Translate

lauantai 17. lokakuuta 2026

Kitkentää ja vihoviimeisiä kukkijoita

 


On muuten ihan uskomatonta kuinka nopeasti perennapenkkeihin ilmaantuu rikkaruohoja vielä näinkin myöhään syksyllä. Tapaamme katkoa ennen talven tuloa perennapenkeistä kaikki perennanvarret ja silputa ne sitten kompostiin. Sinä on hyvänä puolena se, että mahdolliset perennanvarsien joukossa lymyävät rikat on helppo havaita ja poistaa.

Eilen ennen sadetta lähdin kitkemään alapihan omenapuupenkkiä ja haravoimaan jo enimmät sinne varisseet lehdet. Tuuli melko navakasti, joten pussitin lehdet saman tien myöhemmin jäteasemalle kuskattavaksi. Meillä on ollut  omenapuissa joka vuosi muumiotautia, tänä kesänä tosin poikkeuksellisen vähän, ja koska sieni talvehtii myös maahan pudonneissa lehdissä, tapaan syksyisin haravoida ne mahdollisimman tarkkaan pois, jolloin se vähentää ja ehkäisee osaltaan itiöiden leviämistä keväällä. Kuten eilen otetusta kuvastakin näkee, niin suuri osa lehdistä on edelleen kiinni oksissa.



Olin hämmästyksestä ymmyrkäisenä, kun äkkäsin omenapuupenkin pellonpuoleisella reunalla kukkivan tähkäesikkon. (Primula vialii) Viime kesänä mieheni poisti penkistä liikaa varjostavan ja isoksi kasvaneen Brabant- tuijan ja minä lisäksi vielä penkin pihanpuoleisella reunalla olleen marjaomenapuun. Kesäkuun alussa lapsenlapsen ollessa lomalla luonamme, aloimme yksin tuumin muokkata penkkiä jo aiemmin keväällä Sydänmaalta ostetuille ja istutusta odottaville perennoille. Tähkäesikko oli yksi näistä kesäkuun alussa istutetuista perennoista. Sen virallinen kukinta-aikahan on kesä -heinäkuussa, mutta lämmin ja kostea syksy lienee syy sen poikkeukselliseen kukintaan.


Vanhakantainen 'Brunäs' daalia jatkaa edelleen kukntaansa. Huomiseksi tänne on luvassa ensimmäinen hallayö, joten pitääkin muistaa ennen sitä katkoa viimeiset kukat maljakkoon.



Lämpimästä syksystä kertonee myös se, että salkoruusut kukkivat edelleen pitkiksi venyneiden varsien nokassa. Ihailen niitä usein keittiön ikkunasta.






Myös syysastereiden kukinta alkaa olla parhaimmillaan ja keräsin jo toistamiseen niistä ison kimpun keittiön pöydälle.

 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti