Jos viime postauksessani mentiin enemmän puutarhan jo menneissä tapahtumissa niin nyt ollaan taas tämänhetkisissä kuulumisissa.
Aloitetaan ruusuista. Köynnösruusu 'Flammentanz' sisääntulon viereisessä penkissä on minulla ennemminkin pensasruusun mitoissa, mutta yhtä kaikki pidän siitä kovasti.
Kasvukavereina sillä on taustalla näkyvät pionit ja takana oikealla oleva purppurapunalatva. Juurella kasvaa mitäpä muuta, kuin rönsyleimua.
'Flammentanz'in vierellä on viime vuonna hankittu jatkuvakukintainen ja omajuurinen easy elegance ruusu Pinktopia.
Pinktopia esiintyy lempivärissäni. Kukan muoto on täysin auenneena hieman maljamainen ja lehdistäkään ei löydy moitteen sijaa. Ovat kaunismuotoiset ja kiiltävät.
Kirvat meinasivat alkuun valloittaa kukkanuput, mutta kylmä vesisuihku auttoi kummasti niiden häätämisessä.
Tässä on muurikivipenkissä hyvin talvehtinut ruukkuruusu....
samoin kuin tämäkin kasvimaan lavassa mantsuriankärhön juurella oleva.
Tosin vasta yksi kukka avoinna.
Muutama liljakin on aukaissut ensimmäiset kukkansa. Niistä ensimmäisenä tuttuakin tutumpi ruskolilja ( Lilium bulbiferum)
Osaa liljoistani vaivaa joka kesä harmaahome. Kukintaan se ei näy pahemmin vaikuttavan, mutta loppukesästä lehdet ovat tosi ruman näköisiä. Näissä liljoissa ei vielä näy vioitusta, mutta katsotaan miten käy jatkossa. Yritän poistaa aina vialliset lehdet mahdollisimman tarkkaan, jotta saastunta ei leviäisi. Valitettavasti tämä ei ole suuremmin ainakaan minulla auttanut. Onko teistä blogiystävistä jollakin antaa hyviä neuvoja harmaahomeen torjumiseksi?
Jalopähkämön vaatimatonta suloa.
Karpaattienkello Campanula carpatica
Päivänliljasuosikkini 'Stella de Oro'. Matalassa varressa oleva kaunotar.
Keltapäivänliljan kukinta puolestaan kestää ja kestää. Yksittäinen kukka kuihtuu nopeasti, mutta uusia puhkeaa jatkuvasti tilalle. Kukinnan alkaessa nurmikko oli vielä ihanan vihreä. Alapuolella olevassa kuvassa näkee mitä kuivuus sai lopulta aikaan.
Sinikukkainen pensaskärhö sopii liljan kukkien väriin mainiosti.
Sormustinkukat ovat kauniita, mutta ne tekevät meillä valtavasti siementaimia, jollei kukkavarsia vain katkaise kukinnan jälkeen ajoissa.
Unikko....
ja Italiasta aikoinaan siemeninä tuodut unikot.
Jalokärhöistä ensimmäisenä kukkansa aukaisi tämä viime kesänä lavakauluksesta lopulliselle kasvupaikalleen siirretty kaunotar. Nimilappu oli hukkunut, mutta kyseessä on 'Rouge Cardinal', jollainen minulla on jo yksi entuudestaan.
Tiukukärhö 'Arabella' on aina myös ihan ensimmäisiä kukkansa avaavia kärhöjä puutarhassamme. Luulin jo menettäneeni sen kolme vuotta sitten olleena pahana talvena. Nyt se alkaa olla jo ihan entisellään.
Arabellaa kiertävä ja tukeva verkko ei ole ollenkaan mieleeni, mutta on toisaalta aika välttämätön jotteivat kukkivat versot kaarru pitkin penkin pintaa. Kukkien ihastelua se kuitenkin haittaa ja vetää versot kasaan hieman liian tiiviisti.
Yksittäisen kukan kauneutta. Kukka vaalenee melkoisesti vanhetessaan, kun taas vasta avautunut kukka on paljolti yllä olevassa kuvassa olevan kaltainen.
Mantsuriankärhö alkaa olla kukintavauhdissa. Kukat ovat pieniä, mutta pienuuden se korvaa moninkertaisesti kukkien määrällä.
Alppipiikkiputki on hankala kuvattava. En koskaan onnistu vangitsemaan sen hopeanhohtoista sineä.
Pihajasmike aloitti myös kukintansa. Oksat kurottelevat ilokseni jo hyvin korkealla.
Kuunliljojen ylle kauniisti kaartunut oksa.
Kameliajasmike kasvaa pihajasmikkeen vieressä. Puolikerrotut puhtaanvalkeat kukat ovat kaunis näky ja sen tuoksu...….niin ihana.
Ritarinkannukset.
Niiden alalehdet alkoivat jo kärsiä kuivuudesta.
Keijuangervo 'Little Princess' on pitänyt lämmöstä.
Loppuun vielä ketoneilikan kukintaa. Sekin näyttää silminnähden nauttineen lämmöstä.
Ihanaa, ja miksikö? No tänään täällä meillä on satanut lähes koko päivän. Sade alkoi itse asiassa jo myöhään eilen illalla. Ei haittaa lainkaan, sillä alkoi olla jo todella kuivaa ja kasvit alkoivat kärsiä veden puutteesta.
Tulipa taas tapani mukaan oikea maratonpostaus. Toivottavasti jaksoit kahlata loppuun saakka.
Mukavaa viikonloppua.