Translate

maanantai 13. huhtikuuta 2026

Vieraita krookuksissa





Kävin pari päivää sitten kuvaamassa krookuksia ja jo kaukaa kuului kimalaisten iloinen pörinä, kun ne olivat tulleet joukolla kukkiin mettä keräämään. Valitettavasti kimalaiset eivät näy kovin selvästi kuvassa, mutta siellä niitä on, kun oikein tarkkaan katsoo.  


 Sain napattua muutaman kuvan myös kuningatarkimalaisen keväthuumasta. Välillä se sukelsi niin syvälle kukkapohjaan ettei siitä näkynyt, kuin hieman peräpäätä.




Nyt taas sukelletaan kukan sisään.


Kimalaiset rakastavan krookuksia....... ja se tunne, kun pitkän talven jälkeen saa taas kuulla niiden iloista pörinää.



Pikkunarsissitkin ovat saaneet vieraan kukalleen.

 Omenapuupenkin kukkivat krookukset.



Loppuun kuva kukkiaan avanneesta posliinihyasintista.

sunnuntai 12. huhtikuuta 2026

Istutusta ja koulintaa



Tänään sain viimein istutettua lämpimässä varastossa talvehtineet kallan mukulat, joita tulikin melko paljon, eli yhteensä kuusi ruukullista. Puhdistin sipulit ensin vanhasta mullasta, sekä niiden suojana olleesta lannoittamattomasta turpeesta.


Kalloissa oli jo osasta pitkäksi venähtäneitä silmuja joiden katkeamista saikin varoa niistä vanhaa multaa karistellessa. Kallojen ruukkuihin laitoin lämpökompostorissa muhinutta ja jälkikompostoitumassa ollutta kompostia, säkkimultaa ja ripauksen kanankakkaa. Lopuksi kastelin ruukut kevyesti huoneenlämpöisellä vedellä. 

                      

Seulottu komposti kottarissa odottamassa.

Reiitettyihin muoviruukkuihin tuli ensin pohjalle kerros lecasoraa ja sen päälle kaistale suodatinkangasta. Seuraavaksi ohut kerros kompostia ja kompostin päälle hieman pussimultaa ennen mukuloiden lisäystä mullan pinnalle. Kallan sipulit neuvotaan istuttamaan mahdollisimman syvälle ruukkuun. Mukuloiden pinnalle tuli kompostia vain sen verran, että sipulit juuri ja juuri peittyivät. Multaa lisään sitten aina sitä mukaa, kun kasvu etenee.


Tässä mukulat, ennen pinnalle tulevan kompostimultamultakerroksen lisäystä. Ruukut kannoin istutuksen jälkeen kasvihuoneeseen, jossa ne saavatkin olla ainakin toukokuuhun saakka.

Istutin saman tien myös lämpimässä varastossa talvehtineet gladioluksen sipulit. Niissäkin on jo kasvua näkyvissä.


Päivän päätteeksi koulin vielä kasvihuoneessa kaksi rasiallista autotallissa kasvilampun alla kasvatettuja salkoruusuja.


Saattaa hyvin olla, että joudun vielä toistamiseenkin koulimaan näitä lisää, sen verran osassa purkeista on vieläkin ahdasta.



keskiviikko 8. huhtikuuta 2026

Kukintaa sisällä ja ulkona



Bougainvillea, eli ihmeköynnös kukkii parhaillaan kauniisti olohuoneen etelän puolella olevan erkkeri-ikkunan edessä. Kukan olen ostanut naapurini kukkakaupasta jo vuonna 2014, eli kaksitoista vuotta sitten. 
Ihastuin Bougaivilleaan jo aikoinaan Välimeren maihin suuntautuneilla lomamatkoillamme, jolloin sitä näki hyvin usein verhoamassa talojen terasseja, parvekkeita tai muureja. 
               
 
Kuvan ottamisen ajaksi jouduin nostamaan kasvin pois auringonpaisteiselta ikkunalta.


Subtrooppisilta alueilta kotoisin olevana ihmeköynnös vaatii keväällä ja kesällä runsata valoa ja lämpöä. Talvella se taas viihtyy viileässä 8-12 asteisessa ja valoisassa paikassa. Minulla se viettää kuitenkin usein vain ihan pimeimmän, eli joulun ajan ikkunallisessa ja noin kymmen asteisessa autotallissa. Talvella se usein pudottaa kaikki lehtensä, mutta heti kevätauringon ja valon lisääntyessä siihen puhkeaa uudet, raikkaan vihreät lehdet. Lannoittamiseen olen käyttänyt veteen sekoitettavaa punaista kastelulannosta. Samaa mitä käytän puutarhamme kärhöjenkin lannoittamiseen.




Kaksi ostamaani valkokukkaista orkideaa on kukkinut myös jo pitkään olohuoneen sohvapöydällä.


Sitten puutarhan jo osasta kukkaan puhjenneisiin krookuksiin, joiden kukintaa odotan joka kevät yhtä innoissani.












Tänään ilma on ollut aurinkoinen, mutta tosi kolea ja tuuli on puhaltanut tosi navakasti pohjoisesta. Lenkillä käydessämme tuntui ihan siltä, ettei tarvitse kuin levittää kätensä sivulle, niin nousee ilmaan.

sunnuntai 5. huhtikuuta 2026

Hyisen viileää




Puutarhassa vallitsee nyt eräänlainen pysähtyneisyyden tila, sillä ilma on parina viime päivänä ollut niin hyisen viileää, sateista ja auringotonta, ettei kasvien kasvussa tunnu tapahtuvan yhtään mitään. Muutamia krookuksia näkyy siellä täällä penkeissä nuput tiiviisti supussa kuin ollen nekin valmiustilassa odottamassa, koska uskaltavat aukaista kauniit kukkansa. 
 

Huomiseksi on luvattu vieläkin kylmempää, joten aika tyypillinen ja entuudestaan hyvinkin tutun oloinen pääsiäissää.



 Muutama helmililja yrittää kurkistella muurikivipenkistä, suurimman osan ollessa vasta nousemassa esille mullasta.


Tontinrajapenkissä narsissirykelmiä näkyy jo melko ilahduttavasti ja odotan mielenkiinnolla kuinka itse kukinta tulee tänä keväänä onnistumaan. 


Onneksi narsissit saavat olla täysin rauhassa jänisten talttahampailta, sillä lehtien ja sipulien sisältämä alkaloidi pitää ne loitolla.

s

Narsissien kylmänkestävävyys on myös hyvä ja tietyt lajikkeet, kuten Tete- a- Tete kestävät karaistuneina jopa 10 asteen pakkasia.


Omenapuupenkin liljojen ja taustalla oikealla olevien kääpiökurjenmiekkojen hentoa viherrystä. 


Omenapuun vieressä kasvavia kääpiökurjenmiekkoja. 


Lankkupenkin hauskannäköiset palloesikot.

 Hyvää pääsiäisen jatkoa.

torstai 26. maaliskuuta 2026

Näkyykö piippoja

 


No eipä vielä paljon näy. Useammassa penkissä tulppaaneja sentään nousee jo maasta. 






Etupihan sisääntulopenkistä pilkistää myös muutamia krookuksen alkuja ja yksi yksinäinen nuppukin on odottamassa aukeamista.


Omenapuupenkin talon puoleisessa reunassa on muutama lilja myös nostanut päätään esille mullasta.


Jotain näkyy täälläkin....


Pienemmän lankkupenkin reunassa Nilalta saaduista siemenistä kasvatetut esikot kurkistelevat myös lupauksia antavasti esille lehtien seasta.


Takapihan kasvihuoneen edustalla iisoppi vihertää myös kivasti. Leikkasin sen pitkiksi venyneet varpumaiset versot jo eilen alas.

Omista siemenistä kylvetyt salkoruusut itivät taas todella nopeasti. Kylvön tein 21.3 ja 25.3 ne jo nousivat mullan pinnalle. Siemeniä olisi pitänyt liottaa hieman ennen kylvöä, sillä osassa siemenistä siemenkuoret olivat kiinni todella lujasti. Ei auttanut kuin suihkutella suihkupullolla vettä siemenkuoren pintaan ja avittaa vielä lopuksi varovasti sormin kuorta irtoamaan. No muutama taimenaluhan sain siinä touhussa sitten napsautettua kokonaan poikki.