On muuten ihan uskomatonta kuinka nopeasti perennapenkkeihin ilmaantuu rikkaruohoja vielä näinkin myöhään syksyllä. Tapaamme katkoa ennen talven tuloa perennapenkeistä kaikki perennanvarret ja silputa ne sitten kompostiin. Sinä on hyvänä puolena se, että mahdolliset perennanvarsien joukossa lymyävät rikat on helppo havaita ja poistaa.
Eilen ennen sadetta lähdin kitkemään alapihan omenapuupenkkiä ja haravoimaan jo enimmät sinne varisseet lehdet. Tuuli melko navakasti, joten pussitin lehdet saman tien myöhemmin jäteasemalle kuskattavaksi. Meillä on ollut omenapuissa joka vuosi muumiotautia, tänä kesänä tosin poikkeuksellisen vähän, ja koska sieni talvehtii myös maahan pudonneissa lehdissä, tapaan syksyisin haravoida ne mahdollisimman tarkkaan pois, jolloin se vähentää ja ehkäisee osaltaan itiöiden leviämistä keväällä. Kuten eilen otetusta kuvastakin näkee, niin suuri osa lehdistä on edelleen kiinni oksissa.
Vanhakantainen 'Brunäs' daalia jatkaa edelleen kukntaansa. Huomiseksi tänne on luvassa ensimmäinen hallayö, joten pitääkin muistaa ennen sitä katkoa viimeiset kukat maljakkoon.
Lämpimästä syksystä kertonee myös se, että salkoruusut kukkivat edelleen pitkiksi venyneiden varsien nokassa. Ihailen niitä usein keittiön ikkunasta.
Myös syysastereiden kukinta alkaa olla parhaimmillaan ja keräsin jo toistamiseen niistä ison kimpun keittiön pöydälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti