Ihanat jaloangervot

Perennoista jaloangervot ovat hyvin lähellä sydäntäni.

Puutarhassani on tuskin yhtään yhtä helppohoitoista kasvia kuin jaloangervot.

Niissä ei ole myöskään ilmennyt minkäänlaisia tuholaisia tai....

muitakaan kasvitauteja.

Lehdet ovat mielestäni myös hyvin kauniit.

Värisävyjä on myös vähän joka makuun samoin kuin....

  korkeudessakin on valinnanvaraa.

Kukintaa voi myös pidentää istuttamalla eri aikaan kukkivia lajikkeita.

Kukinnan ajankohdassa ei  näillä kahdella yllä olevalla ole suurta eroa.Valkokukkainen 'Brautschleier' ja vaaleanpunainen 'Look At Me'.

Taustalla kukkiva 'Erika' on melko korkea eli  noin 80 cm.

'Erika' ja edessä 'Montgomery'

Kun aloin suunnitella kasvihuoneen vierustalle suurta lankkureunaista penkkiä oli....

täysin itsestään selvää, että istuttaisin siihen runsaasti jaloangervoja.

Halusin myös erottaa jaloangervot penkkiin ihan omiksi ryhmikseen, jotta ne pääsisivät täysin oikeuksiinsa.

Niinpä lankkupenkin nurkkiin tehtiin erilliset, kolmion muotoiset osiot kaunottaria varten.

Tässä kolmiossa ovat taustalla valkokukkainen tarhajaloangervo 'Brautschleier' ja edessä tarhajaloangervo Astilbe Arendsii 'Look At Me'.

 'Brautschleier' ja takana 'Erika'

 'Brautschleier' kukat enemmän avautuneina.

Lähes saman sävyiset 'Erika' ja 'Look At Me'. Kuin kauniit vaaleanpunaiset hattarat.

Jaloangervot ovat siinäkin mielessä loistavia kasveja, että ne pysyvät ryhdikkäästi pystyssä kovassakin tuulessa ja sateessa.

Niihin on halutessaan myös enemmän kuin helppo yhdistää muita kasveja.

Jaloangervot eivät kuitenkaan menesty liian kuivassa paikassa, vaan vaativat runsasmultaisen ja puolivarjoisen kasvupaikan. Niiden sanotaan menestyvän kyllä aurinkoisellakin paikalla kunhan maa vain ei kuivu helteilläkään.

Unikot kukkivat pitkään.

  Unikot ovat kiitollisia siitä, että ne kukkivat pitkään.   

Unikkot ovat kylväytyneet meillä jo vuosikaudet ihan itsestään useampaan kukkapenkkiin.

Valkokukkainen unikko jonka terälehdissä myös aavistus vaaleaa liilaa on mielestäni aika kaunis.

Mukavaa helteen hellimää lauantaita. 

Puutarhatalo Sydänmaalta hankittuja nämäkin

Kasvihuoneen sivustan lankkupenkki sai  nämä kolme Sydänmaalta hankittua atsaleaa, eli revontuliatsalea 'Northern Hi-Lights'....

 Feuerwerk ja......

puistoatsalea 'Adalmiina'

Loppuun vielä kuvia alppipiikkiputkesta, joka kukkii parhaillaan kauniisti alapihan kukkapenkissä.

Nostalgiaruusu 'Augusta Luise'

Sydänmaalta hankittuihin kasveihin kuuluu myös tämä ihana ruusukaunotar.

Tässä tuotekuvaus suoraan Sydänmaan sivustolta lainattuna.

"Korkeus 0,8-1,2m. Yksi suosituimmista nostalgisista ruusuista. Erittäin suuret roosa-aprikoosin väriset kukat kestävät hyvin sadetta. Kukkia muodostuu useamman kukan terttuihin. Näyttävä ja aikainen kukinta. Sopii hyvin myös ruukkuistutuksiin.

Nostalgiset ruusut -lajikeryhmä (Nostalgic roses®) on saksalaisen ruunsunjalostustyön hienoimpia saavutuksia. Vuosikymmeniä jatkuneen jalostyön ja testauksen tuloksena on saatu ryhmä upeita ruusuja joille ominaista on: lajikkeiden terveys, voimakkaat suuret kukat, talvenkestävyys, tuoksu ja värien hehku. Istuta niitä puutarhasi paraatipaikoille ja ruukkuihin.

Ryhmäruusu kukkii runsaasti ja kauan, kun se saa paljon valoa, lämpöä ja ravinteita. Maan tulee olla myös riittävästi kosteutta pidättävä, huolella kalkittu, kuohkea ja hyvin ojitettu. Jos pohjamaa on tiivistä, laita 20 cm kivimurskaa tai karkeaa soraa multakerroksen alle salaojitukseksi. Läpäisevä kasvualusta on hyvän talvehtimisen edellytys; vesi ei saa koskaan seisoa ruusupenkissä. Multakerroksen tulisi olla 50 cm, seinustalla 60 cm syvä. Peruslannoita ja -kalkitse maa jo ennen istutusta. Kalkitse niin, että maan pH on 6–6,5."

Kaivoin ruusulle reilun 60 cm syvän ja suunnilleen yhtä leveän kuopan.

 Kuopan pohjalle kaadoin kunnon kerroksen Lecasoraa.

Tämän jälkeen lisäsin pari säkillistä ruusumultaa, jonka poljin tiiviiksi. Lisäsin kuoppaan tämän jälkeen noin puolisen litraa kanankakkarakeita ja pari kastelukannullista vettä. Kun vesi oli imeytynyt lisäsin taas multaa ja istutin ruusun siten, että juurenniska tuli noin 30 sentin syvyyteen.

Multaa kului yllättävän paljon ja sitä joutui jopa kesken istutuksen hankkimaan lisää.

 Sitten olikin tehtävänä enää ruusun tukeminen ja kuopan lopullinen täyttö.  Katsotaan saanko ruusun näillä istutustoimenpiteillä selviytymään edes tulevasta talvesta, mutta toivotaan parasta.

Neljä- ja kuusivuotiaat pikkuneidit ilahduttivat mummia ja pappaa vierailullaan yöpyen myös luonamme.

Mukavaa ja aurinkoista viikon jatkoa .

Purppuraomenapuu

Kävimme mieheni kanssa viime viikolla taimiostoksilla Puutarhatalo Sydänmaalla Riihimäellä. Siellä on ostajan kannalta hyvät, laadukkaat ja laajat kasvivalikoimat. Selkeästi ryhmitellyt ja nimetyt kasvit ovat myös ilo silmälle. Paikka on muutoinkin mielestäni tehty hyvin viihtyisäksi ja siellä on kiva asioida.

Tämä koristeomenapuu on ollut hankintalistalla jo jonkin aikaa.

Tässä istutettuna kasvihuoneen vasemmalla puolella olevaan penkkiin ihan tonttimme reunaan. 

'Mustan Rudolfi'n oikealla puolella samassa penkissä kasvavat, myös tänä kesänä hankittut, kupariheisiangervo  Physocarpus Opulifolius 'Mindia' ja puun vasemmalla puolella kääpiömanteli Tenella 'Fire Hill'. ( Ei näy kuvassa)

Sydänmaalta tuli hankittua paljon muutakin, mutta niistä vähän myöhemmin.

Kasvihuoneen vierustan lankkupenkki sai köynnösseinämänsä

Eilinen, sateen sijasta lämmin ja aurinkoinen päivä, sai minut ja mieheni ryhtymään rivakasti toimeen ja saimme kuin saimmekin alkuviikosta aloittamamme lankkupenkin odottamassa olleen köynnösseinämän tehtyä valmiiksi. Mieheni toteutti taas kerran suunnitelmani ja minä hääräsin apumiehenä sen kun kerkesin.



Haimme alkuviikosta paikallisesta K-raudasta tarvittavan materiaalin eli puutavaran ja metalliset tolppajalat.

Raudoitusverkot jouduimme hakemaan jo edeltävällä viikolla naapurikaupungista saakka, sillä paikallisessa rautakaupassa niitä ei harmiksemme ollut tarjolla.



Pystyt ja vaakatasossa kulkevat ylätolpat tehtiin sahaamalla painekyllästetyt kakkosneloset pituussunnassa kahtia.

Sitten tolpat naputeltiin moskan avulla tolppajalkoihin.

Jotta tolpat sekä raudoitusverkko saatiin kulkemaan suoraan pitkä vatupassi oli työssä hyvänä apuna.

Kärhöaidanne laitettiin kulkemaan hieman  porrastetusti alaspäin, jottei siitä tulisi liian hallitsevan ja raskaan näköinen. Etualalla walkerinhernepensas ja takana korkeampi riippahernepuu.

Jaloangervot jäivät nyt vinosti kulkemaan asennetusta seinämästä johtuen lankkukehikon toisella puolella kulmassa olevaan kolmioon. Verkko kiinnitettiin sinkilöillä pysty- ja vaakatolppiin.

Kulkulaiturin vasemmalla puolella kulmassa kasvaa hortensia ja sen takana koristekirsikkapuu kevätsuudelma. Verkkossa näkyviin  vielä tyhjillään oleviin pikkuruukkuihin ajattelin istuttaa   perennapenkissä hyvin talvehtinutta kirjomaahumalaa.

Kaksi pääskysenpoikasta istui kuvaushetkellä varsin tyytyväisenä köynnöstuella.

Ihanaa, täällä meillä paistaa aurinko.