Translate

torstai 21. maaliskuuta 2013

Daaliat syyskesän hehkujat

Daaliat ovat aina kuuluneet enemmän tai vähemmän puutarhaamme. Lähes joka vuosi kukat paleltuvat ensimmäisiin syyspakkasiin, sillä daaliat ovat tosi arkoja kylmälle ja edes suojaamalla en ole niitä pihallamme saanut aina varjeltua kylmältä. Kaikesta huolimatta ne mielestäni kuuluvat itseoikeutetusti puutarhaan, sillä niin hurmaava on niiden syyskesän kukinta ja jotain olennaista jäisi puuttumaan, jos niitä ei olisi. Työläitä  ne kyllä ovat ja vaateliaita, kuten kaunottaret yleensä suodakseen näyttävää kukintaansa. Alkuaikoina esikasvatin syyshehkut huhtikuun puolenvälin aikoihin, mutta nykyisin istutan ne suoraan penkkiin.  Aika ei vain riitä kaikkeen, vai onkohan se vain tekosyy laiskuudelle....mene tiedä.


Jos esikasvattaa daalian juurakot  hyvä aika on noin huhtikuun puolivälissä. Esikasvatus kannattaa tehdä varsinkin pohjoisempana suomea, jotta  daalia  ehtii kukkia ennen kesän loppua. Varaa tarpeeksi tilava astia johon juurakko sopii ahtamatta ja laita vain vähän multaa ( muutama sentti) mukulan päälle ja kastele maltillisesti, ettei juurakko mätäne. Latvomalla daaliasta tulee tuuheampi ja kukintakin paranee oleellisesti. Kukinta siirtyy hieman myöhemmäksi, mutta silti latvominen kannattaa mielestäni ehdottomasti. Latvonta tehdään, kun versot ovat noin 15 senttisiä.


Daalia rakastaa lämpöä ja aurinkoa ja sitä täytyy lannoittaa ja kastella, jotta se jaksaa kukkia runsaasti. Itse olen käyttänyt lannoitukseen lähinnä kasteluveteen sekoitettua täyslannosta. Jos kasvatan daaliaa ruukussa laitan esin pohjalle vähän multaa, johon  sekoitan pari kourallista kanankakkaa. Vasta  sitten lisään lopun mullan. Juurakot eivät saa tulla suoraan  kosketukseen lannoitteen kanssa, jotteivat juuret pala vaan välissä tulee olla reilu kerros multaa. Daaliat sopivat hyvin istutettavaksi isoihin kukkaruukkuihin ja ne ovat kauniita mielestäni pelkästään yksinäänkin ilman muita kasveja juurellaan.


Syksyllä nostan juurakot maasta ensimmäisten hallojen jälkeen, leikkaan varret noin 15 senttisiksi ja ravistelen varovasti ylimääräisen mullan pois. Tässä täytyy olla tosi varovainen, sillä juurakot  katkeavat melko herkästi poikki. Kuivaan juurakot aina hyvin ennen varastointia  latomalla sanomalehtiä autotallin lattialle ja asettamalla ne siihen. Kun juuripaakut ovat kuivahtaneet kunnolla siirrän ne isoon muovisaaviin ja laittan vielä vähän kuivaa sanomalehteä saavin pohjalle ja joskus juurakoiden väliinkin. Mitään varsinaisia väliaineita, kuten turvetta en varastoinnissa ole käyttänyt. Talvetan daaliat noin kymmenasteisessa autotallissa.

Minulla on edesmenneeltä  äidiltäni saatu punakukkainen  daalia, joka on lähtöisin isäni lapsuudenkodista, ja jota kasvatettiin siellä vuosikymmenet, joten se on todella vanhaa ja hyvin kestävää daaliakantaa. Voitte arvata, että se on minulle hyvin kallisarvoinen ja haluan säilyttää ja vaalia sitä niin kauan, kuin se suinkin on mahdollista. Nyt tätä kyseistä daaliaa kasvattaa myös vanhoihin daaliakantoihin erikoistunut henkilö, joka otti minuun yhteyttä ja pyysi saada pienen jakopalan omasta juurakostani. On hyvä  ja lohduttava tietää, että jos omaa daaliaani kohtaisi jokin turma, on sen jatkuvuus taattu harrastajan puutarhassa.


Äidiltä peritty vanhakantainen daalia









Vaihtona saatu keräilijän vanha kanta.





























Jotkin kuvista ovat vilahtaneet blogissa ennenkin, mutta toivon ettei se haittaa.





Viime kesä oli daalioiden kannalta katastrofaalinen sateineen ja viileine ilmoineen.














Keltainen daalia gladioluksen ja tiikerikukan kanssa.

30 kommenttia:

  1. Ihana postaus, kiitos daalia vinkeistä! Olen yrittänyt pidätellä itseäni jo monta vuotta laittamasta daalioita kun talvetus paikka uupuu, vaan viime kesänä en pystynyt enää olemaan ilman niitä:) Tilasin kahta erilaista postimyynnistä ja kolmas löytyi Loviisan avoimet puutarhat tapahtumasta yhden kohteen pihalta myynnistä siis:D Minusta se on ihan samannäköinen ainakin kuvassa kuin tuo sinun perintö daaliasi!! Täytyykin laittaa siitä kuvia blogiini. Daaliat vein syksyllä maalle anopin hoiviin ja viimeksi kun kuulin niistä olivat kunnossa. Nyt pääsiäisenä ajattelin tuoda ne jo kotiin kun sitten tavataan vasta toukokuun lopulla ja varmasti kasvavat jo silloin kovasti. Anoppikin laittaa vielä keski-suomenkin korkeudella suoraan maahan ja harson päälle. Itse laitoin viime keväänä osan kasvihuoneeseen vatiin kun alkoivat jo niin aikaisin kasvaa ihan pussissa, olivat varmaan liian lämpimässä. No kasvihuoneessa saivat kasvaa rauhassa ennenkuin se täyttyi tomaateista, kurkuista ym. Tuo Loviisalainen kasvoi kasvimaalla kun en muuta paikkaa löytänyt ja siellähän se kasvoi ihan hurjan upeasti eikä pahasti kaatunutkaan, vaikka oli ilman tukea. Ihania kasveja<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Odotahan vain, kun pääset oikein kunnolla daalioiden makuun niin ne vievät mennessään. Sinulla on lisäksi hyvä alkukasvatuspaikkakin valmiina kasvihuoneessasi. Olisi tosi kiva nähdä kuvia daaliastasi, joten laitahan esille blogiisi.
      Kiitos kivasta kommentistasi.

      Poista
  2. Kyllä on kauniita kaikki. Onpa niitä montaa eri väriä.
    Taas tuli niin kesäinenolo :)

    VastaaPoista
  3. Ahh.. niin ihanaisia ovat kaikki Daaliasi:)

    VastaaPoista
  4. Mä olen aina noita daalioita ihaillut, mutten ole itse niitä koskaan kokeillut kun joskus luin/kuulin jostain että voivat olla hieman hankalia huollettavia... Mutta kauniita ne ovat :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeassa olet Katja, daaliat ovat hieman työläitä kasvatettavia, kun eivät ole talvenkestäviä ja ne joutuu talvettamaan sisällä.

      Poista
  5. Daaliasi ovat upeita, kuten näköjään kaikki mihin näppisi isket ;) Olen haaveillut daalioista monta vuotta ja pikuhiljaa alan lämpenemään sille ajatukselle, että voisin kokeilla kasvattaa. En vielä tänä suvena, mutta ehkä jo suuraavana ;) Annoit oikein hyvät vinkit, kiitos!

    VastaaPoista
  6. Kiitos Pirkko. Kannattaa ehdottomasti kokeilla, monethan kasvattavat daaliaa yksivuotisena, jollei ole paikkaa jossa juurakot talvettaa.

    VastaaPoista
  7. Aivan mahtavia ovat sinun Daaliasi.Ja mikä väriloisto!Eipä noiden loistokkaiden jälkeen huomaa enää sitä sähköpylvästäkään.Vaikka se ei nyt minusta edes ruma ollut siellä kauniilla pihamaallasi.
    Mukavaa viikonloppua=)

    VastaaPoista
  8. Jaana Kristiina, lämmin kiitos. Oikein aurinkoista ja rentouttavaa viikonloppua myös sinulle.

    VastaaPoista
  9. Upeita, ehdottomasti puutarhan aatelia. Ne ovat varmasti vaivansa väärti, minulla on aina välillä daaliaa, mutta en ole saanut niitä hyvin talvetettua, kellari taitaa olla niille liian kostea paikka. Tuo historiallien daaliasi on oikea aarre.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cheri,kellari voi tosiaan olla ehkä liian kostea talvetuspaikka. Perintö daaliani on lämmin muisto äidistäni ja myös siksi niin tärkeä.

      Poista
  10. Upeita on siun daaliat.
    Miekin laitan omani aina suoraan maahan, toukokuun alussa ja peitä harsolla, Hyvin kasvavat ja kukkivat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kosotäti. Onko sinulla kuvia daalioistasi. Olisi kiva nähdä?

      Poista
  11. Iik! Ihania! Niin kauniita. Onko niin, etteivät ne saa esim. Ruukussa kuivahtaa? Kestävätkö helteisessä oaikassa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tärkeää on, että maasta noston jälkeen juurakko kuivuisi melko nopeasti, sillä jos se on pitkään märkänä mukulat voivat mädäntyä. Ruukussa kuivuminen voi kestää melko kauan ja edellä mainittu haitta on silloin mitä ilmeisin. Daalia rakastaa lämpöä ja aurinkoa sillä se on alkuaan Meksikosta, joten se kestää hyvin hellettä. Kastelusta pitää vain silloin huolehtia useammin. Kiva kun olet ilmeisen kiinnostunut daaliasta ja odotahan vain, kun saat todellisen daaliakuumeen. Siihen ei olekkaan sitten mitään parannuskeinoa. Minulla se on ollut jo monta vuotta, joten tervetuloa joukkoon.

      Poista
  12. Itse ei ole tullut värkättyä daalioita talvisäilytykseen, sinä näyt onnistuneen mainiosti!
    Varsinkin tuo hempeän vaaleanpunainen on syötävän ihana....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaaleanpunainen on vanhakantainen daalia ja minustakin tosi kaunis. Sain sen vaihtona daaliaharrastajalta.

      Poista
  13. Ihanaa väriloistoa!! Minulla on jäänyt daalioiden hankkiminen vain siitä syystä, kun ei ole talvetuspaikkaa. Ovat kyllä kauniita. Menisivätköhän juurakot talven yli hiekkaan upotettuna kellarissa, mitä luulet?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maarit, nyt en kyllä uskalla sanoa tuohon mitään. Riippuu varmaan paljon kellarin kosteudesta. Voithan toki kokeilu- mielessä koettaa, mutta epäilen kyllä suuresti. Daalian mukulat ovat melko edullisia ja paljonhan niitä kasvatetaan pelkästään yhden kesän riemuna, joten jos otaa asian siltä kannalta kokeilu ei tuota suurta pettymystä. Omaa perittyä vanhaa kantaa olevaa punaistani, olen talvettanut Kirkkonummella asuessani, jopa lämpimässä varastossa, jossa oli talon lämminvesivaraaja. Nykyiset daalialajikkeet eivät näin säilytettynä menesty, vaan vaativat viileämmän talvetuspaikan.

      Poista
  14. Daaliat ovat ruusujen ja pionien ohella kukkien kuningattaria. En ole niitä aikoihin kasvattanut puutarhassa, vaan pidän omani visusti isoissa ukin vanhoissa peltiämpäreissä pikkuisessa punaisessa kasvihuoneessani. Siellä ne saavat olla suojassa monta kertaa jo elokuussa vierailevalta hallalta. Hieno kokoelma sinulla!

    T. Sari Puumulista

    VastaaPoista
  15. Sari luulen, että jos omistaisin kasvihuoneen, kasvattaisin varmaan itsekkin enenmmän daalioitani isoissa ruukuissa, jotka sitten voisin pakkasten uhatessa kuskata kasvihuoneen suojaan. Onneksi täällä Uudellamaalla hallat eivät vieraile vielä kovin aikaisin. Kiitos kommentista. Kiva kun kävit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä saat kukan kun kukan kasvamaan ja kukoistamaan kauneimmalla tavalla.
      Äiidiltäsi peritty vanhakantainen daalia on kyllä vaalimisen arvoinen, vaikka toki kaikki toisetkin. Daalia on lisäksi isäsi lapsuudenkodista, aivan mahtavaa! Toivon sydämestäni, että daaliasi kukoistaisi kauan...kauan...ainiaan.

      Kaunis kiitos<3

      Poista
  16. Sirkka, on totta, että jo perinne vaatii minua pitämään huolta daaliastani. Kiitos sinulle vierailustasi ja aina niin kauniista sanoistasi. Bloggaillaan.

    VastaaPoista
  17. Aivan upeita daalioita ja aivan ehjät lehdet niissä. Minun daaliani lehdet kelpasivat jollekin ötökälle viime kesänä. Reikiä lehdissä oli vaikka kuinka paljon. Onko sinulla tietoa mikä ötökkä voisi olla kyseessä? Etanaa olen epäillyt, mutta en ole niitä kuitenkaan lehdistä löytänyt.

    VastaaPoista
  18. Jos tarkemmin katsot, niin reikiä löytyy minunkin daaliani lehdistä. Lehtien reikiintymiseen voi olla montakin syytä. Isopistihännät, kirpat, kaaliperhoset ja mainitsemasi kotilot, voivat olla reikiintymisen takana. Isopistihännät vahingoittavat puutarhassa erityisesti koristekasveista juuri daaliaa, kuin myös zinniaa, neilikoita ja ruusuja. Toivottavasti tästä oli hieman apua vastaisen varalle.

    VastaaPoista
  19. Miten lisäät daalioitasi, varresta vai mukuloista? Toinen kysymys, mikä lannoite on parasta eli NPK suhde? Itse pari vuotta sitten rakastuin daaloihin ja kerrannaiset pelargoniani saivat hopeamitalin. Tilasin juuri par kk sitten 50 erikoisdaaliaa Hollannista, saa nähdä kuinka nousevat, ovat nyt mullassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisään daalioitani juurakoista jakamalla. Jakaminen täytyy tehdä todella varovasti, jotta jakopalat eivät vahingoitu niitä juurakosta irroitettaessa. Juurakon on myös oltava tarpeeksi suuri, ennenkuin sitä voi alkaa jakamaan.
      Daalioille käytän aina ja lähes pelkästään lannoitteena veteen sekoitettavaa puutarhan täyslannosta ohjeen mukaan, sillä siinä ovat kaikki hyvään kasvuun ja kukintaan tarvittavat ravinteet oikeassa suhteessa. Istutusvaiheessa laitan joskus myös purkin pohjalle ensin ohuen kerroksen multaa ja lisään sitten juurakon ja purkin koosta riippuen kanankakkarakeita mullan sekaan ja sekoitan huolellisesti. Sitten vasta lisään lopun mullan . Juurakot eivät saa olla suorassa kosketuksessa lannoitteen kanssa, jotteivat juuret (niinsanotusti) pala. Toivottavasti tästä oli sinulle apua.

      Poista