Isoposliinikukka (Hoya carnosa) päätti ilahduttaa kukinnallaan vielä näin myöhään syksyllä. Kukan olen saanut alkuaan entiseltä naapuriltani jo 1980-luvulla. Alkuperäisestä kukasta otin uusia taimia muutama vuosi sitten, kun se sai yllättäen riesakseen tuholaisia. Vain yksi ainoa taimista (kuvissa oleva) lähti niistä kasvuun.
Kukkia siinä on nyt vain kaksi, mutta nekin ovat ilahduttaneet etenkin myöhäisen kukinta-ajankohdan vuoksi. Isoposliinikukkaa voi hyvällä syyllä sanoa upeaksi köynnöskasviksi pitkien rentojen varsien johdosta. Minulla se kasvaa kukkapylväässä, mutta amppeli on toinen mainio vaihtoehto.
Isoposliinikukan kukka on vahamainen ja yksittäinen kukka on kuin punaisella keskustalla koristeltu tähti. Lehdet ovat ehytlaitaiset, kiiltävät sekä kauniin vihreät. Ne ovat myös melko paksut ja kovapintaiset. Itse kukan ruukku saa olla pieni ja ahdas. Minulla se kasvaa saviruukussa jonka olen sitten upottanut isompaan suojaruukkuun.
Posliinikukka on valoisan ja aurinkoisen paikan kasvi. Ohjeet hieman näyttävät vaihtelevan. Osassa ohjeita neuvotaan välttämään liikaa aurinkoa, etenkin jos haluaa lehtien pysyvän kauniina. Tietenkin asia on näin etenkin keväällä. Toisaalta muistan jostain lukeneeni, että runsaan kukinnan saavuttamiseksi kasvupaikan pitäisi olla jopa niin aurinkoinen, että lehdet lähes palavat. Äidilläni oli aikoinaan lapsuudenkodissani isoposliinikukka huoneen peräseinällä, jonka ikkuna avautui suoraan etelään ja huone oli näin ollen hyvin aurinkoinen. Muistan miten aina lapsena ihailin posliinikukkaa sen kukkiessa hyvin runsaasti ja kauniisti. Sen sijoituspaikka lieneekin ollut lähes optimaalinen.
Isoposliinikukka on siis ehdottomasti valoisan ja aurinkoisen paikan kasvi. Se menestyy toki myös varjossa, mutta kukintaa on tietenkin turha odottaa. Se toimii kuitenkin tällöin mainiona viherkasvina.
Kastelun kanssa täytyy toimia hieman varoen. Liika kastelu kellastuttaa lehdet ja saattaa pahimmassa tapauksessa aiheuttaa koko kasvin kuoleman. Kukinnan aikana (joka on huhti-lokakuu) se vaatii kuitenkin melko runsaasti vettä, mutta kastelua kannattaa vähentää sitä mukaa, kun valo syksyä kohti mentäessä vähenee.
Valkoinen orkidea on myös kukkinut olohuoneessamme jo monta viikkoa. Se aloitti kukintansa toistamiseen pidettyään välillä lepokautta.
Parhaillaan posliinikukan ja orkidean ohella olohuoneessa kukkii myös kaunis sinikukkainen soilikki (Steptocarpus)
Tänään on satanut lähes koko päivän vettä ja ulkona näyttää aika harmaalta ja ikävältä. Vedetään siis villasukat jalkaan ja sytytetään kynttilä pimeyttä karkoittamaan.