Translate

maanantai 26. tammikuuta 2015

Kärhöt kukoistamaan

Ajattelin laittaa tänne blogiin vielä jalo- ja loistokärhöjen kasvatuksen avainasioita, joita kannattaa ottaa huomioon ennen istutusta ja sen jälkeen. Lähden liikkeelle kasvupaikasta. Edellämainitut kärhöt rakastavat aurinkoa, mutta runsaasta kokopäiväisestä paahteesta ne eivät pidä. Puolivarjoinen kasvupaikka käy myös. Kärhön tyvialue on aina syytä suojata liialliselta kuumuudelta. Siinä oivana apuna ovat  meillä olleet matalajuuriset maanpeittokasvit, jotka pidättävät sopivasti myös kosteutta. Meillä kaikki kärhöt kasvavat myös koho- tai muurikivipenkissä ja se on varmasti yksi syy niiden viihtymiseen.

Kasvualustan tulisi olla ravinteikas ja multava. Saveakin saa olla hieman joukossa, mutta pelkässä savimaassa ne eivät menesty. Ne eivät myöskään sovellu kuivalle ja hiekkaiselle kasvualustalle, jossa maa on laihaa ilman tuntuvaa maanparannusta. Kalkitus kannattaa myös tehdä ennen istutusta, sillä monet kärhöt suosivat luontaisesti kalkkipitoista maata. Pihan salaojituksen on myös syytä olla kunnossa. Meillä pohjamaana on perusparannettu savimaa ja tästä pohjamaan savisuudesta johtuen myös koko pihamme on salaojitettu. Sanotaan, että kärhöjen kasvupaikan pitäisi olla tuulensuojainen, mutta omien kärhöjeni kohdalla en ole huomannut tuulisuudesta olevan suuremmin haittaa, vaikka pihamme on melko avoin ja tuuli pääsee puhaltamaan läheisiltä pelloilta. Kukinta saattaa kyllä tuulisina ja koleina kesinä hieman viivästyä tavanomaisesta ajankohdasta poiketen.

Kärhöt  vaativat (etenkin kuivina ja helteisinä kausina) kastelua. Pyrin käyttämään, jos mahdollista aina kasteluun saaveissa päivän seisonutta, hapettunutta vettä. Kastellessa annan vettä kunnolla. Kaksi kastelukannullista noin 20 litraa/ kärhö. Lannoitus on myös tärkeää, mutta liiallista lannoitusta on varottava. Itse käytän keväällä kevätlannosta ja viimeistään elokuun puolivälissä on syyslannoituksen vuoro. Muuna aikana käytän veteen sekoitettavaa täyslannosta ohjeen mukaan annosteltuna pari kertaa kuukaudessa. Luonnonlantaa voi myös käyttää, mutta itse olen havainnut täyslannoksen toimivan kärhöilläni mainiosti ja takaavan kauniin ja runsaan kukinnan.

Itse istutus on myös hyvin tärkeä ja se kannattaa tehdä huolella. Itse istutan kärhöt melko syvään. Eli juurenniskasta mitaten noin kahdenkymmenen viiden, jopa kolmenkymmenen sentin syvyyteen. Tämä siksi, että juuret ovat suojassa talven pakkasilta, sekä maan pikkuhiljaa tiivistyessä. Kaivan kärhöilleni (huom. yleensä mieheni kaivaa) noin reilun 60 cm syvän ja leveän kuopan, sillä jalokärhöt kasvattavat ajan oloon pitkän juuriston ja tarvitsevat juurilleen runsaasti kasvutilaa. Kannattaa kaivaa vieläkin syvempään, jos paikkaa ei ole entuudestaan salaojitettu.( Kiviä tai karkeaa soraa voi käyttää tähän tarkoitukseen tai salaojaputken pätkän). Kuopan pohjalle laitan hyvää ravinteikasta multaa, josta juuret kasvaessaan saavat voimaa, mutta kuopan pintaa kohti tullessa multa saa olla kevyempää ja hiekkapitoisempaa maata. Istutusvaiheessa myös kärhön juurien tasalla oleva multa ei saa olla liian voimakasta, jotteivat juuret kärsi, vaan vasta syvemmällä minne juuret eivät vielä yletä, maan pitää olla hyvää ravinteikasta multaa.  Ihan versojen tyvelle kuoppaan laitan noin kymmenen sentin kerroksen lecasoraa lakastumistautia ( = sienitauti) ehkäisemään. Tautia esiintyy erityisesti lämpiminä ja kosteina kesinä ja muutamia kärhöjä olen menettänyt taudin takia.

Olen itse toteuttanut myös seuraavaa tapaa istutuksessa. Koska istutan jalo- ja loistokärhöni melko syvään, niin en heti alkuun täytä istutuskuoppaa täysin mullalla vaan lisään multaa vähitellen sitä mukaa, kun versot kasvavat pituutta. Näin versot eivät alkuun jää liian syvälle multaan. Syksyllä vielä tarkistan, ettei mullan pinta ole painunut kuopalle ja  jos on niin lisään lekasoraa. Olen usein myös kasvattanut uuden ostamani kärhön ensin koko kesän ruukussa ja vasta syyskesällä istuttanut sen lopulliselle kasvupaikalle. Tästä on mielestäni se hyöty, että säännöllinen kastelu ja lannoitus ei niin herkästi unohdu ja kärhö vahvistuu kesän aikana. Leikkaan myös pitkiksi venyviä versoja lyhyemmiksi, jotta köynnös keskittää alkuun energiansa juurten vahvistamiseen, versojen kasvattamisen sijaan.

Joissakin ohjeissa neuvotaan laittamaan istutusvaiheessa kuopan reunaan pystyyn soralla täytetty salaojaputki poistamaan liiallista kosteutta. Itse en ole vielä tätä konstia kokeillut, mutta uskon sen kyllä olevan toimiva lakastumistautia vastaan. Sitävastoin olen upottanut vesijohtoputken kohtisuoraan maahan kärhön juurialueelle saakka ja kastellut sen kautta kasvia. Tästä on se hyöty, että vesi ja veden seassa oleva lannoite kulkeutuu suoraan juurialuelle, eli sinne mihin se on tarkoitettukkin.

Pienikukkaisten  ja ohutjuuristen kärhöjen istutus poikkeaa aika paljon jalo- ja loistokärhöjen istutuksesta. Ohutjuurisina ne kestävät paremmin maan jäätymistä ja ne voi istuttaa normaaliin kasvusyvyyteen esim. alppi-, siperian-, kruunu- ja kiinankeltakärhö, sekä monet muut. Ne myös menestyvät paljon varjoisemmissa paikoissa kuin jalo- ja loistokärhöt ja ovat joka suhteessa vaatimattomampia kasvualustansa ja paikkansa suhteen.

Vaikka pyrkisikin niin istutuksessa kuin kasvatuksessa yleensäkin ottamaan kaiken mahdollisen huomioon, ei tappioilta kärhöjen suhteen voi aina välttyä. Se tietysti harmittaa, mutta kaikkinensa kärhöt tuottavat kuitenkin valtavasti iloa ja kauneutta kasvattajalleen.


 


34 kommenttia:

  1. Olet todellinen kärhöasiantuntija. Kunpa vain osaisi! Kärsivällisyyttä vaatii tämä puutarhanhoito ja asiantuntemusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kärsivällisyyttä tosiaan välillä tarvitaan. Ehkä juuri haasteet joidenkin kasvien kasvatuksessa tekevät puutarhuroinnista niin mielenkiintoista. Kiitos kommentista.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Totta ja melko kiitettäviä kasvatettavia. Kiitos kommentista.

      Poista
  3. Kiitos ohjeista ja vinkeistä! Taidanpa ottaa kaivurin ensi keväänä tekemään alustavat kuopat niille uusille tuijille ja kärhöille samalla se hoituu kun pitää tehdä pohjatyöt uutta puutarhavajaa varten. Säästyy mieheltä paljon kaivuuhommaa. Hienosäätö ainostaan tarvitsisi tehdä käsipelillä :)
    On niin upea tuo mantsuriankärhö(?)

    VastaaPoista
  4. Kaivurilla homma hoituukin loistavasti. Käsipelillä kaivaminen kun on melko hidasta ja puuduttavaa hommaa.
    Mantsuriankärhö ei kyllä kukkiessaan jätä ketään kylmäksi.

    VastaaPoista
  5. Huh, miten paljon kärhöjäsi paapot ja millä tietämyksellä. Saat upean palkinnon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi kärhöistä on perustietoa ollut saatavilla. Ohjeistus vain on välillä mielestäni vähän kirjavaa. Omat kasvatuskokemukset ja kokeilut ovat antaneet vuosien myötä lisävalaistusta siihen miten saada kärhöt juuri omalla pihalla viihtymään. Ehkä juuri se haasteellisuus varsinkin kasvatuksen alkuaikoina kiehtoi minua jollakin tapaa.

      Poista
  6. Kiitos vinkeistä! Täytyypä oikein paneutua ajan kanssa, jospa joskus saisin omani onnistumaan yhtä kauniisti kuin sinulla! Mulla oli yhdessä sitä lakastumistautia, mutta onneksi se säilyi hengissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä. Tuo lakastumistauti onkin haastava, sillä jollei ajoissa huomaa lehtien tai varren osan mustumista niin peli on niin sanotusti menetetty. Sinä onneksi huomasit taudin ajoissa.

      Kiitos kommentista.

      Poista
  7. Kiitos näistä tiedoista Sinulla on olut hienot kärhöt:)

    VastaaPoista
  8. Kiitos ohjeesta otan mielelläni niitä aina ilolla vastaan Keväällä olen kyllä istuttamassa ainakin kaksi kärhöä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä Irma. Mihin ryhmään kuuluvia kärhöjä aiot istuttaa? Kiitos kommentista.

      Poista
  9. Kiitos paljon hoitoohjeesta. Nyt tiedän miksi meidän kärhöt on kitukasvuisia ja kukkiakin on vähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Olen iloinen jos hoitovinkeistä oli sinulle apua.

      Poista
  10. Kiitos ohjeista.
    Myös minä olen käyttänyt suoraan juurille kulkevaa kasteluputkea. Tuntuu toimivan.
    Ekat kärhöni istutin suoraan maahan ja sitten vain odottelin. Kumma kyllä, molemmat ovat yhä elossa; Jackmannii ihan komea, Ruutel kukki ekana vuonna, piilotteli sitten pari vuotta ja luulin sen jo kuolleen. Nyt on taas parina vuonna kukkinut. Välillä on käynyt mielessä, josko kaivaisin Ruutelin ylös ja istuttaisin uudelleen parempiin oloihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä Riitta. Jackmanii on upea ja hyvin kestävä pohjoista myöten, jos se vain on istutettu siellä riittävän syvään. Mitäpä, jos yrittäisit muulla konstein parantaa Ruutelin kasvuoloja, kuin siirrolla uuteen kasvupaikkaan. Kiitos kommentista.

      Poista
  11. Kuinka nopeasti kärhöt kasvavat näyttävään kokoon, jos alkavat menestyä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riippuu niin monesta tekijästä. Kasvupaikka, kasvualusta, istutus, lannoitus, kastelu, lajike ja se mihin kärhöryhmään kasvi kuuluu vaikuttavat asiaan. Hyvin viihtyessään esim. jalokärhö saattaa kasvaa melko nopeasti, mutta näyttävimmillään se on mielestäni vasta muutaman vuoden kuluttua istutuksesta, kun se on kasvattanut juuristonsa tarpeeksi vahvaksi.

      Poista
  12. Iso Kiitos hyvistä vinkeistä! Kärhöt on niin upeita!

    k

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen iloinen, jos vinkeistäni oli apua. Kun itse aloitin kärhöjen kasvatuksen oli tietomääräni vielä melko rajallinen ja kapea.

      Poista
  13. Voi, kiitos näistä nikseistä kärhöjen kasvatukseen,kun luin tään niin onpa miulla monta asiaa opittavana ennenkuin olen "ammattilainen" ;) .Ei ihme et siun kärhöt kukkii noin upeasti .Hoidat niitä todella,todella hyvin ammattilaisen ottein =)

    VastaaPoista
  14. Sulla olikin oikein tietopostaus!
    Kaunis on kyllä kärhö.
    Ja niin paljon annoit hyviä vinkkejä, ettei ainakaan tiedon puutteesta johdu, jos ei saa kasvamaan näitä kauniita kasveja.

    VastaaPoista
  15. Kiitos vinkeistä!
    Mulla tuo kastelupuoli ja lannoituskin tuppaavat jäämään vähälle. Pitää yrittää parantaa tapojani näiden jalojen suhteen;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä. Juuri tuota kastelua ja lannoitusta tulee helposti laiminlyötyä.

      Kiitos kommentista.

      Poista
  16. ♥vau, kiitos! Sinulla onkin niin upeat kärhöt!

    VastaaPoista
  17. Näillä ohjeilla luulisi jokaisen onnistuvan. Täytyy myös minun muistaa lannoittaa enempi ja kastella, kun on muutama kuivahkossa paikassa. Tuo putki on varmaan hyvä juttu, kuitenkin myöhäistä jo olemassa olevien kohdalla, mutta jatkossa käytän. Kiitos tästä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo lannoitus ja kastelu on juuri se asia, joka helposti jää liian vähäiseksi ja se kyllä näkyy valitettavasti vähäisempänä kukintana.
      Kiitos kommentista.

      Poista
  18. Voiko sinun kokemuksesi kärhöjä kastella liikaa? Viime kesän tappohelteillä itselläni oli jatkuva huoli kärhöjen pärjäämisestä ja kärräsin niilel aivan tolkuttomia määriä vettä. Silloin muistan miettineeni, että mahdankohan jo tappaa ne liiallisella kastelemisella.

    VastaaPoista
  19. Nyt herää kysymys millaisessa paikassa kärhösi kasvavat? Jos paikka on esim. talon seinustalla ja aurinko paistaa paikkaan suurimman osan päivästä niin uskon, ettei silloin liikakastelun vaaraa ole, jos vain salaojitus on kunnossa. Jos kasvualusta on tarpeeksi paksu ja kärhö on hyvin juurtunut paikalleen eikä paikka ole liian paahteinen, sen pitäisi pärjätä kohtuullisella kastelulla. Nyrkkisääntö on kuitenkin se, että kun kastelee, kastelee kerralla kunnolla ja pitää sitten taukoa. Ongelmana on kastelussa myös se, että juurenniska ei saa jäädä märäksi pitkäksi aikaa mikä osaltaan altistaa lakastumistaudille. Helteinen ja kuuma kesä, sekä vääränlainen kasvupaikka ja kasvuolosuhteet vaikuttavat myös. Kärhön juurelle laitettu lecasora on oiva apu kastelua ajatellen. Se pitää kärhön tyven erillään mullasta ja lisäksi vesi kulkeutuu nopeasti soran läpi kohti kasvin juuria.

    VastaaPoista