuisi. Täytyy todeta, että ihan hyvin, ja myös jatkossa aion käyttää samaa menetelmää ainakin osalle siemenistä.

Vein kylvökset noin viikko sitten melko viileänä pidettävän kodinhoitohuoneen ikkunan eteen. Kuvan oton ajaksi nostin ne kuitenkin keittiön tasolle.

Tässä vielä kuva helmikuun lopulla, eli 27.2. kylvetyistä kelloköynnöksistä. Niille pitää mitä pikimmin ehtiä laittamaan tukikepit, muutoin versojen selvittelyssä voi olla edessä melkoinen haaste.

                                      

Purkkien alla olevan metallikaukalon pohjalle laitoin tänään yllä olevaa kastelumattoa. Kastelin maton ensin kauttaaltaan ja sitten vain siirsin taimiruukut maton päälle. Pohjareiällisten ruukkujen kautta taimet saavat imettyä juurilleen tarvitsemansa kosteuden, joka on sangen näppärä tapa pitää taimet tasaisen kosteana. 

Vielä loppuun kuva 8.3. kylvämistäni tomaateista. Kunhan taimet tästä vielä hieman kasvavat, saavat nämäkin kastelumaton alleen. Taimien koossa ei ole vielä hurraamista, mutta eiköhän näistä kuitenkin jossain vaiheessa satoakin saada. 

Mukavaa viikon jatkoa.

NIIN PALJON LUNTA, KAIKKIALLA LUNTA VAAN

Näin otsikossa laulun sanoja lainatakseni. Lunta tuli vaihteeksi taas runsaasti viime yön aikana ja taas on talviset maisemat vallalla.

Vaikka pääsiäiseen onkin vielä aikaa, olen koettanut kerrankin olla ajoissa liikkeellä ja alkaa lisäillä pikku hiljaa pääsiäiskoristeita kotiin.

Lidlistä ostamani sipulikukat, eli kaksi ruukkua kerrottukukkaista tete 'Boucle'a, sekä yksi helmililjaruukku oli alkuaan tarkoitus laittaa sisääntulon piristyksesti, mutta sitten ne päätyivätkin lumisateiden takia koristeineen ruokailuhuoneen pöydälle.

Talven kansainväliset  hiihtokisat alkavat nyt olla ohi. Pakko myöntää tosiasia, ettei suomalaisten hiihto ole millään mittarilla mitattuna mennyt hyvin. Tiiviisti on kilpailuja kuitenkin jännityksellä seurattu.

Lumet saivat kyytiä

  

Eilen illalla alkoi kova vesisade, joka sitten jatkui enemmän tai vähemmän kovana yön aikana. Alapihan pellonpuoleinen omenapuupenkki kuoriutui lähes kokonaan lumesta vapaaksi.

Penkin rusopäivänlilja on aina keväällä aikaisin nouseva ja niinpä näyttää olevan nytkin. Rusopäivänlilja kukkii pitkään ja helppoutensa ansiosta sitä sanotaankin "laiskan puutarhurin suosikiksi". Allekirjoitan sanotun ihan täysin.

Rusopäivänliljan lyhyehkö juurakko nousee usein ihan mullan pinnalle lumien sulattua, mutta hyvin sinnikästä ja helppoa liljaa näyttää olevan mahdoton saada hengiltä. Viime kesänä kuritin kasvustoa kovalla kädellä ja lisäsin jäljelle jääneille hieman uutta multaa, ja nytpä juurakoita ei näykkään nousseen maan pinnalle lainkaan.

Muitakin päivänliljalajikkeita löytyi penkistä.

Ihan hyvinvoivalta näyttävä kultahanhikki saman penkin kiven kupeessa.

              

Omenapuun rungon vasemmalla puolella näkyy tarhapäivänliljoja. Vaikea muuten kuvitella, että parin kuukauden kuluttua tällä hetkellä hyvin ruskea nurmikko on hieman toisen näköinen.                         

Käväisin samalla katsomassa onko takapihan lumesta vapautuneessa lankkupenkissä jo nähtävissä elämää. Syyshohdekukka 'Red Army' ja .....

 viluisen näköinen esikko sekä.....

krookuksia oli näkyvissä. Näkyyhän siellä myös jänisten papanoita. Onneksi saman penkin atsaleat ja koristepuut on verkotettu.

Etupihan sepelikkökin oli sulanut jo lupaavasti ja......

Muutamia krookuksia on jo näkyvissä ja taitaapa oikein tarkkaan katsoessa yllä olevassa kuvassa, oikeassa alakulmassa, näkyä pari pionin piippoa.

Kuva krookuksista lähempää.

Ainavihanta punakukkainen rönsyleimukin pilkistelee jo lumen alta.

Mukavaa lauantain jatkoa.

Kevään ensimmäiset tulppaanit

Tänään sittarissa käydessäni ostin tämän kevään ensimmäiset tulppaanit. 

Tulppaanit pääsivät Iittalan- Aaltomaljakkoon. 

Valikoimissa oli paljon kauniita värejä, mutta nämä miellyttivät minua eniten.

                   Samalla laitoin esille jo myös muutaman pääsiäiskoristeen.         

Naapurilta muutama vuosi sitten saamani pääsiäiskynttilä, joka sopii kuvioinniltaan enemmän kuin hyvin  peilin kehyksiin. 

 Nämä veijarit eivät mitenkään liity pääsiäiseen, vaan mummi ja pappa saivat nämä pikkuneitien tekemät koristeet jonkin aikaa sitten lahjaksi.  

Hiihdot taisivat olla tässä

Vielä perjantaina pääsin läheiselle pellolle hiihtämään, mutta nyt taitavat hiihdot olla tältä talvelta ohi ellei uutta lunta sitten ole vielä tulossa.

Aiemmin pellolla on voinut hiihtää vain perinteistä hiihtoa, mutta sateiden myötä hangen pinta muuttui kantavaksi ja kovaksi. Harmikseni vain pari kertaa pääsin hiihtämään vapaahiihtoa, mutta nautinto olikin sitten sitä suurempi.

Kuten aiemminkin olen todennut, on tosi kiva päästä suoraan omalta pihalta pellolle hiihtämään. Kynnys liikkeelle lähtöönkin on matalampi, kuin jos lähtee kunnan hiihtokeskukseen, jonne joutuu menemään autolla.

 Omenapuiden ja tuijan alla näkyy jo alkavia pälvipaikkoja, mutta perennapenkit ovat vielä melko paksun kinoksen alla suojassa.

Mukavaa alkanutta uutta viikkoa.

Kyvöjen kuulumisia

6.3 kylvämistäni tuoksuherneistä itivät nämä yhdeksän siementä ja seitsemän jäi itämättä. Siemenet olivat omista viime kesän kasvateista kerättyjä, joten siinä mielessä itämättömyysprosentti ei lainkaan yllättänyt.

                                 

Vessapaperihylsyihin kylväminen kuitenkin tuli nyt testattua. Pakastepussi oli varmasti melko suuressa merkityksessä kylvösten itämisessä, sekä sopivan kosteuden ylläpidossa. 

Samaan aikaan 6.3 kylvetyt tsinniat taisivat tulla hieman liian aikaisin kylvettyä, sillä ne saattavat venyä liian honteloiksi.....mutta nähtäväksi jää. Samaan rasiaan tsinnioiden kanssa kylvetyt 'Ispire Pink' pelargoniat itivät taas ilahduttavan hyvin eli .......

kaikkiaan kahdeksan kappaletta. 

                        

Keijunmekkojen kylvölaatikossa näyttää sen sijaan hyvin surulliselta. Vain kaksi siementä on lähtenyt kasvamaan, enkä usko muita enää ilmaantuvan vaikka nämä ovatkin hitaita itämään.

 

Myös samaan aikaan edellisten kanssa kylvetyt tomaatit ovat vielä alkutekijöissään, mutta itivät lopulta

hyvin, vaikka ehdin jo huolestua niiden kasvuunlähdöstä. Ainoastaan yhdessä purkissa ei ollut mitään elämää.

Pihakierroksella

Keltaluumu 'Laatokan helmi'

Tänään pihamaan lumien jo hieman vajettua, päätin käydä tarkistamassa miltä pihan hedelmä- ja koristepuut näyttävät ja samalla myös tarkastaa, ovatko suojaverkot pysyneet paikoillaan.

Kasvihuoneen edustalla kasvava 'Pepi' päärynäpuussa oli jo isot silmut. Kuva jäi hieman suttuiseksi, mutta kyllä siitä silmut kuitenkin erottuvat.

Takapihalla kun olin, päätin rämpiä katsomaan samalla myös rungollista 'Palibin' pikkusyreeniä. Siinäkin silmuja oli jo nähtävissä ja muutoinkin syreeni näytti ainakin toistaiseksi voivan hyvin.

                            

En malttanut olla samalla piipahtamatta myös kasvihuoneessa. Sen verran viileää siellä kuitenkin vielä oli, etten pitkään viipynyt, vaan suunnistin vielä tonttimme rajalla kasvavan ´Wabiscaw´ purppuraomenapuun luo. 

Upottavassa lumessa puuta kohti rämpiessäni, näin jänisten jälkien kaartavan lumessa sitä kohti ja pahat aavistukset alkoivat nousta mieleeni.

Onneksi vain muutama ohuen ohut alaoksan pää oli napsaistu poikki. Talloin lunta puun ympäriltä matalammaksi ja huomenna on tarkoitus kietaista vielä toinen verkonpala alaoksien lisäsuojaksi.

Marjapensaita pitää näköjään hieman harventaa, kunhan kevät tästä vielä hieman edistyy.

Viime kesänä istutin ojanvarren omenapuupenkkiin pioneja. Penkki on vielä muutoin suurelta osin lumen peitossa, mutta kiven kupeesta aurinko on jo sulattanut multaa näkyviin. Vähän jännittää, miten  pioninjuurakot mahtavat lähteä keväällä kasvuun

Vaikka vesisade humauttikin hankia melkoisesti, on lunta vielä runsaasti, kuten kuvastakin näkee.