Tuoksumiekkalilja

Tänään laitoin tuoksumiekkaliljan Gladiolus callianthus (Acidanthera)   mukulat esikasvatukseen, jotta ne ehtivät kukkia  ja ilahduttaa minua mahdollisimman aikaisin. Tuoksumiekkalilja on todella ihana ja sen tuoksu on todella miellyttävä.

Mukulat istutetaan noin 15cm syvyyteen multaan muutaman mukulan ryppääseen tai vaihtoehtoisesti noin 10-20 cm välein. (Kuvassa mukulat ovat vielä upottamatta multaan.) Kastellaan multa hyvin. Esikasvatus kestää noin kuukauden ja ulos liljat voi istuttaa kesäkuun puolenvälin paikkeilla vähän säästä riippuen. Miekkaliljaa kannattaa lannoittaa melko voimakkaasti, jotta sen saa kukkimaan runsaasti. Syksyllä se kannattaa nostaa maasta hyvissä ajoin ennen pakkasia, jos nimittäin haluaa nauttia sen kukinnasta vielä seuraavanakin kesänä. Lehtien kannattaa syksyllä antaa korjuun jälkeen ensin kuivua kunnolla ja vasta sitten ne irrotetaan varovasti mukulaa vioittamatta. Mukulat talvetan autotallissa, joka on viileä, kuiva ja pakkaseton.

Kasvin korkeus on noin 40-90cm. Kukinta ajoittuu syyskesälle. Kukkavanassa on aina 3-5 kukkaa.

Olen kasvattanut tuoksumiekkaliljaa aiemminkin ja löydät jutun ja kuvat täältä .

Jos joku teistä on kasvattanut tuoksumiekkaliljoja? Olisi kiva kuulla kokemuksianne tästä ihanasta liljasta.

Hieman vielä pääsiäistä

Pääsiäistä täällä meillä on vietetty todella rattoisasti lähes koko perheen kokoontuessa kotiimme juhlanviettoon. Tätä lumisateista päivää lukuun ottamatta ilma on ollut ihanan aurinkoinen ja miellyttävän lämmin, sillä mittari on ollut päivisin jopa muutaman asteen plussan puolella. Paljukin lämpeni pitkäperjantain kunniaksi ja sinne oli kaikkien halukkaiden ihana pulahtaa illalla saunan jälkeen nauttimaan ja ihailemaan sopivasti taivaalla loistavasta täysikuusta. Hiihtämässäkin olen päässyt edelleen käymään aamupäivisin ja pojastani sain seuraa lauantain aamuiselle lenkille.

 Mummin ja papan pienet virpojat yllättivät iloisesti ja vitsat pääsivät tietysti esille paraatipaikalle.

Vanha, tekemäni tipu pääsi myös esille lapsia ilahduttamaan.

Yöpakkasista johtuen sipulikukat saavat luvan koristaa nyt sisätiloja.

Budapestistä tuomani kauniit posliinimunat pääsevät aina ja vain pääsiäisenä roikkumaan vitriinin oveen.

Pentikin keltaiset kynttilät ja Järvenpään kukkatalosta hankitut lasimunat luovat kivaa pääsiäistunnelmaa.

Taustalla mieheni Kiinasta tuoma hauska minisermi.

Naapurilta nimpparilahjaksi saatu  Maria Drockilan kaunis pääsiäiskynttilä.

Tyytyväinen kanaemo poikineen on vallannut senkin päällyksen.

 Nämä kanat ja kukot  hämmästelevät jääkiteitä tarjottimella.

Tämä kana taas munii onneksi pelkästään suklaamunia pienten mussukoiden iloksi ja piilottelee munia ympäriinsä pienten etsittäviksi.

Noitakin on kantanut kortensa kekoon.

Hyvää pääsiäisillan jatkoa. Olkaa varovaisia kaikki liikenteessä olijat. Nyt tarvitaan rauhallisuutta ja malttia tuolla lumipyryn seassa ajellessa.

Hyvää ja aurinkoista pääsiäistä

Ihanan keväistä

Tänään on ollut aivan ihana, aurinkoinen ja lämmin päivä. Aamulla pakkasta oli seitsemän astetta, mutta päivää kohden mentäessä ilma alkoi olla jo ihan  nollan tuntumassa.

Kävin heti aamupäivästä hiihtämässä taloamme kiertävillä läheisillä pelloilla ja voin sanoa, että keli oli ihan huikea kantavan kantohangen ansiosta. Saimme pikkuneidin yhdeksi yöksi yökylään tänne mummilaan ja sillä aikaa kun olin hiihtämässä pappa paistoi ulkona tämän kevään ensimmäiset hiillosmakkarat  vieraamme hartaasta pyynnöstä.

Mummin ja papan muru ja päivän leikit.

Ikuisuusprojekti

Kirjonta on aina jollain tapaa kiehtonut minua todella paljon. Olen pieniä kirjontatöitä tehnyt ennenkin ja siksi minua onkin ihmetyttänyt tämä liina, jota en tunnu saavan valmiiksi koskaan. Työ on maannut vuosikaudet laatikossa odottamassa lopullista valmistumista. Aina sentään keväisin, valon tulviessa ikkunoista, olen innostunut kirjomaan jonkin osan työstä. Silmätkään kun eivät rasitu läheskään niin paljon työtä tehdessä, kuin pimeänä talvisaikana kuvioita tarkasti tiiraillessa. Katsotaan nyt mihin saakka pääsen tällä kertaa.

Työssä olen käyttänyt ainoastaan laaka- ja tikkipistoja.

Liinan koko on 70 x 70 cm ja........

työssä olen käyttänyt neljän väristä lankaa ja ......

langan olen jakanut kahtia, eli kolmisäikeiseksi.

Alkuun käytin myös kirjontakehikkoa, mutta tykkään kyllä enemmän kirjoa ilman sitä.

Pidätkö sinä kirjonnasta vai ovatko muut käsityöjutut mielenkiintoisempia?

Anelmaiset

Tänään täällä etelässä on ollut aivan ihana aurinkoinen päivä, mitä nyt ilkeä tuuli sai ilman tuntumaan kylmemmältä, kuin mitä lämpömittarin lukema antoi olettaa. Toivotaan kaikki, että alkanut viikonloppu jatkuu yhtä upean aurinkoisena kuin tänään.

"Anelmaiset" ovat nyt valmiit ja täytyy sanoa, että miljoonan langanpään hermoja ja aikaa vievää  päättelyä lukuun ottamatta ja huomioimatta malli oli kaikkineen tosi kiva.

Joustinneuleen pujotusaukkoihin kuuluvat pitsinauhat ovat vielä laittamatta ja sukkiin kuuluvat kukat virkkaamatta.

Miniäni lupautui sukkamalliksi vierailulla käydessään. 

Valitettavasti kuvat ovat hieman epätarkkoja taas kerran.

Näiden kukkasten myötä toivotan hyvää ja rentouttavaa viikonloppua kaikille.

Kelloköynnökset kasvussa

Olin jo varma, että joutuisin uusimaan kelloköynnöskylvöni, sillä kesti ja kesti ennen kuin jotain vihreää pilkisti vihdoin ujosti esiin mullasta. Miten hassun iloinen sitä ihminen voikaan olla jo siitä, että huomaa edes yhden siemenen itäneen. No onneksi itäneitä siemeniä on sentään enemmän kuin tuo yksi, sillä itäminen on ollut hyvin epätasaista ja hidasta. Kelloköynnöksen kylvön tein jo tammikuun viimeisenä päivänä muoviseen pienoiskasvihuoneeseen ja samaan aikaan kylvin myös keijunmekon siemenet. Ilokseni niistäkin ainakin kaksi pienen pientä alkua on ilmaantunut mullan pinnalle ja toiveikkaana odotan niitä putkahtavan esille vielä lisää, sillä keijunmekkohan on tunnetusti myös hidas itämään. Pitäkää peukkuja, että onnistuu.

Tänään siirsin osan taimista jo hieman väljemmille vesille. Ainakin kaksi alkua on vielä niin pieniä, että ne saavat kasvattaa kokoaan rauhassa. Kylvin pari siementä kokeilumielessä myös viime keväältä jääneisiin turvenappeihin. Toisessa napissa näyttäisi ainakin olevan jotain elämää. Kylvön tein niihin  hieman myöhemmin eli helmikuun alkupuolella.

No, eihän näin vähäisillä taimilla voi vielä suinkaan hurrata. Minulla onkin odottamassa kylvöä vielä yksi siemenpussi kelloköynnöksiä , jotta voin vertailla onko aikaisesta kylvöstä todella hyötyä, vai ei. Kylvössä käytin alkuun kylvömultaa ja tänään taimet pääsivät jatkamaan kasvuaan multaseokseen, johon tuli noin puolet taimimultaa ja puolet luomu kukkamultaa. Pinkeissä purkeissa on itämässä  kaupasta ostetun tavallisen suippopaprikan siemeniä. Saas nähdä kuinka niiden kanssa käy?

Täällä meillä on ollut mahtavia ja auringonpaisteisia päiviä ja olemme käyneet mieheni kanssa hiihtämässä hiihtokeskuksessa useana päivänä. Mikä nautinto.

Mukavaa alkanutta viikkoa ja maaliskuun jatkoa teille ystävät.