Näin syksyllä on mukava palata menneen kesän kuvamuistojen pariin, kun pihamaa näyttää parhaillaan muutoin niin harmaalta ja jotenkin hyvin ankealta.
Blogissani käsittelen pääasiassa puutarhan tapahtumiin, suunnitteluun ja hoitoon liittyviä asioita. Talviaikaan käsittelen myös muita aiheita.
Näin syksyllä on mukava palata menneen kesän kuvamuistojen pariin, kun pihamaa näyttää parhaillaan muutoin niin harmaalta ja jotenkin hyvin ankealta.
Nyt ihan viimeisetkin puutarhatyöt alkavat omalta osaltani olla tehtyinä ja talvi saa siltä osin tulla koska tahansa. Mieheni on useampaan kertaan pitkin syksyä puhaltanut lehtipuhaltimella lehtiä kasoihin nurmikolta ja vienyt ne komposteihin muhimaan kerroksottain silputtujen perennanvarsien, kuunlilojen lehtien, sekä mullan kanssa. Itse olen lisäksi haravoinut nurmikkoa lopuista sinne lennelleistä lehdistä. Naapurin puoleisella rajalla olevissa lehtipuissa on tosin osassa lehdet edelleen varisematta, mutta kunhan ne tippuvat, niin pääsevät läheiseen penkkiin matojen ruoaksi ja penkkiä muhevoittamaan.
Suurin osa puutarhajätekomposteistamme alkaa tällä hetkellä olla ääriään myöden täynnä. Biolanin lämpökompostorikin pöhisee lupaavasti ja kahteen jyrsijäverkolla suojattuun Biolanin puutarhakompostoriin on talven ajaksi jätetty runsaasti tilaa jälkikompostointia varten.
Kävin viime viikolla myös puutarhan kukkapenkkejä läpi, kitkemällä niistä rikkaruohot, ja samalla siistin penkkien reunoja. Kosteasta maasta rikat lähtevät melko vaivatta ja mikäs on muutoinkaan ollut kitkiessä, kun säät ovat vuoden ajan huomioon ottaen olleet mitä parhaimmat.
Tänään kannoin kasvihuoneesta siellä edelleen täyttä päätä kukkivat ruusun ja pelargonian lämpimään varastoon talvehtimaan. Pelargoniasta katkoin kukkavarret surutta kompostiin, mutta ruusuun jätin kukat vielä paikoilleen.
Mukavaa alkanutta uutta viikkoa ja kuun loppua kaikille.
Tänään sidoin syksyn ensimmäisen kranssin. Puutarhamme tuijia leikatessani sain havusilpun lisäksi joitakin hieman pitempiä oksanpätkiä havumateriaaliksi kranssiin.
Viime kesänä kasvatin ja kuivasin asetelmia ja kransseja silmälläpitäen hyvin kaunista ja värikästä iso-olkikukkaa. Kranssiin tuli lisäksi kuivattua hopeamarunaa ja syyshortensian kukkia ja jo ainakin pari vuotta sitten kuivaamiani purppurapunalatvan kukintoja.
Pieni kauan sitten puutarhasta talteen leikkaamani vanha oksankäkkyrä pääsi myös asetelmaa koristamaan.
Pohja valmiina odottamassa lisämateriaalia. Olisin halunnut kranssista hieman tuuheamman, mutta nyt tuijanoksia ei ollut enempää käytettävänä.
Ripustin kranssin kuvattavaksi ensin olohuoneen ison senkin oveen josta vein sen sitten....
Tänä syksynä ovat ruskavärit puutarhassamme harmittavan vähäiset. Oikeastaan ainoat jotka tällä hetkellä loistavat kauniin keltaisilla lehdillään, ovat tontin kulmassa olevat kaksi tammea ja niiden juurella kasvavat, lähes kauttaaltaan keltaisiksi värittyneet kuunliljojen lehdet.
Edessa isompi tontinrajapenkin tammista, kuvattuna pihan suunnasta. Taustalla näkyvät naapurin puolella kasvavat koivut, haavat ja pihlajat, jotka tuovat hieman lisäväriä maisemaan.
Sähköpylväspenkin marja-aronia on sekin pikku hiljaa saamassa kirkkaan punaista väriä lehtiinsä.
Monirunkoiset, tavallisista Brabanteista pikku hiljaa pallomaisiksi muotoilemani tuijat.
Kaikki puutarhan muotoilua vaatineet havut olen nyt saanut leikattua tältä syksyltä valmiiksi. Kuten aiemminkin olen kertonut, tuijien monirunkoisuus on ollut kompastuskivenä pallomaisen muodon aikaansaamisessa. Etenkin oikeanpuolimmaisen tuijan kohdalla lopputulos ei, useampien vuosittaisten leikkausten jälkeenkään, ole ihan halutunlainen.
Tässä vanha kuva, jossa oikealla puolella porttia näkyvien tuijien alaoksat poistin kokonaan.