Kasvimaan rakenteet.

                        

                               

(Tässä ensimmäinen pellonpuoleinen kehikko valmiina.)

Joku teistä blogiystävistäni saattaa ehkä muistaakin, kun kerroin huhtikuussa esittäneeni miehelleni toivomuksen kasvimaan pellonpuoleiseen reunaan asennettavista, korkeista pystypilareista, jotka yhdistettäisiin toisiinsa pilareiden päällä kulkevalla poikkiparrulla.          

                    

Kesäkuun koittaessa mieheni sitten lähti avustamanani hiljalleen toteuttamaan toivettani. 

Niinhän siinä kävi, että mieheni olikin tehnyt päässään jo omat suunnitelmansa miten lähtisi viemään projektia eteenpäin alkuehdotukseni pohjalta. Sainkin siis koko kasvimaamme ympäri kiertävät pilarit eli tolppakehikot.

Mittasimme alueen alkuun huolella käyttämällä ristimittausta. Pylväät ovat aikaa kestävästä painekyllästetystä lankusta. Ne istutettiin valmiisiin metallisiin tolppajalkoihin ja tolpat lyötiin lekalla tukevasti maan sisään. Tarkistimme pylväiden linjaukset ja suoruudet vielä linjalangalla ja vatupassilla.

Päästään kuviosahalla  muotoiltu, vaakatasossa kulkeva ylälankku valmiiksi lovettuna. 

                          

                          Tässä lankkuliitokset sovitettuna paikalleen.

                           

Liitos toisesta suunnasta kuvattuna.

Vinotuet ovat vielä laittamatta paikoilleen.

 Tuohon kapeampaan tolppa-aukkoon mieheni on aikeissa tehdä matalan portin.

Yläosa näyttää tältä. Sinnekin miehelläni on kehitteillä vielä jotakin?

Mantsuriankärhö kukkii hauskasti kuin taulun kehyksissä.

Tässä kuvassa hahmottuu aika hyvin kasvimaa alueen koko.

Myös paviljongin puolelle on tulossa portti, josta mahtuu kottikärryjen kanssa kulkemaan.

Projekti on vielä kesken. Voitte hyvin arvata, että jo hyvin pitkään jatkuneet, kahden puolen kolmeakymmentä astetta pyörivät hellelukemat ovat hidastaneet työskentelyä suuresti ja tekeminen on pitänyt ajoittaa lähinnä pilvisempään ajankohtaan tai iltaan.  

Postailen työn valmistumisesta lisää myöhemmin.

Mantsuriankärhö

Mantsuriankärhö alkaa olla kukinnassaan kohta ihan parhaimmillaan.  Auringon puolella alkaa olla jo niin paljon kukkia, että lähes kaikki kärhön lehdet peittyvät valkoiseen kukkapilveen. 

Tässä pieni videonpätkä kauniisti kukkivasta kärhöstä kasvimaamme lavakauluksessa.

Kukintaa kovassa helteessä.

 

Pellonlaidan omenapuupenkissä kukkivat nyt värimintut (Monarda didyma) ja alppipiikkiputki. 

Upean alppipiikkiputken (Eryngium alpinum) väriä on lähes mahdoton saada kuvattua oikeanlaisena. 

Värimintut ovat oikeita perhosmagneetteja ja niitä kannattaa suosia, jos haluaa houkutella perhosia puutarhaansa.

Pallohortensia 'Annabelle' aloittelemassa kukintaansa.

Karpaattienkellojen (Campanulla carbatica) sineä.

Pensasangervot kasvihuoneen laidalla. Kukissa ihan kuhisee kimalaisia ja niitä onkin todella kiva seurata.

Siemenistä kasvattamani tuoksuherneet ovat kukkineet jo hyvän aikaa isossa ruukussa kasvihuoneen ovenpielessä.

Näiden tuoksu on yksi kesän parhaimmista.

Daalioistakin kaksi on jo aloittanut kukintansa. Tämä valkokukkainen sekä .....

vanhakantainen "Turun Tori". 

Liljojen kukintakin jatkuu yhä. 

Helle jatkuu edelleen ja tänään on ollut ehkä yksi kuumimmista päivistä koko hellejakson aikana. Varjolämpötila +33 - 34 astetta. Onneksi vilvoittava tuuli auttoi hieman pahimpaan paahteeseen. Sadetta ei edelleenkään kuulu ja nyt alkaa jo todella huolestuttaa kasvien ja nurmikon puolesta.

Viikonloppua.

Jaloangervot

Toistan itseäni, mutta pakko sanoa jälleen kerran, että jaloangervot ovat minun todella suuria suosikkejani. Tällä kertaa en kuitenkaan lähde kertaamaan niiden mainioita ominaisuuksia vaan tyydyn pelkkiin kuviin. jaloangervot linkin takaa löydät kuitenkin halutessasi tietoa niistä.

Pihan muurikivin reunustettu tienvarsipenkki on ollut  kapeammasta päästään hyvin pitkään pyhitettynä eri aikaan kukkiville jaloangervoille. 

Nyt siinä kukkivat puna-, valko- ja vaaleanpunainen jaloangervo.

Punakukkainen on muistaakseni Fanal ja vaaleanpunainen on 'Younique'.

Taustalla näkyvää  valkokukkaista lajiketta en enää muista, sillä se on ollut minulla jo vuosikaudet, enkä ole kirjannut sitä ylös mihinkään. 

Laventelia kasvaa 'Youniquen' edessä muurin reunassa.

Hiljalleen vaaleanpunaiseksi värittyvä saman penkin jaloangervo.

Valkokukkainen, muistaakseni sulkajaloangervoihin kuuluva lajike.

 

Tämä taas on luultavasti  sulkajaloangervo 'Sprite'. 

Kun hankkii eri aikaan kukkivia jaloangervoja, saa kukinnasta nauttia pitkälle syksyyn.

Mukavaa viikonloppua.

Liljat

Kasvihuoneen vierustan lankkupenkin liljakaunotar.

Liljoja on tänäkin kesänä vaivanneet liljakukot, kuten niin useana kesänä ennenkin.

Olenkin monesti uhannut hävittää liljat kokonaan puutarhasta lakanpunaisten"vihulaisten" takia. Uhkaus on kuitenkin jäänyt kesä toisensa jälkeen pelkäksi uhkailuksi ja ehkä hyvä niin.

Haittahan on kuitenkin osin myös kosmeettinen. Liljojen lehtiä värittävät mustat ulostekasat ovat sananmukaisesti ällöttäviä, eikä liljakukkojen sormien väliin liiskaaminenkaan ole töistä sieltä kaikkein mukavimmasta päästä. Itse kukat ovat meillä kuitenkin aika harvoin päässeet tai ehtineet kärsimään kukkojen hyökkäyksiltä.  

Melko vahvasti väriltään persikkaan taittuvat värililjat.

Tämä lilja esiintyy yhdessä lempiväreistäni.

Suurin osa liljoistamme on tullut vuosia sitten liljapuutarhalta hankitun kasvuturpeen mukana ja niinpä niiden...

lajikkeista ei täten ole mitään tietoa.

Puutarhasta ostetun, käytetyn kasvualustan mukana tulleista sipuleista lähes kaikilla on tanakka varsi ja kukat ovat kauniin vahamaiset.

Tämäkin lilja taittuu väriltään kivasti persikkaan.

                                                                                     

                                                  

Vaaleamman keltaiset liljat.

 

Sitten vinkki liljakukkojen häätämiseen. Tätä pitää ehdottomasti itsekin testata.