Lisää pihamme sipulikukkia

Narsissit ovat minun suuria suosikkejani. Niistä löytyy todella kauniita lajikkeita ja toisiinsa sointuvia värejä, joten niitä on helppo halutessaan yhdistellä  keskenään. Kokoja ja muotojakin löytyy joka makuun. Ne lisääntyvät myös vuosi vuodelta, sillä narsissihan tekee sivusipuleita, jotka voi sitten noin viiden vuoden välein irrottaa emosipulista jatkamaan kasvua väljemmin ja jakaminen estää myös tehokkaasti kukinnan hiipumisen. Jakamisen jälkeen saa sitten nauttia taas entistä runsaammasta kukinnasta. Ehkä parasta on kuitenkin se, että myyrät (ainakin meillä) ovat jättäneet narsissit rauhaan mitä ei voi sanoa tulppaanien ja crocusten kohdalla.


Muutaman seikan kun ottaa huomioon istutuksessa, niin pääsee melko pitkälle. Lehtien kannattaa antaa rauhassa lakastua, sillä ne keräävät ja kuljettavat maasta voimaa sipuliin.
Istutus kannattaa syksyllä tehdä ajoissa ( toisin kuin tulppaanin kohdalla) narsissin pitää ehtiä juurtua kunnolla ennen pakkasia.
Sipulikukat vaativat lähes poikkeuksetta vettä läpäisevän maan, koska talvimärkyys saattaa tuhota sipulit. Itse olen usein laittanut istuttaessa kuopan pohjalle kerroksen soraa ja asettanut sipulit sorapatjan päälle ja lisännyt sitten vasta varsinaisen mullan. Tämä on hyvä konsti, jos maa ei ole riittävästi salaojitettu tai se on muuten savivoittoista. Tapaan myös lannoittaa maan vähätyppisellä lannoksella. Kastelulannoituksessa kannattaa varoa, ettei lannosvettä tipu vahingossa lehdille  ja nupuille, etteivät ne saa palovioituksia.
Keväällä kastelen kasvustot, varsinkin aurinkoisessa paikassa ja vähän myös lajikkeen mukaan.

 Tämä lähes kokonaan valkoinen lajike on minun suosikkini.

 Mielestäni narsissit sopivat hyvin myös havupenkkiin.

Suloistakin suloisemmat crokukset eli sahramit.( Kreikan kaksikukkainen)

 Tässä omasta mielestäni onnistunut yhdistelmä valkoisia ja liiloja lajikkeita.

En tiedä mitä crookuksilleni usein tapahtuu, mutta ne saattavat yllättäen hävitä lähes täysin ja vain muutama yksittäinen kukka nousee maasta tai ne ovat ajautuneet ihan muualle, kuin istuttamaani paikkaan. Selityksenä on todennäköisesti se, että myyrät popsivat sipulit suihinsa ja kokoavat niitä eri paikkoihin vastaisen varalle.

Herkän kaunis kirjopikarililja ( Fritillaria meleagris) Lisääntyy itsestään sivusipuleista ja vaatii kostean kasvupaikan, mutta hyvin ojitetun pohjamaan. Tätä on mm. valkoisena Alba. Sopii mainiosti altaan äärelle. Minulla tämä on puolivarjon penkissä ruusujen juurella.