Tuijien leikkaus

 

Tänää aloitin jokavuotisen puutarhan tuijien leikkauksen. Minulla oli apuna pitkälapainen pensasleikkuri,  sekä pieni trimmaukseen soveltuva oksaleikkuri. Ennen leikkausta tapaan levittää kevytpeitteen tuijan juurelle, josta oksasilppu on helppo tyhjentää säkkiin.

Pääpiirteittäin muotoilu sujuu melko nopeasti. Tuijan kuivuneita oksankärkiä ravistaessa nousee sisempää aina myös vielä pitkiä oksia, joita joutuu useampaan kertaan leikkaamaan. 

Pyrin pitämään tuijat nykyään myös sen verran matalina, että latvuksen saa muotoiltua mahdollisimman vaivatta maasta käsin. Ei enää hirveästi tee mieli keikkua yläilmoissa A-tikkaiden varassa. No niitäkin joudun vielä käyttämään puutarhan pidempien tuijien leikkauksessa.

Tänään leikkasin siis kolme tienvarsipenkin 'Brabant' -tuijaa ja yhden oikeanpuolimmaisen tuijan takana olevan timanttituija 'Smaragdi'n. Ei näy kuvassa.

Tässä kaikki kolme tuijaa valmiiksi parturoituina. Ovat vähän kuin Muumilaakson Hattivatteja muodoltaan.

 Tässä kolmikon takana kasvava timanttituija valmiiksi muotoiltuna. 'Smaragd' on luonnostaan tuuhea, joten se ei välttämättä vaadi leikkausta. Haluan kuitenkin pitää senkin muotoilun avulla suht' matalana ja kapeana. 

Vielä olisi runsaasti muotoiltavia havuja, mutta osan niiden leikkauksista jätän suosiolla kevättalven puuhaksi.

Lähes olematon ruska

 

Tänä syksynä on puutarhan ruska ollut meillä harmittavan vähäinen. Takapihan huvimajan rinneangervon lehdet ovat vielä melko vihreitä, osan saatua sentään hieman punerrusta pintaansa.

Etupihan sähköpylväspenkissä odensalanangervot ovat asultaan jo kauniin värikkäitä.

Pihaantulotiepenkin keijunruusu alkaa hiljalleen myös värittymään kullankeltaiseksi.

Muurikivipenkin reunassa olevan jaloangervon syyspuku lehtineen ja ruskeiksi värittyneine huiskiloineen on minusta jotenkin hyvin kaunis.  

Tontin rajalla oleva idänvirpiangervo oli jo ehtinyt pudottaa osan keltaisista lehdistään maahan ennen kuin ehätin ottamaan siitä kuvan. 

Paviljongin takana oleva käkkyräinen tammi saa aina kauniin keltaisen ruskavärin ja naapurin puolella vasemmalla olevat haavat vielä korostavat sen kauneutta. Haavan oikealla puolella oleva koivu on jo karistanut lähes kaikki lehtensä maahan. 

Norjanangervoaidanteen juurella kasvavan kultahelokin kauniin punaisiksi värittyneitä lehtiä.

Loppuun vielä aiemmin ottamani kuva varaston edustalla olevan pergolan villiviinistä, joka on jo ajat sitten pudottanut leiskuvan punaiset lehtensä. 

 

Viimeiset kukkijat

 

Nyt puutarhassa alkaa olla enää hyvin vähän kukintaa. Leikkasin kuvassa näkyvät jaloritarinkannukset  ihan maata myöten poikki elokuussa ja kas kummaa, nyt ne ovat kukinnassaan uusintakierroksella. Taustalla vasemmalla näkyvät, jaloangervot, ovat jo pukeneet ylleen ruskean syysvärinsä.

Uusintakierrokselle lähti myös sisääntulon viereisen penkin 'Flammentanz' köynnösruusu, tosin vain yhdellä kauniilla kukallaan. No sekin on ilahduttanut penkissä jo monen päivän ajan.

Pihaantulotiepenkin Easy Elecanse ruusu 'My Girl'.

Jalo- ja viinikärhöt vetelevät ihan viimeisiään. Ainoastaan tarhaviinikärhöt 'Polish Spirit' ja 'Madame Julia Correvon' vielä kukkivat muutamin ränsistynein kukin. 

                     

Jalokärhö 'Hagley Hybridistä' löysin myös vielä yhden kuvattavan kukan. Kärhön latvaosassa kukat ovat jo kuihtumassa. 

Elokuunasteri on kukkinut jo pitkään, mutta nyt kukat alkavat olla rähjäisen näköisiä. 

Syysasterit ovat nyt todella myöhässä ja nähtäväksi jää ehtiikö osa niistä avata nuppujaan tarpeeksi ajoissa.

Omenapuupenkin kivenkupeessa kasvavavissa syysastereissa on sentään muutama kukka avautunut. 

Loppuun kuva jo aiemmin otetusta kuihtuvasta salkoruusun kukasta. Tästä sain eräänlaisen aasinsillan todetakseni, että tänä vuonna salkoruusujen kukinta jäi todella myöhäiseksi ja vähäiseksi.  

Syyskranssi ja synttärit

 

Tänään päätin tehdä syyskranssin hibatuijan oksista. Otin käyttöön taas vanhan kranssipohjan, joka osoittautui kuitenkin hieman liian kovaksi ja hankalaksi hibatuijan liukkaita oksanpätkiä sitoessa. Kuusenoksista tekemieni havukranssien pohjana se on toiminut huomattavasti paremmin. 

Käytin myös vanhaa sidontalankaa, uuden puutteessa. Rautalangan kiersin ohuen puukapulan ympärille, jotta sitominen oli helpompaa. Ennen varsinaista sidontaa leikoin valmiiksi noin kymmensenttisiä pieniä oksanippuja. Kunkin nipun sidoin kranssipohjaan kiertämällä samanaikaisesti pari kierrosta rautalankaa sekä nipun että kranssipohjan ympärille ennen seuraavan nipun asettamista. Uusi oksanippu tuli aina limittäin edellisen nipun kanssa.

Sitten oli vuorossa kranssin koristelu. Käytin koristeluun kaksi vuotta sitten siemenistä kylvämääni iso-olkikukkaa, kuivattua hopeamarunaa ja syyshortensioiden yksittäisiä kukkia. Pieni oksankäkkyrä on otettu talteen viime vuonna tekemästäni tuijakranssista samoin kuin pieni rusettikin. 

Valmiin kranssin ripustin parvekkeen seinää koristamaan.

Viime sunnuntaina olimme lapsenlapsemme synttäreillä. Tarjoilut olivat taas maittavat ja miniäni tekemä täytekakku todella hyvää.  

Pimeän karkoittajat

Viikon varrella mieheni viritteli kausivaloja hämärtyviä iltoja kaunistamaan.

Paviljonki valaistuna tontin rajalla.

Takapihan huvimaja päätettiin myös valaista monen vuoden jälkeen. 

Terassin isossa lyhdyssä aurinkokennovalot ovat paikoillaan kesät talvet.

              

Sisääntulon kukkapenkissä on myös muutamia aurinkokennolamppuja.

                     

Mukavaa viikonloppua.

Yhdenlaista kierrätystä

 

Nyt kun sää on kylmennyt päivisinkin ihan oleellisesti sai kaikki loputkin puutarhassa olleet kukkaruukut tyhjentää kasveista. Hopeaputoukset eivät ihan pikkupakkasesta ole moksiskaan ja tapaankin siirtää ne ruukkuja tyhjentäessäni vielä kasvihuoneen ikkunan pielessä oleviin koreihin jatkamaan eloaan.   

Hopeaputousta laitoin myös kasvihuoneen vastakkaisella ikkunalla olevaan amppeliin, jossa se kehystää ikkunaa kauniin verhon lailla.

Kasvihuoneen molemmin puolin olevissa ruukuissa samettiruusut kukkivat vielä. Otin niistä vielä muutamia valmiita siemenkotia talteen jo ennen kerättyjen joukkoon, ja kiikutin varret sitten kompostiin.

Tänään sauvalenkillä käyntimme jälkeen sain nostettua kaikki daaliat ylös maasta ja vein ne lämpimään varastoon kuivumaan. Katkoimme penkeistä myös ison määrän perennanvarsia kompostiin silputtavaksi. Kaikki viimeiset kasviruukut edin vielä päivän päätteeksi pestä ennen kylpytynnyriin pulahtamista.

Lisää raivausta

 

Hibatuija

Eilen ja tänään kasvien raivaustyöt jatkuivat edelleen puutarhassa. Nyt takapihan alppiruusupenkin marjakuusi sai kaatotuomion, sillä oli valittava joko se, tai sen vieressä oleva hibatuija. Tuija on ollut jo monet vuodet ahdingossa jääden osittain marjakuusen alle.

 Penkissä kasvanut todella vanha marjakuusi alkoi olla myös auttamatta liian iso. Sen poistaminen oli käynyt jo aiemminkin mielessä, mutta sitten en ole hennonutkaan siitä luopua. Viime kesänä harvensin kyllä marjakuusen oksia melko radikaalisti, mutta sanomattakin selvää, ettei kasvista näin saa enää mitenkään kovin tasapainoisen näköistä. Nyt hibatuija sai vihdoin tarvitsemaansa tilaa ympärilleen. 

Tontinrajapenkin pihajasmikeet ovat ollut pitkään myös todellinen murheenkryyni. Niitäkin olen yrittänyt karsia parhaan taitoni mukaan, mutta villisti kasvavat ja sinne tänne kaartuvat oksat ovat olleet hankalia karsittavia. Niinpä pyysin miestäni poistamaan kahdesta vierekkäin kasvavasta jasmikkeesta toisen kokonaan. Ja täytyy sanoa, että kyllä kannatti. Nyt tilaa ja valoa on enemmän myös penkin syreeneille, tarha-alppikärhölle ja edessä vasemmalla olevalle kameliajasmikkeelle. Myös penkissä olevien perennojen hoitotyö tulee jatkossa olemaan huomattavasti helpompaa, kun tilaa on enemmän.

Myös jasmikkeiden vasemmalla puolella olevaa suklaakirsikkaa ahtaus on haitannut ja se on kasvanut pahasti vinoon valoa saadakseen.

Tässä kuva tämän vuoden kesäkuulta, jossa oikean reunan jasmikepöheikkö tulee paremmin esille.

Ja eihän tietenkään kahta ilman kolmatta. Lopulta päädyimme mieheni kanssa, ihan yksistä tuumin, kaatamaan myös alapihan omenapuupenkin jo aiemmin alaoksistaan karsitun 'Brabant 'tuijan. Nyt maisema pellolle avautuu ihan eri lailla ja penkkiin tuli tilaa muille kasveille.

Illan hämärtyessä

Mieheni alkaessa lämmittää päivän päätteeksi kylpytynnyriä, sytyttelin samalla kasvihuoneeseen kynttilöitä hämärtyvään iltaan tunnelmaa luomaan.

                             

Ikkunoiden takana naapurin viljapellot ovat vihertyneet kauniisti puimisen jälkeen.

                            

Mietteliäs enkeli tunnelmoi keraamisen pöllön sisällä olevan kynttilän valossa.

                       

Ilta alkaa tummentua hetki hetkeltä ja.....

valot alkavat luoda salaperäisiä varjoja ympärilleen.

                      

Aurinkokennovalotkin syttyvät juuri sopivasti antamaan iltaan omaa tunnelmaansa.

Sytytin myös lyhtykynttilät kasvihuoneen ikkunanpielissä oleviin lyhyihin.

Tunnelmoidaan syksyn hämärtyvissä illoissa kynttilöiden ja kausivalojen kera.