Yhdenlaista kierrätystä

 

Nyt kun sää on kylmennyt päivisinkin ihan oleellisesti sai kaikki loputkin puutarhassa olleet kukkaruukut tyhjentää kasveista. Hopeaputoukset eivät ihan pikkupakkasesta ole moksiskaan ja tapaankin siirtää ne ruukkuja tyhjentäessäni vielä kasvihuoneen ikkunan pielessä oleviin koreihin jatkamaan eloaan.   

Hopeaputousta laitoin myös kasvihuoneen vastakkaisella ikkunalla olevaan amppeliin, jossa se kehystää ikkunaa kauniin verhon lailla.

Kasvihuoneen molemmin puolin olevissa ruukuissa samettiruusut kukkivat vielä. Otin niistä vielä muutamia valmiita siemenkotia talteen jo ennen kerättyjen joukkoon, ja kiikutin varret sitten kompostiin.

Tänään sauvalenkillä käyntimme jälkeen sain nostettua kaikki daaliat ylös maasta ja vein ne lämpimään varastoon kuivumaan. Katkoimme penkeistä myös ison määrän perennanvarsia kompostiin silputtavaksi. Kaikki viimeiset kasviruukut edin vielä päivän päätteeksi pestä ennen kylpytynnyriin pulahtamista.

Lisää raivausta

 

Hibatuija

Eilen ja tänään kasvien raivaustyöt jatkuivat edelleen puutarhassa. Nyt takapihan alppiruusupenkin marjakuusi sai kaatotuomion, sillä oli valittava joko se, tai sen vieressä oleva hibatuija. Tuija on ollut jo monet vuodet ahdingossa jääden osittain marjakuusen alle.

 Penkissä kasvanut todella vanha marjakuusi alkoi olla myös auttamatta liian iso. Sen poistaminen oli käynyt jo aiemminkin mielessä, mutta sitten en ole hennonutkaan siitä luopua. Viime kesänä harvensin kyllä marjakuusen oksia melko radikaalisti, mutta sanomattakin selvää, ettei kasvista näin saa enää mitenkään kovin tasapainoisen näköistä. Nyt hibatuija sai vihdoin tarvitsemaansa tilaa ympärilleen. 

Tontinrajapenkin pihajasmikeet ovat ollut pitkään myös todellinen murheenkryyni. Niitäkin olen yrittänyt karsia parhaan taitoni mukaan, mutta villisti kasvavat ja sinne tänne kaartuvat oksat ovat olleet hankalia karsittavia. Niinpä pyysin miestäni poistamaan kahdesta vierekkäin kasvavasta jasmikkeesta toisen kokonaan. Ja täytyy sanoa, että kyllä kannatti. Nyt tilaa ja valoa on enemmän myös penkin syreeneille, tarha-alppikärhölle ja edessä vasemmalla olevalle kameliajasmikkeelle. Myös penkissä olevien perennojen hoitotyö tulee jatkossa olemaan huomattavasti helpompaa, kun tilaa on enemmän.

Myös jasmikkeiden vasemmalla puolella olevaa suklaakirsikkaa ahtaus on haitannut ja se on kasvanut pahasti vinoon valoa saadakseen.

Tässä kuva tämän vuoden kesäkuulta, jossa oikean reunan jasmikepöheikkö tulee paremmin esille.

Ja eihän tietenkään kahta ilman kolmatta. Lopulta päädyimme mieheni kanssa, ihan yksistä tuumin, kaatamaan myös alapihan omenapuupenkin jo aiemmin alaoksistaan karsitun 'Brabant 'tuijan. Nyt maisema pellolle avautuu ihan eri lailla ja penkkiin tuli tilaa muille kasveille.

Illan hämärtyessä

Mieheni alkaessa lämmittää päivän päätteeksi kylpytynnyriä, sytyttelin samalla kasvihuoneeseen kynttilöitä hämärtyvään iltaan tunnelmaa luomaan.

                             

Ikkunoiden takana naapurin viljapellot ovat vihertyneet kauniisti puimisen jälkeen.

                            

Mietteliäs enkeli tunnelmoi keraamisen pöllön sisällä olevan kynttilän valossa.

                       

Ilta alkaa tummentua hetki hetkeltä ja.....

valot alkavat luoda salaperäisiä varjoja ympärilleen.

                      

Aurinkokennovalotkin syttyvät juuri sopivasti antamaan iltaan omaa tunnelmaansa.

Sytytin myös lyhtykynttilät kasvihuoneen ikkunanpielissä oleviin lyhyihin.

Tunnelmoidaan syksyn hämärtyvissä illoissa kynttilöiden ja kausivalojen kera. 

Syksyn puuhia

 

Eilen aloin tyhjentämään ruukkuja, joissa kasvit ovat viettäneet koko kesänsä. Saatuani ruukut tyhjennettyä päätin pestä ne saman tien, sillä kylmällä säällä työ on paljon ikävämpää, vaikka pesun suoritankin aina mahdollisimman  kuumalla vedellä.

                     

Pesin samalla myös kaikki isot sadevesisaavit, varastolaatikot, muoviruukut, kastelukannut ym. Nyt ne ovat puhtaina odottamassa seuraavaa kasvukautta.

Hieman kyllä harmitti tyhjentää ruukkuja, joissa kallat vielä kukkivat kauniisti. Etupihan sisääntulon isoissa ruukuissa siniviuhkat kukkivat vielä ja ruukun reunalla olevat hopeaputouksetkin ovat täysin voimissaan, joten niiden tyhjennys on vuorossa vasta myöhemmin. Samoin kasvihuoneen oven kahta puolta olevissa isoissa ruukuissa samettiruusut kukkivat edelleen, joten nekin saavat vielä ainakin hetken jatkaa eloaan.

            

Kalloja ruukuista tyhjentäessäni katkoin lehtivarret ensin noin 15 senttisiksi ja sen jälkeen kippasin ruukut kyljelleen kukkapenkkiin, ja aloin hivuttaa juuripaakkuja varovasti niistä ulos. Suurehkossa saviruukussa ollut paakku olikin yllätyksekseni todella tiukasti kiinni ruukussa ja sain tehdä tosissani työtä, että sain sen lopulta irtoamaan. Syykin selvisi, sillä kalla oli tehnyt ihan valtavasti pitkiä, lähes paakkun yläreunaan ulottuvia juuria. Sain huomata muissakin kallaruukuissa olevan saman tilanteen, sillä erolla, että ne irtosivat hieman helpommin muovia olevista ruukuistaan.

Ennen kuin hoksasin ottaa kuvan paakusta, olin jo ehtinyt katkoa osan juurista, mutta kyllä juurien määrä näkyy hyvin vielä tästä kuvasta.

Katkoin samalla myös ruukuissa kasvaneiden gladioluksien varret. Ruukkujen multa oli sen verran märkää, että varistelin sipuleista mullat pois huolellisesti. Nyt ne saavat kuivahtaa kunnolla ennen varastointia. 

Keräsin eilen myös kasvihuoneessa olleet viimeiset tomaatit. Biolanin kastelualtaiden päällä olleet kasvusäkit mieheni kiikutti valmiiksi kompostin viereen. Pussien multa hyödynnetään myöhemmin lisäämällä se kerroksittain kasvijätteiden kanssa kompostin seosaineeksi. Illan päätteeksi pesin vielä myös  kastelualtaat puhtaiksi ja kuivuttuaan varastoon vietäväksi.

Tänään aloin alustavasti siivoamaan tomaateista tyhjennettyä kasvihuonetta, jossa enää chili ja vihannespaprika ovat kypsyttämässä viimeistä satoaan. Huomenna on tarkoitus jatkaa kasvarin laittamista syyskuntoon.

Muutamia sentään

Olen viime vuosina istuttanut syksyisin yhä vähenevässä määrin kukkasipuleita. Ihan muutama pussi tuli kuitenkin ostettua eilen asioilla käydessä. Saattaa tosin olla, että narsisseja tulee hankittavaksi lisää, jos vain mieluisia lajikkeita osuu kohdalle.

En tapaa tehdä istutuskarttoja sipulien paikoista puutarhassa, mutta blogiin on tullut sentään laitettua muistiin mitä kulloinkin syksyllä on tullut hankituksi.

Tuulppaaneita en myöskään vielä ostanut ja saattaa hyvin olla, että vanhoilla mennään.

Valkonarsissi, eli runoilijannarsissi on kestävä ja tuoksuvakukkainen ihanuus ja sitähän täytyi tietysti ostaa.

Pussi kauniita kevätkurjenmiekkoja. 

Hyasintit eivät ainakaan meillä ole olleet kovin pitkäikäisiä, mutta ovat hyvin kauniita keväällä kukkapenkissä kukkiessaan.

Pidän tosi paljon krookuksista ja pienille sipuleille on myös helppo löytää tilaa perennapenkistä. 

 En ole muuten koskaan aiemmin hankkinut puutarhaan lumikelloja. Luit oikein. Jostain syystä ne ovat vain aina jääneet ostamatta, joten nyt oli korkea aika istuttaa niitä varhaiskevään iloksi. 

Lisää raivausta

 

Tänään teimme lisää raivauksia. Sähköpylväspenkistä poistimme jo muutama viikko sitten penkin oikeassa kulmassa olleet isotuomipihlajat, jotka tekivät joka vuosi tuhottomasti juurivesoja. Isolla pihalla kun työtä riittää muutoinkin, niin nyt tuli helpotusta tähänkin asiaan. Isotuomipihlajien poiston jälkeen säästimme vielä auringon puolelle kallellaan olevat marja-aroniat ja sirotuomipihlajan. Tänään saivat lähteä sitten nekin.  

Toisena projektina oli etupihan havupenkin tuijaryhmässä oikealla olleen 'Brabant' tuijan poisto. Karsin  tuijaryhmästä jo aiemmin alimmat oksat, mutta kyllästyin havuista jatkuvasi penkkiin putoilevien kuivuneiden oksankärkien siivoamiseen, etenkin kovempien tuulien jälkeen, totaalisesti. En tiedä oliko kuiva kesä ehkä syynä moiseen vaivaan. Saattaa olla, että joudumme poistamaan ryhmästä vielä  yhden tuijan lisää. Kun puut kasvavat ihan vieri vieressä, niin niiden keskustassa olevat oksat alkavat hiljalleen kuivua valon puutteessa. Kuivuneita oksia näkyy kuvassa oikealla.

Karsimme mieheni kanssa suurimmat oksat poltettavaksi ja loput kasasimme peräkärryyn ja veimme  saman tien maankaatopaikalle. Peräkärry tuli tälläkin kerralla ihan täyteen. Totesimme kuormaa viedessämme, että on hieno asia, kun kunnastamme löytyy paikka, jonne puutarhajätteet voi viedä hyödynnettäväksi.

Loppuun vielä kuva viime lokakuulta tuijaryhmän alaoksien karsimisen jälkeen.

Omenapuupenkin reuna valmiina

 

Tänään iltapäivällä sain lopultakin putsattua omenapuupenkin etureunasta viimeisetkin, penkistä poistetun marjaomenapuun juuret. Eilen iltapäivällä olin saman työmaan äärellä, mutta kovat sadekuurot keskeyttivät työn pariin eri otteeseen ja taivaan näyttäessä edelleen hyvin synkältä, päätin siinä vaiheessa koota työkalut ja antaa periksi. Juurten putsauksen yhteydessä jouduin nostamaan myös reunakivet ylös maasta, jotta sain myös kivien alla olevat isot puunjuuret poistetua. Saatuani reunan siistittyä pyysin miestäni tuomaan suursäkkiin varastoitua soraa penkin reunaan ennen betonikivien takaisin asentamista. Reunakiveystä joutuu vielä korjaamaan, mutta se jääköön suosiolla ensi kevääseen.

Etupihan varaston edustalla olevan pergolan säleikössä villiviini on alkanut värittyä hehkuvaan punaan. Poistatutin miehelläni pari viikkoa sitten yhden 'Brabant'-tuijan alueelta jo aiemmin poistetun samaisen tuijan lisäksi. Nyt villiviini näkyy kokonaisuudessaan, kun tuija ei enää peitä sitä taakseen.

Havupenkissä daaliat, samettiruusut, asterit ja tzinniat kukkivat vielä kivasti. Tosin viimeaikaiset sateet ovat saaneet osan kukista jo hieman ränsistymään. Anteeksi epätarkka, kiireessä otettu kuva. 

Karsittuani päivän päätteeksi kuihtuneita kukkia daalioista, päätin leikata niitä myös viikonlopun kunniaksi maljakkoon. Kuvan 'Grazy Love' on kukkinut runsaasti jo pitkään, eikä näytä edelleenkään hiipumisen merkkejä.  

Kukat ovat suuria ja näyttäviä.

Toivottavasti yöpakkaset pysyvät vielä pitkään poissa, jotta daalioiden kukinnasta saa nauttia mahdollisimman pitkään.

Laitoin myös vanhakantaisen 'Brunäs' daalian varrettomaksi katkaistuja kukkia lasimaljakkoon kellumaan.

 

Mukavaa viikonloppua.