Kärhöt ovat lähteneet taas ihan kivasti kasvuvauhtiin eri puolilla puutarhaa. Kurkataan ensin kasvimaalle. Sen etelänpuoleisessa nurkkauksessa kasvava mantsuriankärhö on venyttänyt versonsa jo melko pitkiksi samoin kuin hieman keskemmällä kasvimaata oleva tiukukärhö 'Arabella'kin.
Arabella on hyvin rentovartinen ja lievästi sanottuna hieman hankalasti tuettava. Nyt se kasvaa (ihme ja kumma) kuitenkin hyvin tasapainoisesti pysyen jopa kiltisti verkkonsa sisällä.
Viinikärhö 'Madame Julia Correvon' on aina kasvussaan hieman arvoitus. Välillä se on ihan ensimmäisten versonvenyttäjien joukossa ja välillä taas selvästi hidastelee kasvussaan. Nyt se kuitenkin on jopa pitempi kuin viinikärhö 'Etoile Violette' joka yleensä on se kärhökäytävän nopein. Viini- ja jalokärhöjä on puutarhassamme sen verran paljon, etten kuvannut nyt kuin nämä pisimmällä kasvussaan ehtineet.
Etupihan sisääntulopenkissä punakukkainen rönsyleimu on aloirttanut kukintansa samoin kuin....
viereisen muurikivipenkin siniliilakukkainenkin. Olen ihmetellyt, kun sen kukinta on alkanut hiipua ja syykin siihen taisi löytyä. Voimakkaasti juuristonsa avulla leviävä hopeamaruna Arcives, on näet vallannut pala palalta sen kasvutilaa ja ei auttanut, kuin kaivaa sitä reilusti pois rönsyleimun tieltä.
Sisääntulopenkin 'Sarah Bernhardt' kiinanpionissa on jo lupaavasti nuppuja ja tulikin kiire laittaa sille tukiverkko paikoilleen.
Oli ihan pakko ottaa kuva myös naapurimme pihalla kukkivasta koristeomenapuusta. Puu on todella iso ja kukkia on ihan valtavasti. Todella ihana näky.
Nappasin samalla myös pari kuvaa toisen lähinaapurimme hevosista. Hevosia on kaikkiaan kolme, mutta nyt kuvaan päätyivät vain nämä kaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti