Hyvää vappua

Tahdon sulle toivottaa

vappua oikein mukavaa!

Kaivuuhommia ja betonimuurin korjaus

Tänään mieheni aloitti betonikivimuurin korjauksen. Viime vuonna hän korjasi pihaantulotien muurikivipenkin nurmikon puoleisen reunan, joka oli alkanut kallistua uhkaavasti ja nyt oli sitten päivänliljapenkin muurin oikaisu vuorossa.     

Sepeli valmiina muurin reunassa.

Tässä betonikivet odottamassa painepesurilla pesua.

Huomenna heti aamusta työ jatkuu, jos sää sen vain suinkin sallii.

Kuva viime kesänä korjatusta muurista.

 Minä  puolestani aloin kaivamaan takapihan ojanvarsipenkistä siellä ollutta töyhtöangervoa. Ja voin sanoa, että sen ylös kaivaminen oli todella työlästä ja raskasta. Juurakko oli todella tiivis ja siitä sai irrotettua kuokan avulla aina vain pienen palan kerrallaan. Juuret olivat myös kaivautuneet hyvin syvälle penkkiin ja kesti aikaa, että viimein sain kaivettua ne ylös. Töyhtöangervon paikalle istutan hankkimani pikkusyreeni 'Palibin'in.

Hankintoja ja synttärijuhlat

Hankkijan lehteä perjantaina selatessani huomasin, että siellä oli ihan säälliseen hintaan myynnissä mm. pikkustreeni 'Palibin'. Eilen käydessämme Hankkijalta lannoitteita ja multaa ostamassa kävin samalla valitsemassa tarjolla olevista taimista latvukseltaan mahdollisemman hyvän ja tasaisen mallisen pikkusyreenin. Palibin ei ole omajuurinen, vaan se on vartettu jonkun kestävämmän syreenilajin perusrunkoon.

Pidän todella paljon tästä pikkusyreenistä ja meillä onkin jo ennestään yksi 'Palibin', jonka istutin takapihan lankkupenkkiin muutama vuosi sitten.

Pikkusyreenin hyvä puoli on pallomaisen latvuksen ja kauniin kukinnan lisäksi myös se, ettei se vaadi paljon tilaa ympärilleen, vaan mahtuu pieneenkin tilaan ja pihaan. Yllä kuva kesäkuulta 2020.

Ostin samalla muutaman maanpeittoperennan, joita puutarhassa ei mielestäni koskaan ole liikaa. Mätäsleimua minulla on myös ennestään kirjastohuoneen ikkunan edessä olevassa muurikivipenkin reunassa kasvamassa. Se on hyvin kaunis kukkiessaan ja muodostaa hauskoja, tiiviitä ja tyynymäisiä mättäitä. Kukinta on touko- kesäkuussa. Sille kannattaa valita puutarhasta aurinkoinen paikka ja läpäisevä, kevyehkö maa.  

Mätäsleimua muurikivipenkin reunalla.

Lisäksi ostin vielä kolme patjaharsoa ja yhden loistosalvian. Patjaharsojakin minulla on ollut ennestään, mutta ilmeisesti en tarjonnut sille tarpeeksi läpäisevää ja kevyttä kasvualustaa, vaan se oli hävinnyt talven jälkeen kasvupaikaltaan. No nyt päätin kokeilla vielä uudemman kerran. Kukat ovat hyvin hennon vaaleanpunaiset, lähes valkoiset ja kukinta on kesä heinäkuussa.

Loistosalvia (Salviax superba)

Tänään olimme sitten viettämässä 11- vuotiaan lapsenlapsemme synttäreitä. Tarjoilut olivat maittavia ja sukulaisia ja läheisiä ystäväperheitä oli saapunut runsaasti juhlistamaan synttärisankaria.

Koska kukkii -haasteen lopputulos

Koska kukkii -haasteeseen valitsin ensimmäiseksi veikattavaksi krookuksen. Optimistinen kun olin, veikkasin kukinta-ajaksi12.3.

 

Paljolti takatalven takia ensimmäinen kukka oli avautumassa vasta 20.3.

 

(19. 4 tilanne oli tämä, jossa nuppuja on juuri ja juuri näkyvissä.)

Koska kukkii -haasteen toinen veikattava oli helmililja. Kukinta-ajaksi veikkasin 9.4. joten tämäkin veikkaus meni  pieleen, kuten jo aiemmin kerroinkin.

Varsinaiseksi kukinnaksi hyväksyttäneen ehkä jo tämä tämänpäiväinen tilanne. Klikkaa kuva isommaksi.

               

Viimeiseksi, eli kolmanneksi veikattavaksi valitsin punakukkaisen  pihaesikon, jonka kukinta-ajan arvelin olevan 20.4. Tänään kävin tarkistamassa esikon tilannetta ja kukinnasta ei ole vielä tietoakaan, joten huonosti meni veikkaus tämänkin osalta. 

Loppuun muutama kuva upeista pilvistä, joita kuvasin mieheni kanssa lenkillä ollessamme.

Nyt kaivattaisiin lämpöä

Sateen jälkeen ilma on pysynyt hyvin viileänä ja tuulisena. Vaikka luonto sateen vaikutuksesta alkoikin heti vihertää, niin myös lämpöä tarvittaisiin enemmän, kuin mitä nyt on tarjolla. 

Narsissipenkin keltaiset torvinarsissit alkavat sentään ilokseni availla ensimmäisiä kukkiaan. 

 Kuten aina öiden ollessa kylmiä, narsissi roikottaa osaa kukistaan katse maahan käännettynä.

Syysleimut ovat aloittaneet heiveröisen kasvunsa muurikivipenkissä, mutta muutoin penkin tässä osassa näyttää kasvun osalta vielä hyvin autiolta. 

Toisessa päässä penkkiä on kasvamassa jaloritarinkannusten pieniä tuppaita.  

Saman penkin reunassa kasvavat laukkaneilikat näyttävät jo sangen pirteiltä.

Muurikivipenkin päivänliljat ovat myös odottavalla kannalla ja kaipaisivat selvästi lisää lämpöä ja aurinkoa kasvuunsa.

Takapihan luonnontilaisella alueella puutarhakompostin takana kevätesikot helisyttelevät kellomaisia kukkiaan ja valkovuokot ovat myös aloittamassa kukintansa.

Nopeaa itämistä

 

Kuten aiemmin jo postasinkin, tapaan kylvää samettikukat aina hajakylvönä styroxisiin kalalaatikoihin. Styroksi on siitä hyvä, että se pitää taimivauvojen (jalat) juuret lämpöisinä. Omista kasvateista viime syksynä kerätyt samettikukan siemenet itivät ihan pikavauhdilla, eli parissa kolmessa päivässä. Uskon, että omat, oikea-aikaisesti kerätyt ja kypsyneet siemenet, ovat tässä mielessä oivallisia ja itävyys myös hyvä.  

 

Yllä olevassa laatikossa on sekä valkokukkaista kosmoskukkaa ja vielä toistaiseksi taimettumatonta tummanpunakukkaista 'Heritage Crimson' harjaneilikkaa, joka oli minulle aivan uusi tuttavuus.

Yhden siemenpussin 'Red Cascade' tarharistikit itivät myös hyvin. Nyt harmittaa etten ostanut siemeniä paljon enemmän. 

Salkoruusujen kasvu pysähtyi kuin seinään koulinnan jälkeen. Nämä kaksi, autotallin lämmössä yhä olevat, ovat kasvussaan pisimmällä.

Osan salkoruusun taimista siirsin jo kasvihuoneeseen tsinnioiden kanssa.

Kävin äsken heittämässä taimien ylle kaksinkertaisen hallaharson siltä varalta, jos yöstä sattuu tulemaan  hyvinkin kylmä.

                           

Kevään ensimmäiset, poikani perheeltä pääsiäislauantaina saadut tulppaanit.  

Hankintoja

Lidlissä on aina näin keväällä paljon erilaisia sipuli -ja perennatarjouksia. Hinta on lähes aina edullinen ja eipä harmita, jos kaikkien hankintojen kanssa ei aina sattuisi onnistumaan toivotulla tavalla. Tänään mukaan lähtivät nämä viisi pussia.

Pitkään heinä- elokuussa kukkiva noin 60 cm korkea tarhapäivänlilja 'Crimson Pirate'.

Syysleimu 'David'in sanotaan olevan suurikukintoinen, hyvin härmää kestävä ja vahva lajike. Korkeus noin 80 - 100 cm. Kukinta -aika heinä-elokuu.

Siniliilakukkainen, tuoksuva, 70-80 senttinen syysleimu 'Amethyst'. Kukinta-aika on heinä-elokuu.

Koska pidän todella paljon jaloangervoista valikoitui ostettavaksi tämä valkokukkainen 60 - 70 cm korkea 'Brautschleier', jota minulla on myös ennestään kasvamassa takapihan isossa lankkupenkissä.

 Keskikesällä kukkiva Isoincarvillea eli lähetyssaarnaajankukka. Sitä markkinoidaan perennana, mutta koska se kestää tosi huonosti talvimärkyyttä ja on mielestäni muutoinkin arka, olen kasvattanut sitä pelkästään ruukussa. Kevytmultaisessa rinteessä se saattaisi ehkä selvitä myös puutarhaan istutettuna.

Isoincarvilleaa saa myöskin valkokukkaisena. Tässä kuva vuodelta 2023 lähetyssaarnaajankukasta, jonka juurakon olin talvettanut onnistuneesti lämpimässä varastossa.

Tomaatintaimien ongelma

Nyt haluan kaikilta teiltä tomaatteja jo pitkään kasvattaneilta mahdollista tietoa siitä, mikä mahtaa vaivata osaa siemenistä kasvattamiani tomaatintaimia. Ongelma on seuraavanlainen. Jo kasvussaan vauhtiin päässeen tomaatin alin lehti alkaa ensin kääntyä kaksin kerroin ja näyttää hieman siltä, kuin tomaatti kärsisi kuivuudesta. Pian tämän jälkeen lehden kärki alkaa käpristymään lisää ja kuivumaan. Tässä vaiheessa olenkin poistanut aina koko lehden. Koskaan aikaisemmin ei tomaattien kasvatuksen kanssa ole ollut mitään ongelmia ja siksi olen enemmän kuin ihmeissäni, mistä moinen mahtaa johtua. 

Siemenet kylvin Green Caren taimimultaan. Muutaman siemenpotin mullanpinnassa näkyi taimien jo taimetuttua (ei tosin tomaattien) homemaista kasvustoa. Mietinkin, että yksi syy voisi olla myös mullassa. Kylvin tänä keväänä ensimmäisen kerran pensastomaatti 'Balkonzauber'ia ja niissä tätä vioitusta on ollut jonkin verran.

Tässä lähikuvaa kuivumaan alkaneesta tomaatinlehdestä.

 Tomaatintaimet ovat olleet kasvivalon alla ja mietinkin alkuun, olivatko alimmat lehdet kenties saaneet polttovioitusta osakseen, mutta tuntuu kuitenkin hieman epätodennäköiseltä. Taimipurkit olivat pestyjä ja puhtaita, joten siinä vika ei ainakaan liene.

Toivottavasti joku teistä osaisi kertoa, mistä syystä osa tomaattien alalehdistä vioittuu kertomallani tavalla?