Juttusarja pihamme havukasvit osa 3

Tällä kertaa ajattelin laittaa kuvia pihamme erilaisista katajista. Katajat ovat olleet hieman ongelmallisia kasvatettavia puutarhassamme. Meillä on pohjamaana savi, ja vaikka maata on parannettu ja salaojitus hoidettu kuntoon, ei sekään aina ole riittänyt katajien viihtyvyyden takaamiseksi. Katajat kun viihtyvät useimmin melko karuissa ja aurinkoisissa paikoissa.

Kerroinkin jo aiemmin sisääntulotien muurikivipenkin tarhakatajasta, jonka kasvuvoima oli  niin valtaisa (halkaisijaltaan reilun kaksi metriä), että se alkoi peittää kaikki muut kasvit alleen. Lisäksi keväisin sen oksissa oli lähes aina ahavavioituksia ja havu näyttikin siksi pitkälle kesään vähän ikävältä. Leikkaukset tosin paransivat tilannetta. Tarhakatajat ovat laaka- ja rohtokatajan risteymiä. Omani oli mitä ilmeisemmin 'Mint Julep' -lajiketta, kun enää varmuudella muista.

Tämä toinen, sisääntulon viereisessä penkissä kasvanut ja kuvissa oleva kataja oli mitä ilmeisemmin samaa lajiketta. Yhtä elinvoimainen ja aggressiivinen kasvuvoimassaan kuin lajitoverinsakin. Samat ongelmat vaivasivat ajan oloon tätä, sinänsä hyvin kaunista katajaa, kuin edellä kerrottuakin.

Suureksi harmiksi tämänkin katajan kohtaloksi tuli lopulta sen hävittäminen. Kuten olen aiemminkin maininnut pihamme on keväisin hyvin altis pelloilta vapaasti puhaltamaan pääseville tuulille sekä auringolle. Asianmukaiset suojauksetkaan eivät katajien osalta tahdo paljonkaan auttaa asiassa.

Tarhakataja ja ruukkusuihkulähde sopivat mielestäni todella kauniisti yhteen ja katajasta luopuminen ottikin siksi lujille.

Eipä paremmin onnistanut taustalla näkyvän irlanninkatajankaan suhteen. Joka kevät se sai suojakseen varjostusverkon, mutta latvat ruskistuivat ja kuivuivat siitä huolimatta. Ajanoloon sekin  joutui poistettavien listalle. Kuvassa vasemmalla olevat Tiny Tim pallotuijat sen sijaan ovat pärjänneet ainakin tähän saakka hyvin.

Tässä kuvassa kataja vielä voimissaan hyväkuntoisena ja niin kauniina.

Tässä 2017 otetussa kuvassa  Tiny Tim pallotuijat etualalla ja taustalla vielä raasku tarhakataja.

Kirjastohuoneen edustan muurikivipenkissä edelleen kasvavat tuiviot ja sinikataja.

Allas-alueen pesäkuusi ja katajavauvat juuri istutettuina muutama vuosi sitten. 

Nämäkin pihaantulotien ' Blue Star' sinikatajat ovat jo pois vahvuuksista.

Ainut todella kestäväksi ja pitkäikäiseksi katajaksi puutarhassamme on osoittautunut takuuvarma kääpiökataja 'Repanda', joka tässä on istutettuna luonnostaan paikalla kasvaneiden pylväskatajien juurelle.

Repandan oikealla puolella on aivan maanmyötäisesti kasvava ja hyvin kaunis sinilaakakataja 'Blue Chip'.

Kuvassa yllä puolestaan on kääpiöpalsamipihta Apies balsamea  'Nana' joka on todella kaunis ja hyvin kestäväksi osoittautunut.

Samassa ryhmässä taustalla kasvaa oksankärkien typistyksin hyvin matalana pidettävät vuorimännyt.

'Nana' on mielestäni matalana havukasvina lähes vailla vertaa.

Taustalla parhaillaan kukkivia värililjoja.

Hyvin kauniissa keväisessä asussaan oleva hopeapallokuusi. Kuusi on hidaskasvuinen ja kestävä. Hankittu  2005.

Pesäkuusi Picea abies 'Nidiformis' on suuri suosikkini. Sen keväisten oksankärkien heleys on todella kaunis. Havu on muutoinkin elinvoimainen ja on kestänyt meillä myös lumen painoa loistavasti. Näitä minulla on puutarhassa kasvamassa useampia.

Juttusarja jatkuu vielä ainakin yhden postauksen verran, joten koettakaa jaksaa.