Päivänliljat ja ruusut

 

'Crown Fire' 

Pitkän blogitauon aikana jäi todella paljon puutarhapäivityksiä tekemättä, joten nyt näitä tulee hieman jälkijunassa. Näistäkin esitellyistä päivänliljoista ovat siis jo lähes kaikki kukintansa lopettaneita, samoin on monen ruusunkin kohdalla.

Yllä kuva heinä- elokuussa kukkineesta, räiskyvän punaisena hehkuvasta 'Crown Fire' tarhapäivänliljasta.

Kaverina sillä on väreihin  melko kivasti sointuva punahattu 'Starlight'.

 Muurikivipenkin 'Pink Damask' on takuuvarma, runsaskukkainen ja hyvin kestävä päivänlilja. Kuva yllä ja alla.

Kuvan rusopäivänlilja kerrottukukkainen fulva 'Kwanso' on kukkinut edellisvuoteen verrattuna jotenkin hyvin laimeasti. Muutamia nuppuja on kuitenkin vielä avautumassa.

Tarhapäivänlilja 'Crimson Pirate'n kukinta meinasi unohtua kokonaan kuvaamatta.

'Crimson Pirate'a näkyy hieman alla vasemmalla. 

Aiheesta poiketen laitan pari kuvaa myös takapihalla kukkineista tiikerililjoista.

                          

Sitten pieni katsaus ruusuihin. Etupihan kärhöpenkissä kukkiva Easy Elegance- ruusu 'Pinktopia' on nimensä mukaisesti jatkuvakukintainen ja hyvin kauniin punainen. Tienvarsipenkin viidestä erilaisesta Easy Elegansce ruususta ei valitettavasti voi sanoa samaa. Olenkin miettinyt siirränkö ne ensi keväänä uuteen, aurinkoisempaan kasvupaikkaan.

Pinktopia

Kuvassa vasta puhjenneita ja lakastmassa olevia, vaaleanpunaiseksi muuttuneita kukkia.

    
                 

Saman penkin 'Mystic Fairy'. Ihmettelen vain sen matalaa kasvukorkeutta, jonka pitäisi olla noin 90 cm.

                     

Ollaan edelleen kärhöpenkissä, jossa suloinen maanpeiteruusu 'Sommerwind' kukkii vielä täyttä päätä.

Kuihtuneita kukkia pitäisi vain muistaa poistaa säännöllisesti, jotta kukinta säilyisi mahdollisimman pitkään.

Grandma's Blessing'

Sitten tienvieruspenkin Easy Elegance ruusuihin. Kuten jo tuolla edellä mainitsin penkkiin istutetut viisi erilaista ruusua kukkivat tosi heikosti ja ainakin yksi niistä on menehtynyt kahden muun olessa enemmän tai vähemmän henkitoreissaan.

Onneksi tämä 'Grandma's Blessing' ehkä kaikkein kaunein ruusu puutarhassamme on elossa, samoin kuin.....

'Super Hero'kin.

Neilikkaruusu F. J. Grootendorst sen sijaan on kukkinut hyvin runsaasti. Tapaan leikata sen alas joka kevät, sillä se kukkii saman vuoden versoilla, ja kestää hyvin leikkausta kukinnan kärsimättä.

 Mustialan- ja Hansaruusun kukkia maljakossa heinäkuussa otetussa kuvassa. Molemmat ruusut ovat kerrassaan ihanalta tuoksuvia.

Syyskesän ja alkusyksyn kukkijoita

 

Kauas hämärässäkin loistava ja näyttävästi kukkiva, sekä pitkät versot kasvattava syyspäivänhattu Rudbeckia laciniata kukkii parhaillaan puutahassa. Sen kukinta kestää pitkälle syksyyn ja se on muutoinkin kestävä ja kaunis syyskukkija. 

Varret pysyvät melko hyvin tukematta pystyssä, jollei kasvupaikka ole kovin tuulelle altis.

Yllä toinen, kukiltaan hyvin samanlainen kuin syyspäivänhattu, on myös pitkään kukkiva, mutta huomattavasti matalavartisempi noin (50- 60cm korkea) keltakukkainen sädepäivänhattu Rudbeckia Fulgida var. sullivantii Goldsturm.

Perenna pysyy erittäin hyvin tukematta pystyssä. Se onkin yksi sen parhaita puolia

Kukat ovat melko suuret ja hyvin lämpimän keltaiset.

Tässä kuvan taustalla kukkii esittelyjä kaipaamatta kultapallo Goldball. Koska se on osoittautunut melko voimakkaasti leviäväksi, kuritin sitä kesällä poistamalla lähes puolet sen kasvustosta. Maljakkokukkana se on yksi parhaimpia, kukkien kestäessä lakastumatta pitkään.

Rajapenkin kallionauhus Desdemona, jonka varret ja lehtien alapinnat ovat kauniin tummanpunaiset. Minulla on myös Desdemonan kanssa hyvin samanlaiset kukat omaava vihreävartinen kallionauhus, jonka lajiketta en enää muista.  

Pari kuvaa myös edelleen ympäri puutarhaa kukkivista kimalaisten ja perhosten suosikeista, punahatuista.

Tänää otettu kuva muurikivipenkin punahatuista.

Loppuun kuva purpputapunalatvasta. Perhosten osalta kesä ei ollut ainakaan meillä paras mahdollinen. En esimerkiksi havainnut yhtään ainoata neitoperhosta, mutta amiraaleja sentään kävi ilahduttavan paljon purppurapunalatvan kukilla aterioimassa.

Daaliat

 

Lohtajan punainen

Uskon daalioiden, eli syyshehkutjen olevan monen mielestä lämpimillä ja aurinkoisilla kasvupaikoilla kasvavista kukkijoista lähes tulkoon kauneimpia. Uusia, entistä upeampia lajikkeitakin näyttää tulevan myyntiin ihan tasaiseen tahtiin ja niistä löytyy varmasti jokaiselle jotakin. Vaikka daaliat ovat ylimääräistä työtä teettäviä ja tilaa vaativia talvetettavia, niitä olisi kyllä hyvin vaikea jättää syksyllä penkkiin talven armoille ja tyytyä suosiolla vain niiden tuottamaan yhden kesän iloon. 

Minulla kaikki daaliat, kahta lukuunottamatta, ovat vanhakantaisia ja siksi hyvin kestäviä. Oma, omenapuupenkin laidalla kukkiva, vanhakantainen Lohtajan punainen on ollut minulle aina hyvin tärkeä ja isänpuoleisessa suvussa vuosikymmeniä kasvatettu joriini.

Sen kukinta ei ole ollut tänä vuonna runsas, mutta kukat ovat sitäkin komeammat.

                            

Sitten etupihan toinen vanhakantainen kaunotar, eli Brunäs, jonka.....

kukan sävy muuttuu melkoisesti kulloinkin vallitsevan valon mukaan.

Kuvassa pilkistää sen vasemmalla puolella kukkiva jalokärhö 'Ville di Lyon' ja oikealla puolella.....

        

kukkii viinikärhö 'Etoile Violette'.

                          

Illalla otettu hyvin tummasävyiseksi jäänyt kuva.

Sitten vielä takaisin omenapuupenkkiin jonka pihanpuoleisessa reunassa kukkii myös vanhakantaisiin kuuluva 'Turun tori'. 

Turun toria on myyty 1950- 1960 luvuilla leikkokukkana Turun torilla.

    Kukinta on ollut suht' runsasta, vähästä lannoittamisesta huolimatta, kunhan vain on välillä muistanut käydä napsimassa ja poistamassa kuihtuneita kukkia.                                  

Turun tori

Tämä daalia ei kuulu puutarhan vanhakantaisiin.

Samoin, kuin ei yllä olevakaan, hyvin voimakas kasvuinen ja vaalea kukkainen daalia.

Sen kukan värit hieman vaihtelevat, osan terälehdistä punertuessa enemmän.

Loppuun kuvat edelleen hyvin runsaasti sisääntulon molemmin puolin kukkivista kesädaalioista.

Samassa ruukussa daalioiden juurella on hopeaputous eli hopeavitja, joka venyttää versonsa aina hyvin pitkiksi. Se sietää lisäksi myös hyvin tuulta ja paahdetta. 

            

Tänään täällä meillä on satanut lähes koko päivän ja lisää on viikolla vielä luvassa.