Osa viimekesäisistä siemenkylvöistä yllätti ja osa tuotti pettymyksen.
Yllättäjien ykkönen oli tämä keskipäivänkukka Doroteanthus bellidiformis. Etenkin, kun ottaa huomioon viime kesän sään. Alkukesän se vietti tiiviisti kasvihuoneen lämmössä. Kuva yllä.
No miksi kukka sitten yllätti positiivisesti?
No kesti tosi pitkään, että kukinnasta olisi ollut tietoakaan ja näytti ihan siltä, että saisin ihailla vain sen kauniin vihreitä lehtiä. Vasta loppukesästä se vihdoin alkoi kukkia ja kukkikin yllättävän pitkään lämpimällä autotallin seinustalla. Se on kasvutavaltaan matala ja mattomainen eikä suostu aukaisemaan kukkiaan muulloin kuin täydessä auringonpaisteessa. Niinpä se vuoroin sulki ja aukoi kukkiaan aina sen mukaan oliko pilvistä vai aurinkoista.
Keskipäivänkukkaa tulen taatusti kylvämään vastakin, niin iloiset ja värikylläiset sen kukat ovat. Vai mitä mieltä olette?
Toinen positiivinen yllättäjä oli pelargonien hyvä itävyys ja kasvuunlähtö.
Orvokitkin kukkivat kauniisti vauhtiin päästyään.
Samoin kuin yläkuvan ryhmäsamettikukat.
Kasvihuoneen edustan pitkäversoiset samettikukat myös ilahduttivat. Siemenet sain alkuaan naapuriltani.
Malvikki kuului myös positiivisiin yllättäjiin samoin kuin....
ihanaakin ihanampi maurinmalva, jonka siemeniä voitin Selätön puutarhuri blogin Maatuskan blogiarvonnassa. Harmittaa vain, etteivät sen siemenet ehtineet kypsyä kerättäväksi syksyllä tarpeeksi ajoissa.
Sitten niihin pettymyksiin.
Niin elinvoimainen ja jopa jyräävän kasvutavan omaava aitoelämänlanka (Ipomoea purpurea) oli surkeuden huippu. Se kellastutti lehtiään ja kukinta oli lähes olematon. Ainut edes jotenkin julkaisukelpoinen kuva siitä yllä.
Toinen totaalinen pettymys oli zinnia 'Soleado' jonka luvattiin siemenpussin mukaan kukkivan runsaasti ja pitkään. No eipä kukkinut. Suttuinen kuva vielä entisestään korostaa sen surkeutta.
Kiinanastereiden kukinta oli myös lähes fiasko. Vain muutama hassu kukka ehti aueta myöhään syyskesällä. Tässäpä ne ainoat yksittäiset kuvattavat yllä ja alla.
Sitten miinanköynnökseen White Feather. Kuinkahan mones kerta on, kun olen epäonnistunut tämän köynnöksen kohdalla? Muutama sinänsä kaunis, mutta surkean lyhyt verso yritti epätoivoisesti kasvaa sisääntulon suuressa kukkaruukussa kesäneilikan, hopeavitjan ja pallotuijan seurana siinä paremmin onnistumatta. Onko teillä lukijoilla mahdollisesti kokemuksia kyseisestä köynnöksestä?
Mitkä olivat teidän siemenkylvöjenne yllättäjät ja mitkä taas tuottivat mahdollisesti pettymyksen?