Kaksinkertaista juhlintaa

 

                     

Lauantaina vietimme lapsenlapsemme 10-vuotis syntymäpäivää. Meitä juhlijoita oli taas koolla suuri joukko, eli noin kaksikymmentä henkeä. Kakku oli hyvää ja tarjoilut maukkaita. Kuvassa aina iloinen päivänsankari mummin ikuistamana. 

Neidin synttärikakusta napattu kuva.

Tänään olikin sitten isäinpäivä ja pitihän minun tietenkin sen kunniaksi leipoa myös kakku. Isäinpäivää vietettiinkin siten jo pienemmällä porukalla. 

Niinhän siinä sitten hevossukkien kanssa kävi, kuten hieman pelkäsinkin, että syntymäpäiväsankarille kutomani sukat olivat liian tiukat ja ahtaat nilkoista. Sukat tulevat menemään purkuun ja kudon ehkä jossain vaiheessa uudet paremmalla onnella.

Heppasukat

Heppasukat valmistuivat tällä viikolla ja huomenna näen ovatko ne saajalleen sopivat. Toivottavasti. Ensin päätin kutoa valmiiksi vain toisen sukan ennen sovitusta, mutta en sitten malttanutkaan olla tikuttelematta myös toista sukkaa valmiiksi. Eiköhän sukat ole ainakin jollekin seitsemästä lapsenlapsesta sopivat, jos ne  päivänsankarille eivät jostain syystä sopisikaan.

 Kuvissa sukan pääväri näyttää siniseltä, kun väri oikeasti taittuu selkeästi vihertävään. Lankoina olivat siis Novitan Seiskaveikan sininen lanka Lumous 185 ja luonnonvalkoinen 010 ja puikkoina olivat 3,5 numeron puikot. Hevosen päänkuva löytyi siis Pinterestistä ja muita ohjeita ei sukkaan ollutkaan. Tein sukkaan vahvistetun kantapään ja kärkeen tuli sädekavennus. Nyt lainasin kirjastosta kolme Lumi Karmitsan villasukkakirjaa ja toivottavasti löydän niistä jonkin kivan sukkamallin kudottavaksi

Eilen tein omista palsternakoista ja kaupan porkkanoista pikkelsiä. Osa palsternakkasadosta meni pakkaseen raasteena ja osa pilkottuna juureslaatikkoa varten.  

Vihoviimeisiä puutarhatöitä

 

Tänään nostin kasvimaan lavakehikoissa kasvaneet palsternakat ylös penkistä. Olen viivyttänyt nostoa mahdollisimman pitkään, sillä palsternakan parhaan kasvun sanotaan olevan syksyllä. Korjuun voi tehdä siis mahdollisimman myöhään syksyllä. Kuitenkin ennen pakkasia. Palsternakat voi jättää myös penkkiin talveksi ja korjata vasta keväällä. 

Palsternakan sadon ei voi sanoa olevan mitenkään runsas, mutta osasta niiden koko oli kuitenkin ihan hyvä.

Katkoin naatit kompostiin ja nostin palsternakat autotalliin yön ajaksi kuivumaan ennen niiden lopullista puhdistusta. Palsternakoista osa on tarkoitus pikkelöidä ja osan raastan valmiiksi juureslaatikoita ja keittoja silmälläpitäen.

Tänään silppusin ruohonleikkurilla myös viimeisiä nurmikolla olevia omena- ja luumupuun lehtiä. Etenkin omenapuut ovat pitäneet hyvin sinnikkäästi kiinni lehdistään ja vasta nyt oksat alkavat olla täysin paljaita. 

Mieheni on yleensä puhaltanut lehtipuhaltimella lehdet kasaan silputtavaksi. Valitettavasti runsas kaksi viikkoa sitten, jalkapalloa kunnan tekonurmikentällä lasten kanssa pelatessaan, mieheni vasemman jalan akillesjänne katkesi, ja nyt kaikki työt ovat hänen osaltaan pitkään katkolla.




Aamulla kuvasin hyvin kaunista auringonnousua horisontin takaa. Näkymä oli jotenkin lähes maaginen.

                                             Sieltä se aurinko alkaa jo pilkistää esiin.

Kesäpäivä Vääksyssä

Vääksyn kanava

Kesällä päätimme kesämökiltä palattuamme tehdä päiväretken Asikkalan Vääksyyn lastenlasten, miniäni ja mieheni kanssa. Vääksy osoittautuikin tosi kivaksi paikaksi tutustua lähemmin.

Vääksyn kanava oli etenkin pikkumiehille tosi kiinnostava paikka ja he seurasivat mielenkiinnolla veneiden ja alusten kulkua kanavalla. 

                     

Siellä niitä veneitä kulkee.

Lapsille oli tarjolla myös elämys- ja liikennepuisto. Elämyspuistossa etenkin vaijerililiukulaite oli pojille tosi mieluinen ja tulipa sitä itsekin testattua. 

                      

 

Liikennepuisto

Paikka tarjosi kävijöille myös kivoja ja viihtyisiä kahvila- ja ruokapaikkoja.  

                      

                       

Päivän päätteeksi suuntasimme vielä Vesijärven Kalmarinrantaan, jota esitteissä suitsitaan Etelä-Suomen parhaaksi hiekkarannaksi, eikä kyllä lainkaan suotta. Ranta oli matala ja lapsiturvallinen, sekä hiekkapohjainen, lämmin ja kirkas vesi miellyttävä uimareille.

                

Teimme mieheni kanssa kahdestaan vielä toisenkin päivämatkan Vääksyyn. Tässä lopuksi muutamia kuvia kanavan varresta napsittuna.

Vääksy on hieno paikka ja siellä tulee varmasti vierailtua vielä useammankin kerran.

Ei mennyt ihan kuin Strömsössä

 

Yksi lapsenlapsistamme on kova heppatyttö, joten tiedustelin olisivatko hevosaiheiset villasukat hänelle mieluisat. No olivathan ne ja niinpä etsin Pinterestin syövereistä sopivaa kaaviota sukkiin. Löysin tämän yllä olevan hevosenpääkuvan ja ei kun puikot kilisemään.

 Kaavio on alunperin jokin ristikko-tyylinen peli, joten mitään ohjetta ei sukkiin muutoin ollut. No harmikseni ensimmäisestä sukasta tuli saajalleen sovittamattakin selvästi liian pieni, vaikka kokotaulukon silmukkamäärän mukaan sen neuloinkin. Lankana oli Novitan Nalle-lanka ja kolmosen puikot. Täysin oma moka, sillä tiesin, että kuvioneuleessa kuvio kannattaisi neuloa puolta numeroa isommilla puikoilla, kuin itse muu osa sukasta. Harmitti siinäkin mielessä, että kuviota oli hidas neuloa lankadominassia hyödyntämälläkin siinä olevien pitkien sidottavien langanjuoksujen takia, joiden kanssa aina joutuu olemaan tarkkana. 


                                   

Ei muuta kuin uusi yritys. Tällä kertaa otin kehiin paksumman langan, eli Novitan valkoisen ja sinisen Seiskaveikan ja 3,5 numeron puikot. Sukanvarren suuhun etsin ensin sopivan kuvion netistä.

Toivottavasti sukka olisi tällä kertaa saajansa jalkaan sopiva. Toisen sukan teen nimittäin vasta sitten, kun sovitus jalkaan on tehty.

Tunnelmavaloja

 

Nyt kun ilmat ovat muuttuneet hyvin harmaiksi, ankeiksi ja sateisiksi on piristystä sisätiloihin tehnyt mieli luoda tunnelmavalojen avulla.

Isoon lasikulhoon ruokailuhuoneen pöydälle laitoin kolme aikoinaan virkkaamaani pitsipalloa, sekä paristoilla toimivia valolankoja. 

                        

Illan pimetessä niiden luoma tunnelma paranee oleellisesti.

Ripustan myös aina tähän aikaan vuodesta olohuoneen seinälle tekemäni vanhan valotaulun. Kehykset ovat lapsuudenkotini vanhasta taulusta. Kehykset olen spreijannut hopean ja kullan sävyiseksi. Tauluun olen kutonut valkoisesta, hopearaitaisesta paperinarusta kehysten sisäosan kokoisen pussin, jonka sisällä on sähköllä toimiva valosarja. Pussi valoineen on niitattu kiinni pussin reunoista kehyksen taustaan. Paperinarun pintaan on vielä lisättynä hopeanvärisiä lasihelmiä elävyttä ja säihkettä tuomaan.

Porvoosta hankin muutama vuosi sitten kivat, lasipurkin sisällä olevat ja paristoilla toimivat Led- kynttilät. Olen lisännyt niihin vielä kauniit, kukka-aiheiset mansetit. 

Omasta pihasta kerätyt kuivakukat sopivat mielestäni kivasti Led-kynttilöiden kanssa yhteen. Vaikka eläviä kynttilöitä ei korvaakkaan mikään, ovat Led -kynttilät käytössä huolettomia ja paloturvallisia. 

Mukavaa hämäränhyssyä kaikille. 

Kesämuistoja

Hyvää viikonloppua.