Köynnökset ja 'Jan Pawel II'

 

Takapihan pation kelloköynnös ei ole tehnyt ainakaan tähän menneessä kukan kukkaa, mutta ei haittaa, sillä mielestäni se on hyvin kaunis ihan kukkimattomanakin. Sen väri muuttuu syksyä kohti mentäessä yhä tummemman violetin punaiseksi.

                            

Ensi keväänä pitääkin kylvää kelloköynnösten siemeniä enemmän, jotta niitä riittää istutettavaksi pation kulkuaukon molemmin puolin.

Loistokärhö 'Jan Pawel II' on kukkinut tänä vuonna uskomattoman pitkään ja kauniisti. Näin upeasti se kukkii edelleen tänään ottamassani kuvassa. Kukat eivät onneksi näytä olevan arkoja viime päivinä niskaansa saamistaan sateista. 'Jan Pawell II'sen kanssa samassa salossa on myös jalokärhö 'Hagley Hybrid', mutta sen kukinta on jo ohi.

Ainut harmittava puoli on se, että 'Jan Pawel II'sen kukat sijoittuvat lähes aina melko korkealle kärhön latvaosaan, alaosan jäädessä kukista paljaaksi. 

Madeiralta aikoinaan tuomani sinisarja teki tänä kesänä vain tämän yhden ainoan kukkivan kukkavanan. No, toivottavasti ensi vuonna kukinta on runsaampi.

Kerroinkin jo viime postauksessani tämän ulkovaraston vieressä kasvaneen 'Brabant' tuijan saamista lähtöpasseista. Nyt sen takana säleikössä kasvava villiviini on saanut kauniin punaisen asun ylleen. Rikkaruohoelämää- blogin Betweenillä oli muuten upeita kuvia tulipunaisena hohtavista villiviineistä. 

Loppuun ihan pakko laittaa vielä kuva yhä kauniimman värin lehtiinsä saavasta liuskavaleangervosta.

Syksyn puuhia kesän kuvilla höystettynä

Pitkään kukkiva ja helppohoitoinen maatiasperenna syreenileimu.

Täällä meillä kaksi perättäistä sadepäivää on harmittavasti keskeyttänyt puutarhan syystöiden tekemisen, mutta olen sentään saanut sadetta ennen käytyä kukkapenkkejä läpi ja kitkettyä niistä rikkaruohot. Olen myös, mieheni suosiollisella avustuksella, katkonut suurimman osan niissä olleista perennanvarsista. Varret olemme silpunneet pensassaksilla kompostin täytteeksi ja naapurista olen kuskannut kottareilla hevonkakkaa vielä  kasvinjätteiden väliin kyytipojaksi.  

Syreenileimu

Muutaman Lidlistä ostamani narsissien sipulipussin istutin myös jo rajapenkkiin entisten seuraksi viime viikolla. Olen istuttaessa havainnut oivalliseksi tavaksi laittaa sipulien alle ensin reilun kerroksen seulottua soraa ja latoa sipulit siihen ja levittää lopuksi niiden päälle noin kolme kertaa sipulin korkeuden verran multaa. Istutan sipulit myös aina sipulipusseissa suositeltua istutusväliä tiuhempaan, jolloin keväisestä kukinnasta saa näyttävämmän.

Syysleimu 'Early Red'

Poistin jo aiemmin sahaamalla yhden ulkovaraston edustalla kasvaneen 'Brabant'- tuijan, ja kaksi muuta rajapenkissä ollutta, mieheni kaatoi eilen pyynnöstäni moottorisahalla. Tekemästäni jokavuotisesta ja paljon aikaa vievästä tuijien muotoilusta alkoi olla jo aivan liikaa vaivaa, joten osa tuijien poistamisesta oli mielestäni ihan paikallaan.

            

'Early Red'

Sensijaan olen tyhjentänyt vasta osan kesäkukkaruukuista, sillä osassa niistä on vielä kaunista kukintaa jäljellä, joten olkoot siihen asti, kun vielä jaksavat kukkia.Taimiruukut pesin jo heti keväällä aina sitä mukaa, kun taimet sain niistä istutettua. 

Syyshohdekukka ’Moerheim Beauty’

Mukavaa viikonloppua.

Pikku projekteja

Päätin muuttaa hieman takapihan sora-aluetta ja tehdä siellä olevalle pyöreälle tulisijalle kivemman ja toimivamman tulistelupaikan. Ennen kulkusilloille johti sora-alueen poikki liuskekivistä tekemäni polku. Nyt päätin käyttää kiviä tulipadan alle tulevaan pohjaan, jotta padan saa pysymään tukevasti pystyssä. Aluksi kampesin lapion avulla kaikki liuskekivet ylös maasta ja tasoitin hieman laudanpätkällä pohjaa, johon kivet asettelin. Paikalla on ennestään kolme kuvassa näkyvää isoa istumakiveä, joita en luonnollisestikaan lähtenyt niiden painavuuden takia siirtämään paikaltaan mihinkään, vaan asettelin liuskekivet silmämääräisesti niiden keskelle sopivan etäisyyden päähän toisistaan.

Hain kottarilla ulkovaraston seinustalla olevasta kivivarastosta kenttäkiviä, jotka asettelin pyöreää muotoa tavoitellen liuskekivien ympärille. Lopuksi naputtelin kivet soraan aikoinaan itse tehdyllä varrellisella puujuntalla ja lisäsin vielä lisää soraa kivien väleihin.

Uudistin myös elokuun lopulla etupihan muurikivipenkissä olevan laattakäytävän, nostamalla ensin laatat pihan sepelille, ja pesemällä ne painepesurilla puhtaaksi. 

Penkissä laattojen ja seulanpääkivien alla oli suodatinkangas, jonka päätin poistaa ihan kokonaan. Niinpä jouduin nostamaan pois myös kaikki käytävän molemmin puolin olevat kivet, jotta sain kiskottua alla olevan kankaan jotakuinkin vaivatta ylös maasta. Tasoitin rautaharavalla hieman maanpintaa ennen laattojen ja seulanpääkivien uudelleen paikoilleen laittamista. Minulla oli jo valmiiksi haketettuna saavillinen kuusenkäpyjä, jotka levitin lopuksi laattojen ympärille ja kivien väleihin. 

Kolmas projekti oli mieheni kasvimaan taikinamarja-aidan tilalle tekemä puuaita. Taikinamarja alkoi jostain syystä voida vuosi vuodelta yhä huonommin ja säännöllisistä leikkauksista huolimatta kasvoi hyvin epätasaiseksi, eikä todellakaan näyttänyt enää tuuhealta ja kauniilta.   

Aita oli helppo pystyttää valmiina olleiden pylväiden väliin. Väliin tolpat  48x98 kestopuusta ja kun aidan korkeudeksi päätettiin 80 cm ja materiaaliksi 95 mm:n levyinen kestopuulauta, niin oli vain laskettava, montako halkaistua rimanpätkää tarvitaan. Siinä tekoäly oli apuna. Se laski tarvittavan rimamäärän ja ehdotti rimojen väliksi 31 mm. Sen mukaan kun ruuvaili, niin jako meni täsmälleen tasan. Apuna oli tietenkin 31 mm:n soiro, jolla nuo välit sai tasalevyisiksi.  Maa viettää, joten aita ja vaakalaudat noudattaa maan kaltevuutta, mutta pystyrimat ovat pystysuorassa. Kasvimaan puolellekin tuli paremmin tilaa, kun 40 cm leveä taikinamarja-aita korvautui ohuella puuaidalla.

Ihanat jaloangervot

                            

Palataanpa ensin heinäkuuhun ja ajankohtaan jolloin suurin osa puutarhamme jaloangervoista kukkivat.

Etualalla ihastuttava heinä- elokuussa kartiomaisin kukin kukkiva jaloangervo Younique 'Ryby Red'. Sen takana on Astilbe Younique 'Lilac' ja oikeassa kulmassa tummanpunakukkainen ja viime syksynä penkin keskustasta ihan penkin reunaan siirron saanut Japaninjaloangervo 'Montgomery'.

      

                           

Tänä kesänä kuivuus selvästi vaikutti kukintaan.

Heinäkuun alussa otettu kuva jolloin jaloangervojen ja syyshortensioiden kukinta on vasta alkamassa.

Heinäkuun puoliväli. Younique 'Ryby Red' ja 'Lilac'.

                       

                             

'Ryby Red'.

                             

                          

                     

'Lilac'

                

Lähempää kuva 'Montgomery'sta, joka siirrosta huolimatta kukki kesällä jo näin kauniisti.

Isomman lankkupenkin kulmassa kukkiva tarhajaloangervo Astilbe Arendsii 'Look At Me'.

'Look At Me'

Tässä pitäisi olla sulkajaloangervo Astilbe Simplicifolia 'Sprite. 

Jaloangervosuvussa on kaksi matalakasvuista ominaisuuksiltaan hyvin samantyyppistä lajikesarjaa, eli Younique- ja Short& Sweet. Ne ovat tavallisia jaloangervoja matalampia, eli noin 30-50 cm ja hyvin tuuheakukkaisia. Minulla on kaksi näitä angervoja etupihan muurikivipenkissä. Toinen on nimilapun mukaan Younique 'Silvery Pink' ja toisessa lapussa on tietona vain Astilbe Younigue Short & Sweet. Kuvat yllä ja alla. Näistä kuvista minun on hieman vaikea sanoa, kumpi näistä mahtaa olla Silvery Pink, sillä niin samanlaisia ne ovat.

                          

Saman penkin valkokukkainen jaloangervo, jonka lajikketta en valitettavasti enää muista.

Sitten etupihan pylväspenkissä hyvin pitkälle syksyyn kukkiva Astilbe Arendsii 'Superba'.

'Superba'

Myös tien toisella puolella muurikivipenkissä kukkii 'Superba’

Pylväspenkissä kukkii myös parhaillaan roosanpunaisin kukin kääpiöjaloangervo Astilbe chinensis 'Pumila'. Taustalla syksyn myötä samaa väriä lehtiinsä saanut  liuskavaleangervo.

Jaloangervot sopivat mielestäni tosi loistavasti yhteen havukasvien kanssa sekä kauneutensa että samanlaisten kasvuvaatimustensa vuoksi.

Loppuun vielä kuvat aika aikaisin kukkivasta tienvarsipenkin nuokkuvakukintaisesta jaloangervosta. Kyseessä on mitä ilmeisemmin harsojaloangervo 'Straussenferder' jonka hankin ihan puutrhan perustamisen alkuaikoina Järvenpään pihapalvelusta.

Mukavaa alkanutta viikonloppua kaikille.

Päivänliljat ja ruusut

 

'Crown Fire' 

Pitkän blogitauon aikana jäi todella paljon puutarhapäivityksiä tekemättä, joten nyt näitä tulee hieman jälkijunassa. Näistäkin esitellyistä päivänliljoista ovat siis jo lähes kaikki kukintansa lopettaneita, samoin on monen ruusunkin kohdalla.

Yllä kuva heinä- elokuussa kukkineesta, räiskyvän punaisena hehkuvasta 'Crown Fire' tarhapäivänliljasta.

Kaverina sillä on väreihin  melko kivasti sointuva punahattu 'Starlight'.

 Muurikivipenkin 'Pink Damask' on takuuvarma, runsaskukkainen ja hyvin kestävä päivänlilja. Kuva yllä ja alla.

Kuvan rusopäivänlilja kerrottukukkainen fulva 'Kwanso' on kukkinut edellisvuoteen verrattuna jotenkin hyvin laimeasti. Muutamia nuppuja on kuitenkin vielä avautumassa.

Tarhapäivänlilja 'Crimson Pirate'n kukinta meinasi unohtua kokonaan kuvaamatta.

'Crimson Pirate'a näkyy hieman alla vasemmalla. 

Aiheesta poiketen laitan pari kuvaa myös takapihalla kukkineista tiikerililjoista.

                          

Sitten pieni katsaus ruusuihin. Etupihan kärhöpenkissä kukkiva Easy Elegance- ruusu 'Pinktopia' on nimensä mukaisesti jatkuvakukintainen ja hyvin kauniin punainen. Tienvarsipenkin viidestä erilaisesta Easy Elegansce ruususta ei valitettavasti voi sanoa samaa. Olenkin miettinyt siirränkö ne ensi keväänä uuteen, aurinkoisempaan kasvupaikkaan.

Pinktopia

Kuvassa vasta puhjenneita ja lakastmassa olevia, vaaleanpunaiseksi muuttuneita kukkia.

    
                 

Saman penkin 'Mystic Fairy'. Ihmettelen vain sen matalaa kasvukorkeutta, jonka pitäisi olla noin 90 cm.

                     

Ollaan edelleen kärhöpenkissä, jossa suloinen maanpeiteruusu 'Sommerwind' kukkii vielä täyttä päätä.

Kuihtuneita kukkia pitäisi vain muistaa poistaa säännöllisesti, jotta kukinta säilyisi mahdollisimman pitkään.

Grandma's Blessing'

Sitten tienvieruspenkin Easy Elegance ruusuihin. Kuten jo tuolla edellä mainitsin penkkiin istutetut viisi erilaista ruusua kukkivat tosi heikosti ja ainakin yksi niistä on menehtynyt kahden muun olessa enemmän tai vähemmän henkitoreissaan.

Onneksi tämä 'Grandma's Blessing' ehkä kaikkein kaunein ruusu puutarhassamme on elossa, samoin kuin.....

'Super Hero'kin.

Neilikkaruusu F. J. Grootendorst sen sijaan on kukkinut hyvin runsaasti. Tapaan leikata sen alas joka kevät, sillä se kukkii saman vuoden versoilla, ja kestää hyvin leikkausta kukinnan kärsimättä.

 Mustialan- ja Hansaruusun kukkia maljakossa heinäkuussa otetussa kuvassa. Molemmat ruusut ovat kerrassaan ihanalta tuoksuvia.