Syyskesän kukkijat

Ihanista aurinkoisista ja hellerajoja kolkuttavista elokuun lopun päivistä huolimatta täytyy tunnustaa itselleen, että ilmassa on myös selvästi havaittavissa jo syksyn tuntua. Vai mitä olette mieltä? Koivuista ensimmäiset, yksittäiset keltaiset lehdet ovat  kulkeutuneet pihamaalle ja luonto tuoksuu jotenkin syksyiseltä. Muuttolintujen parveilu osoittaa niidenkin  jo valmistelevan  muuttomatkalle lähtöä etelään. Pihalla syyskesän kukkijat onneksi vielä jatkavat kukintaa täyttä päätä.

 Täytyy sanoa, että vaikken suuri keltaisten kukkijoiden ihailija olekkaan, syyskesästä niiden pirteä väriloisto on mielestäni ihan paikallaan puutarhassa ja ne antavat valoa ja loistavat kuin keltaiset lyhdyt pimenevässä illassa. Yllä oleva syyshohdekukka on yksi sellainen.

 Taustalla väriä rauhoittamassa hopeamaruna Artemisia ludoviciana, joka on tosi kestävä ja hallitusti leviävä perenna.

 Kallionauhus ' Desdemona'

 Syyspäivänhattu (Rudbeckia laciniata) on korkeaversoinen ja tukea suuremmin kaipaamaton perenna

En tiedä yhtään niin häkellyttävän keltaista kukkaa, kuin isohelokilla on. Kukan kokokin on lyhyeen varteen verraten melko kookas.

 Syysleimujen väreissä löytyy vaihtoehtoja.

   

 

Jaloangervot suuret suosikkini lopettelevat jo kukintaansa.

Kääpiöjaloangervot

 

Punahattu taustallaan samansävyinen himalajantyräkki.

Päivänlilja

Vanhakantainen daalia eli syyshehku sai tänä kesänä kasvupaikan suuressa ruukussa. Toki sitä kasvaa myös penkissä. Alla.

 Ruusu tekee vielä uusia nuppuja.