Syksyä kohti

Hei taas pitkästä aikaa. Mökkiloma meren äärellä upeaakin upeamman sään vallitessa ja helteiden helliessä on vietetty. Merivesi oli ennätyksellisen lämmintä ja hiekka varpaiden alla polttavaa, kuten kunnon kesän ollessa kyseessä kuuluukin. Oli myös hienoa tavata sukulaisia ja vaihtaa kuulumisia ihan kasvotusten, eikä vain puhelimen välityksellä. Mustikoitakin saimme ruhtinaallisesti ja nyt on aamuisin marjoja laitettavaksi puuron sekaan lautaselle. Pihamaata on loman jäljiltä yritetty saada taas jonkinlaiseen kuntoon ja järjestykseen. Sateet vain ovat nyt hieman haittana. Onneksi sataa vain pieniä kuuroja ja sitten taas paistaa aurinko.

Tiikerililjat kukkivat parhaillaan.

Päivänliljat samoin,

kuin myös punahatut.

Tästä syysleimusta pidän erityisesti. Se kukkii samoissa sävyissä kuin kumppanina oleva loistokärhö Nelly Moser.

Mieheltäni muutama vuosi sitten lahjaksi saatu jalokärhö Cardinal Wyszynski on todellinen kaunotar kukkiessaan. Kylmä alkukesä vain verotti kukintaa. Lumeton talvi taas puolestaan verotti kärhöjäni. Neljä kaunotarta on mitä ilmeisemmin menetetty.

Ville de Lyon ei esittelyjä pahemmin kaipaa. Toinen "Villeni" menehtyi, mutta onneksi tämä toinen jäi eloon.

 Viola.

Rouge Cardinal.

Madame Julia Correvon.

Pink Fantasy on herkän kaunis.

 The President.

Arabellan kukinta on ollut suorastaan valtaisa tänä kesänä. Se kukkii edelleen ja jatkaa väsymättä myöhäiseen syksyyn saakka.Kerrassaan loistava tiukukärhö.

Tässäpä oli pikainen katsaus puutarhaan. Lämpimät kiitokset kaikille kommenteistanne edelliseen postaukseen.