Hyvää palmusunnuntaita

 

Näkyykö piippoja

 

No eipä vielä paljon näy. Useammassa penkissä tulppaaneja sentään nousee jo maasta. 

Etupihan sisääntulopenkistä pilkistää myös muutamia krookuksen alkuja ja yksi yksinäinen nuppukin on odottamassa aukeamista.

Omenapuupenkin talon puoleisessa reunassa on muutama lilja myös nostanut päätään esille mullasta.

Jotain näkyy täälläkin....

Pienemmän lankkupenkin reunassa Nilalta saaduista siemenistä kasvatetut esikot kurkistelevat myös lupauksia antavasti esille lehtien seasta.

Takapihan kasvihuoneen edustalla iisoppi vihertää myös kivasti. Leikkasin sen pitkiksi venyneet varpumaiset versot jo eilen alas.

Omista siemenistä kylvetyt salkoruusut itivät taas todella nopeasti. Kylvön tein 21.3 ja 25.3 ne jo nousivat mullan pinnalle. Siemeniä olisi pitänyt liottaa hieman ennen kylvöä, sillä osassa siemenistä siemenkuoret olivat kiinni todella lujasti. Ei auttanut kuin suihkutella suihkupullolla vettä siemenkuoren pintaan ja avittaa vielä lopuksi varovasti sormin kuorta irtoamaan. No muutama taimenaluhan sain siinä touhussa sitten napsautettua kokonaan poikki. 

Lisää kylvöjä

 

Tänään kylvin kaksi pussillista 'Starlight' punahattuja ja samoin kaksi pussia tarharistikkejä. Kylvöt tein aurinkoisessa ja lämpimässä kasvihuoneessa, jossa on kiva puuhailla, kun ei tarvitse varoa kylvössä aina enemmän tai vähemmän tulevaa multasotkua. Punahatut itävät tunnetusti pahaiten lämpimässä, eli + 20-24 asteessa. Kiikutinkin kylvölaatikot heti kylvön jälkeen saunan lattialämpöön, jossa ne saavat olla ihan taimettumiseen saakka.

Kylvin myös kaksi rasiallista omien salkoruusujen siemeniä. Niitä oli kertynyt kahdelta edelliseltä syksyltä melko paljon. Viinirypälerasiat ovat muuten mainioita kylvöastioita. Pohjassa on valmiit reiät ja kun rasian kannen vielä napsauttaa kiinni, on siemenillä siellä kerrassaan hyvät kasvuolosuhteet. 

Mukavaa ja aurinkoista viikonlopun jatkoa kaikille.

Onneksi kaadettiin

 

Olimme jo pitkään pähkäilleet pitäisikö tonttimme rajalla oleva suureksi kasvanut metsälehmus kaataa.  Runko oli jo joistain kohden alkanut ikävästi halkeilla, eikä puu muutoinkaan näyttänyt järin terveeltä ja hyvinvoivalta. Tiistaina mieheni sitten ryhtyi tuumasta toimeen. Onneksi puu kaadettiin, sillä puun sisäosaan oli muodostunut jo melkoisesti lahovioitusta.

 Kaato tuli siinäkin mielessä ihan hyvään aikaan, sillä jos lahovika olisi päässyt pidemmälle, niin puu olisi  sahatessa saattanut kaatua ihan mihin suuntaan tahansa.

Olimme miettineet myös useampaan otteeseen tonttimme rajalla kasvavan vuorijalavan poistamista ja niinpä sekin päädyttiin kaatamaan samalla.. ....ja kuinka ollakaan, sen rungossa ilmeni vielä pahempi lahovika kuin metsälehmuksella, ja vika ulottui ihan puun latvaosaan saakka.

Tänään mieheni pätki puiden rungot ja kelkkoi ne kottikärryillä rantteelle. Oksista suurin osa haketettiin myöhemmin hyödynnettäväksi.

Koska kukkii- haaste

 

Pihaesikko eilen16.3.26

Saaripalstan Saila heitti minulle jo perinteeksi tulleen "Koska kukkii"- haasteen, joka on alun alkaen lähtöisin Hiidenkiven puutarha- blogista. Kiitos haasteesta Saila.

Ensimmäinen veikkattavani on punakukkainen pihaesikko, jonka valitsin veikattavasi myös viime vuonna. Kukinta-ajan arvelin olevan silloin 20.4. Veikkaus meni pieleen ja ensimmäiset kukat avautuivat vasta 1.5 osin viime keväisen takatalven johdosta. Tällä kertaa veikkaan kukinta-ajaksi 26.4

1.5.2025

'Carmen' piippoja eilen16.3.26

Toinen veikattava on uusi, viime syksynä hankkimani Iris Hollaandica 'Carmen', jonka kukinta- ajaksi heitän nyt ihan hatusta.... kesäkuun 3 päivän.

Kääpiökurjenmiekka eilen 16.3.26

Kolmas valintani on  tumman siniliilakukkainen kääpiökurjenmiekka. 

 Viime vuonna 21.5.25 sen kukinta näytti tältä. Nyt veikkaan kukinta- ajaksi 16. 5. 26

Haasteen säännöt kopioin suoraan Hiidenkiven puutarhassa- blogista.

Säännöt: Tarkoituksena on valita muutama kevätkukkija ja arvata, milloin ne alkavat kukkia. Valitsemissasi kasveissa ei saa näkyä nuppuja veikkaushetkellä ja kasvien pitää olla vielä lepotilassa. Poikkeukseksi laskettakoon puuvartiset, joissa saa olla kukkasilmuja. Kukinnan alkua saa vauhdittaa esim. lapioimalla lunta pois kukkapenkin päältä, mutta harsot ynnä muut viritelmät lasketaan dopingiksi. Ja tietysti kukinnan alkua saa myös viivästyttää vaikkapa peittämällä lupaavan näköiset piipot lumella, jos jotain niin järjetöntä haluat tehdä. Kerro, keneltä sait haasteen ja haasta vuorostasi mukaan muutama kaveri. Olisi mukavaa, jos kävisit laittamassa osallistumisestasi kommentin Hiidenkiven puutarhassa -blogiin haasteen aloituspostaukseen (löytyy helposti blogin selainversion sivupalkista). Raportoi myöhemmin keväällä, kuinka hyvin kukkakevään ennustaminen sinulta onnistui. Jos sinulla ei ole omaa puutarhaa, voit aivan hyvin osallistua haasteeseen arvuuttelemalla, milloin bongaat vaikkapa ensimmäisen leskenlehden kukan työmatkasi varrelta, krookuksia lähipuistossasi tai tulppaanin kaverin puutarhasta.

Haastan tällä kertaa- blogit

 Kivipellon Saila ja Vaalean vihreää

 

Taimikuulumisia

Viikko sitten, eli 9.3 kylvämistäni tuoksuherneistä on noussut jo ilahduttavan nopeasti versonalkuja.

Yhteensä neljääntoista vessapaperihylsyyn kylvämistäni siemenistä, ainoastaan neljässä ei näy vielä elämää. Kuvat ovat hieman sameita, kun taimet ovat kuvatessa edelleen minigrip- muovipussien suojassa.

1.3 kylvetyissä tomaattirasioissakin on jo nähtävissä elämää. Toivottavasti pääsen kohta koulimaan niitä omiin ruukkuihinsa.

Kuten jo aiemmin kerroinkin 6.2 kylvetyistä kelloköynnöksistä osa iti hieman"jälkijunassa" osan ollessa  hieman pidemmällä kasvussaan.

Chilit ja suippopaprikat alkavat myös, tosin hitaasti, kasvattaa kokoaan. Chilit kylvin 6.2 ja paprikat 9.2. Kovin ovat kuitenkin vielä rääpäleitä.

Suippopaprikoiden kanssa samana päivänä, eli  9.2 kylvetyt keijunmekon siemenet itivät tosi huonosti ja vain kaksi pienen pientä taimenalkua on näkyvissä. Seuraavan kerran taidankin tyytyä ostamaan valmiina kukkivat keijunmekot. 

Haravointia ja leikkausta

 

Nyt kun lämpötila on pysynyt yölläkin plussan puolella ja päivälämpötilat keikkuvat kahden puolen + kymmenessä asteessa, ovat lumet sulaneet ihan silmissä.

Takapiha sulaa meillä aina ensimmäisenä ja suurten kuusten alla lunta on yleensä tosi vähän, jos nyt joinakin talvina ollenkaan.

Tontin rajalla olevat isot kuuset roskaavat aluetta melkoisesti ympäri vuoden ja pudottavat myös runsaasti käpyjä kerättäväksi. Eilen aurinkoinen ja lämmin sää houkutteli vastuttamattomasti tarttumaan  haravaan, vaikka haravointia aloittaessani tuuli oli jonkin verran haittana, heitellen etenkin maassa olevia koivunlehtiä sinne tänne. 

Tapaan aina hyödyntää katteena myös maahan pudonneita kuusenkäpyjä ja kerätä niitä mahdollisimman paljon haketettavaksi.

Alueelta kerättyä käpysaalista.

Mieheni leikkasi puolestaan eilen omenapuiden vesiversoja. Muuta leikattavaa omenapuissa ei nyt juuri ollutkaan. Kuvista huomaa, että lähipellotkin ovat jo täysin sulana, mitä nyt metsäsaarekkeiden ympärillä on vielä lunta jonkin verran jäljellä.

Ennen iltapalaa ja saunaan menoa päätin vielä muotoilla varaston kupeessa olevan Brabant- tuijan.

Etenkin soran seasta on hankalaa ja työlästä kerätä osin hyvin pieneksi menevää havusilppua, ja niinpä  viritin tapani mukaan kevytpeitteen tuijan juurelle suojaksi ennen leikkauksen aloittamista.

Nyt tuijan muoto on taas siisti. Tosin syksyyn mennessä uutta kasvua kyllä jo muodostuu uudelleen leikattavaksi.