Talvetuskuulumisia

Sinisarja

Tänään päätin käydä kurkkaamassa miltä lämpimässä varastossa talvettamani kasvit mahtavat näyttää. Sinisarjassa oli paljon kuivuneita lehtiä, mutta karsittuani enimpiä pois kasvi näytti muutoin kyllä ihan hyvältä. Sinisarja on jo melko vanha. Toin sen aikoinaan mukanani Madeiralla lomaillessamme. Viime kesänä se ei kukkinut lainkaan. Toivon, että jospa se tänä kesänä ilahduttaisi minua kukinnallaan.

Vanhakantaiset daaliat näyttävät myös olevan kunnossa ja ovat alkaneet kasvattaa jo muutamia hailakanvihreitä lehtiä. Viime syksynä lisäsin hieman poikkeuksellisesti lannoittamatonta kasvuturvetta juurakoiden päälle. Yleensä olen talvettanut juurakot ilman mitään väliaineita.

Daalianjuurakot olen tarkoituksella jättänyt melko kookkaiksi, sillä olen huomannut niiden talvehtivan silloin paremmin, kuin pienempiin osiin jaettuina. En ole myöskään kastellut juurakoita koko talven aikana, sillä tarpeeksi iso paakku estää hyvin myös liiallista kuivumista.

Pelargonian raaskukin näyttää olevan elossa. Ihan vielä en lähtenyt sitä saksimaan.

Toisessa kallaruukuista näyttäisi olevan myöskin elämää, joten senkin kohdalla näyttäisi kaikki olevan hyvin.

 

Sitten koko talven autotallissa talvehtinut vanhakantainen daalia Brunäs. Syksyllä varsien leikkauksen ja kuivatuksen jälkeen juurakko alkoi yllättäen työntää runsaasti vihreitä lehtiä pahvilaatikossaan. Mietin jo hieman huolestuneena, miten se mahtaisi vaikuttaa talventimiseen. No, lehdet kuivuivat talven aikana ja nyt muutamia uusia lehtiä näyttäisi daaliaan alkaneen ilmaantua.

 Myös autotallissa talvetettu ja siemenistä kasvatettu punakukkainen pelargonia näyttää olevan nippa nappa hengissä.

                                 

Valesypressin nostin myös joulun jälkeen autotalliin odottamaan ulospääsyä.

Kelloköynnökset kylvetty

Eilen kylvövuorossa olivat kelloköynnöksen siemenet. Minulla oli yhden ostamani kelloköynnöspussin lisäksi varastoituna omasta kellököynnöksestä viime syksynä kerättyjä siemeniä. Yhdestä siemenkodasta saatuja siemeniä oli tosin vain kymmenen kappaletta. Siemenet jäivät kuivauksen jälkeen melko vaaleiksi, joten saattaa olla etteivät ne olleet vielä edes tarpeeksi kypsyneitä.

 Kylvön jälkeen taimipotit pääsivät palamattomassa peltilaatikossa Helo -Hetivalmis kiukaan kannen päälle sopivan lempeää pohjalämpöä saamaan.

Kelloköynnöksiä kylväessäni olen havainnut pohjalämmön olevan siementen taimettumisen kannalta  hyvin tärkeän asian. Siitä istuttaako siemenet multaan pysty- tai vaaka-asentoon, en usko kuitenkaan  olevan suurtakaan merkitystä onnistumiseen. Mullan pinnalle lisätystä Vermikuliitista sen sijaan on hyötyä, sillä se parantaa oleellisesti mullan kosteudenpidätyskykyä.

                                             

Takapihan köynnösportin kelloköynnös viime vuodelta.

Koska kukkii -haaste

Nyt on se aika vuodesta, kun Hidenkiven puutarhan Minnan alullepanema "Koska kukkii"- haaste on taas ajankohtainen. Rikkaruohoeläämää- blogin Between taas puolestaan heitti haasteen minulle. Kiitos Between.

Alkuun muutama kuva pihamme tämänhetkisestä lumitilanteesta. Kuten tänään otetuista kuvista näkee, meillä on vielä melkoisesti lunta.

Läheisillä pelloilla lunta sitävastoin on enää vähän.

Sitten itse haasteeseen. Otan ensimmäiseksi arvauskohteeksi viimevuotiseen tapaan etupihan sisääntulopenkin krookukset. Penkissä on vielä melkoinen kasa siihen talven aikana kolattua lunta. Penkin reunasta lumi on kuitenkin sulanut vähäiseksi ja niinpä lumihileen keskeltä muutama krookus nostaa jo urhoollisesti päätään.  

Tässä tämänpäiväinen tilanne. 

Tämän kertainen veikkaukseni kukinta -ajasta on 12.3.

Viime vuonna veikkaukseni12.4. meni pahasti vikaan. Kukinta alkoi näet 1.4. 24

Toinen arvattava on sähköpylväspenkin juurella kasvavat helmililjat. Penkin lumitilanne tällä hetkellä on tällainen. Helmililjojen kukinnan veikkaan ajoittuvan huhtikuun alkupuolelle, eli 9.4.

Kolmas valinta on tienvarren muurikivipenkin punakukkainen pihaesikko, jonka lehtikääröjä työntyy parhaillaan lumen keskeltä. Kukinta ajaksi veikkaan huhtikuun 20 päivää.

Kuva viime kesältä.

 Haasteen säännöt ovat seuraavat:

Valitsemissasi kasveissa ei saa näkyä nuppuja veikkaushetkellä. Poikkeukseksi laskettakoon puuvartiset, joissa saa olla kukkasilmuja. Kasvien kohdalla olisi hyvä olla vielä lunta/jäätä tai edes sen verran routaa, että kasvi on vielä lepotilassa. On nimittäin aivan eri asia veikata kukinnan alkua lähipäiville kuin viikkojen (tai kuukausien) päähän. Kukinnan alkua saa vauhdittaa esim. lapioimalla lunta pois kukkapenkin päältä, mutta harsot ynnä muut viritelmät lasketaan dopingiksi. Ja tietysti kukinnan alkua saa myös viivästyttää vaikkapa peittämällä lupaavan näköiset piipot lumella, jos jotain niin järjetöntä haluat tehdä. Kerro, keneltä sait haasteen ja haasta vuorostasi mukaan muutama kaveri. Jos käyt laittamassa kommentin Hiidenkiven puutarhassa -blogiin haasteen aloituspostaukseen (löytyy helposti blogin selainversion sivupalkista), muiden on kätevä käydä sieltä tarkistamassa, ketkä ovat jo osallistuneet haasteeseen. Raportoi myöhemmin keväällä, kuinka hyvin kukkakevään ennustaminen sinulta onnistui.

Tällä kertaa haastan kaikki ne, jotka eivät vielä kyseiseen haasteeseen ole ottaneet osaa.

Kaunis aamu

Tänään herätessä pakkasta oli jopa -16 astetta ja aamiaispöydästä ulos katsellessamme taivalla loistava  aurinko ja peltojen takana olevat huuruiset puut näyttivät hyvin kauniilta.

Pihan omenapuiden oksat olivat täynnä välkehtiviä lumikiteitä, jotka eivät valitettavasti kuvassa näy kovin hyvin.

Kuten näkyy, pellolla ei lunta ole enää nimeksikään, vain ohut kuurahuntu on osin enää jäljellä.

 Nyt aurinko on mennyt jo mailleen ja pakkastakin on enää -2 astetta. On ollut ihan kiva ulkoilu- ja luistelusää lastenlapsille.

Siemenkylvöjä mummin murun kanssa

 Nyt kun lapsenlapsia on hiihtolomalla täällä mummulassa sai mummi innokkaan ja mieluisan kaverin siemenkylvöjä tekemään.

Tänään kylvövuorossa olivat chilit, vihannespaprikat ja kirsikka- ja pensastomaatit. Kylvökaverille kotiin vietäväksi multaan upposi myös omista salkoruusuista viime syksynä kerättyjä siemeniä.

                                          

Talteen kerättyihin jäätelötikkuihin apulaiseni kirjasi aina tarvittavat kylvötiedot, eli kylvetyn lajikkeen ja kylvöpäivämäärän. 

Siemenet saivat peitteekseen ohuen kerroksen mullassa kosteutta ylläpitävää vermikuliittia. Lopuksi vielä pieni lisäsuihkaus vettä mullan pinnalle.

 Kaikki loput kylvöt tulen tapani mukaan tekemään vasta ensi kuun alkupuolella. 

Hyvää ystävänpäivää

Muutama siemenpussi kylvettäväksi

Tänään asioilla käydessäni en malttanut olla tutkimatta samalla mitä kaupan siemenhyllyssä mahtaisi olla tarjolla. 

Kerrottukukkaiset kiinanasterit ovat kauniita ja pitkään maljakossa kestäviä kesäkukkia. Ajattelin esikasvattaa ne kasvihuoneessa, jotta kukinnasta saisi nauttia hieman aikaisemmin. Täytyy muistaa myös vaihtaa kiinanastereiden kasvupaikka sienitautien välttämiseksi. Siemenpussi oli Semi-Tall mix sekoitepussi.

Pyörittelin hetken aikaa kelloköynnöspussia sormissani miettien ostanko vai en. Minulla on varastoituna muutamia syksyllä omista kasvateista kerättyjä siemeniä. Siemenet eivät kuitenkaan ehtineet saada niiden tyypillistä ruskeaa väriä pintaansa, vaan jäivät vaaleiksi. On aina arvoitus lähtevätkö ne silloin lainkaan itämään.

Kosmoskukkia pitää tietenkin myös  aina olla ja tällä kertaa mukaan valikoitui valkokukkainen 'Dwarf Sensation White'. Viimevuotisista kosmoksista ei harmillisesti ollut siemenen siementä kerättäväksi.

Isotzinnia 'Royal Purple'a olen kylvänyt joskus ennenkin ja lajike kukki upeasti toisin kuin monet sekoitepussien tzinniat.

Päätin kokeilla myös tätä kukiltaan ripsureunaista keisarinelämänlankaa. Se vaatii tukevan tuen johon kietoutua, joten ajattelin kokeilla sitä uuden pergolamme pystytolpan eteen ruukkuun kasvamaan.

Käytännössä monivuotinen ja kasvupaikalleen itsestään kylväytyvä harjaneilikka 'Heritage Crimson' vaikuttaa väriltään hyvin mielenkiintoiselta, joten päätin kokeilla. Sopisi varmaan mainiosti puhtaanvalkokukkaisen maariankellon kaveriksi.

 Pensastomaatteja en ole koskaan aiemmin kasvattanut, joten nyt päätin kokeilla pensastomaatti 'Balkonzauberin' kasvatusta. Sen kerrotaan olevan matala, aikainen lajike, joka soveltuu ruukkukasvatukseen parvekkeelle, terassille tai avomaalle. Olisi kiva tietää sattuuko kenelläkään teistä olemaan kokemuksia tästä lajikkeesta.

Toinen uusi kokeiltava on 'White Cherry' kirsikkatomaatti, jonka siemenpussin selosteen mukaan sanotaan olevan satoisa ja pitkään säilyvä.

 Chilipaprika 'Rico o Fire' on myös ennestään kokeilematon ja hyvin tuliseksi sanottu chililajike. Itse en pidä liian tulisista chileistä, mutta mieheni on tässä asiassa toista maata.

Viime vuodelta tuttu voimakaskasvuinen ja makea vihannespaprika 'Thor' Fi olikin sitten varsin helppo valinta. 

Päätin kokeilla myös juuripersilja 'Halblange'n kasvatusta. Nähtäväksi jää kuinka hyvin se tulee kasvimaalla satoa tuottamaan.

Tänään kylvin myös keijunmekon siemenet. Hitaan itämisen vuoksi kylvö on tehtävä aikaisin keväällä.

Hiihtolomalla Vuokatissa

 Varasimme mieheni kanssa jo hyvissä ajoin viime vuonna Lomarenkaan kautta lomahuoneiston hiihtolomaa varten Vuokatista. Etukäteen hieman mietitytti millaiset sääolosuhteet osuisivat tällä kertaa kohdalle. Onneksi sää suosi ja vaikka lunta oli viime vuoteen verrattuna huomattavasti vähemmän, oli sitä kuitenkin aivan riittävästi. Pakkasta oli ensimmäistä hiihtopäivää lukuun ottamatta vain muutamia miinusasteita, joten siltäkin osin sattui oikein oivallinen hiihtosää. 

Täytyy todeta, että oli hienoa päästä taas kerran Vuokatin hyvin hoidetuille ja luistaville laduille samalla nauttien ympärillä olevista kauniista maisemista. Hiihdimme viikon aikana ihan päivittäin, vaikka olisi toisaalta ollut hyvä pitää välissä edes yksi huilipäivä. Ladulta vain ei millään malttanut pysyä poissa ja kilometrejä kertyikin kokonaisuudessaan ihan ilahduttavan paljon, eli yhteensä 95 km.

 Yövyimme jo kahdelta viime vuodelta ennestään tutussa ja hyvin varustetussa loma- asunnossa, joka käsitti kolme makkaria, olohuoneen ja erittäin hyvin varustellun keittiön, lasitetun terassin, saunan (jonka lämmitimmekin joka päivä) kaksi wc:stä, joista toisessa sijaitsi suihku, sekä pesukone vaatteiden pesua varten. Suksia ja liikuntavälineitä varten oli myös oma huoneensa, jossa sijaitsi lisäksi kuivauskaappi hiihtovarusteisteiden sekä pyykin kuivaukseen.

Tunnelmallinen laavu hiihtäjille ja evästelijöille.

Amaryllikset

Palataanpa viime kesän puutarhatunnelmista hieman ajankohtaisempiin asioihin. Joulun jälkeen paikallisessa Citymarketissa käydessämme en malttanut olla ostamatta vielä yhtä punakukkaista amaryllistä. Etenkin talviaikana huomaan kaipaavani väriä huoneisiin ja amaryllis ajaa siltä osin kyllä asiansa.

Kukkien avautuminen on ollut jostain syystä tuskallisen hidasta. Nyt yksi kukka on avautunut ja kaksi muutakin kelloa on avautumassa. Uutta kukkavanaa ei kuitenkaan sipulista näytä enää olevan nousemassa. 

Toisen, jo ennen joulua hankitun amarylliksen ostaessani en arvannut, että onnistuin saamaan matalavartisen yksilön, jollaisen olen kerran aiemminkin marketista ostanut. Odotin amarylliksen kukkaan puhkeamista jouluksi ja ehtihän se juuri ja juuri aukaista pari nuppua. Osa nupuista oli kuitenkin heti auettuaan vanhan ja jo pitkään kukkineen näköisiä. 

 No löytyihän se syykin edellä kerrottuun. Nostettuani sipulin ylös purkista ja tutkittuani sitä lähemmin, huomasin sen kärsineen liian kosteasta mullasta. Poistin mustuneet juuret kokonaan ja laitoin sipulin siltään vanhaan hyasinttilasiin. Lasiin laitoin vettä sen verran, että sipulin pohja juuri ja juuri osui veden pintaan. 

                             

Eipä kauaa kestänytkään, kun sipuli kasvatti uudet vankat juuret.

                               

Nyt amaryllis on ollut vanhemman kukkavanan poiston jälkeen jo jonkin aikaa uudella kukintakierroksella ja sipulista näyttäisi nousevan vielä yksi lupaavan näköinen alku lisää. Näkyy kuvassa tuolla ylempänä.

 Poikani perheen lahjaksi tuoma punakukkainen joulutähti on vielä myös voimissaan. Enpä siis ole hennonut heittää sitä vielä kompostin ruoaksi.

Vuoden 2024 puutarhatunnelmia 6

   

Viime keväänä kylvin ja esikasvatin myös pitkästä, pitkästä aikaa silkkikukkia, jotka sitten löysivät paikkansa ehkä hieman liian varjoisasta takapihan lankkupenkistä. Niinpä ne  suostuivatkin kukkimaan vasta melko myöhään loppukesästä.     

                        

Etupihan havupenkin pallohortensia 'Annabelle' kukki taas tapansa mukaan jalkapallon kokoisin kukin. Tässä läheltä otetussa kuvassa kukan koko tulee hyvin esiin. 

Kesädaaliat kukkivat taas todella runsaasti ihan syksyn ensimmäisiin pakkasiin saakka ja hopeaputous venytti versonsa hyvin pitkälle kiveykselle. Kesälomalla luonamme ollessaan 11-vuotias pojanpoikani liu'utti kättään pitkin hopeavitjan pintaa todeten samalla, että tästä minä pidän, tämä on niin ihanan pehmeä. Mummi oli asiasta hänen kanssaan ihan samaa mieltä.

Kukkien värit vaihteliva samassa kasvissa melko paljon.

Nämä daaliat kukkivat suuressa ruukussa havupenkin kannon päällä.

Ihana vanhakantainen Brunäs -daalia kukki taas todella kauniisti jalokärhöjen keskellä etupihalla.

Kukkien väri on hyvin intensiivinen.

Myöskin vanhakantainen daalia Turun tori.

Syysmaksatuoho.

Minulle hyvin mieluinen syyskesän kukkija Rudbekia fulgida var. sullivantii kukkii sisääntulon viereisessä penkissä. Kukan keskus on hyvin tumma lähes musta. Korkeutta on vain noin 50-60 cm.

Viime kesän aikana valmistui myös mieheni tekemä puutarhan uusi pergola.

Jo hieman syksyn ruskaa.

Puutarhan viimeiset kukkijat, asterit.

 

Vuoden 2024 tunnelmakuvat päättyvät tähän myöhäissyksyn kuvaan. Kiitos kaikille mukana olleille.