Puksipuiden siirto

Nyt kun sateita on tullut lähes jatkuvalla syötöllä, on ollut suotuisa ajankohta tehdä odottamassa olevia kasvien siirtoja. Puksipuut ovat talvehtineet meillä hyvin ja ilmeisesti lajike onkin yksi kestävimmistä.

Minulla puksipuut olivat kasvamassa naapurin tontin puoleisella rajalla. (heti puskan takana näkyvä epämääräinen heinikko on jo naapurin puolta.) Olin  suunitellut jo pidempään niiden siirtoa sopivanpaan paikkaan, eli kasvihuoneen vierustan lankkupenkkiin.

Muutama päivä sitten tulikin sopiva hetki aloittaa kaivuutyöt. Tummat pilvet tosin enteilivät sadetta, mutta arvelin ainakin yhden puskan ehtiväni saada ylös maasta ennen sadetta ja jopa oikein hyvällä tuurilla istutetuksikin paikalleen ennen sitä.

Siirrettäviä puksipuita oli penkissä yhteensä kolme kappaletta ja neljäs odotti vuoroaan sisääntulon kolmiopenkissä.

Vauvavaiheessa olevasta taimestakin oli jo kasvanut siirrettävä. Yllä. 

Tällä yksilöllä oli jo niin vankka ja raskas juuripaakku, että jouduin kutsumaan mieheni avuksi nostamaan sen odottamassa oleviin kottareihin.

Kuvassa penkkiin muutamia vuosia sitten siirtämäni emokasvi, joka oli kasvattanut itselleen todella paksut ja komeat juuret. Iso paakku oli lopulta pakko halkaista lapiolla kahteen osaan, jotta siirto edes jotenkin onnistui. Niinhän siinä sitten kävi, että  paakku puolituksen takia hajosi useampaan osaan ja yhdestä puskasta tulikin monta. Huoh.

Muotoilin puksipuita hieman puolipyöreään muotoon ennen istutusta paikoilleen ja otin pisimmistä oksanpäistä myös muutaman pistokkaan. Edessä ensimmäisenä oleva puksipuu on koottu niistä emokasvin jaossa irtautuneista paloista, joten toivottavasti lähtevät hyvin juurtumaan ennen talven tuloa. Ehdin saada työn onneksi juuri sopivasti valmiiksi, ennenkuin alkoi sataa.                                                                                                         
               

Tässä meneillään oleva työmaa odottamassa.

Satokauden yhteenvetoa

Tomaattisadosta tuli tänäkin vuonna ihan hyvä.

Sparta F1:sen, Gardener's Delight:in ja Supersweetin lisäksi kylvin myös uusina kokeiluina luumutomaatti 'Olivade' F1, 'Sirley 'F1 ja Hildaresta. Ihan kelpoja ja hyviä lajikkeita ovat kaikki.

Osan ylimääräisistä tomaatintaimista istutin nuukuuksissani keväällä avokompostiin. Tänään ne näyttävät tältä. Toivottavasti ehtivät valmistua ennen syyshalloja.

Kasvihuonekurkkuja tuli myös hyvin runsaasti ja kaikkea, emme ehtineet syömään, joten osasta tein salaattia ja annoin kurkkuja myös lapsille.

Kyssäkaalta eli kaalirapia kylvin tänä vuonna vain vähän. Mainio kaalikasvi jota käytän sekä raakaraasteena että kasvislaatikoissa. Sadosta tulee yleensä aina hyvä, joten maltoin olla kylvämättä sitä yli tarpeen.

Kyssäkaalista saa muuten hyvää salaattia raastamalla ja lisäämällä joukkoon ananasta, tuoretta timjamia ja persiljaa. Hetki jääkaapissa antaa lisää potkua makuun.

Parsakaaliin olen tänä syksynä myös tyytyväinen. Montaa tainta en tätäkään kylvänyt. Se hieman harmittaa, sillä enpä arvannut sen onnistuvan näinkin hyvin. Pidämme mieheni kanssa molemmat tosi paljon tästä hyvin terveellisestä herkusta.

Porkkanoita tulee myös yli oman tarpeen, sillä meillä ei ole kellaria jossa niitä varastoida. Pitäisiköhän kokeilla lohkoa niitä pakkaseen?

Punajuuria tulee myös kiitettävästi ja onneksi niitä voi säilöä talven varalle. Palsternakkoja, penkin vasemmassa laidassa, harvensin alkuun aivan liian hellällä kädellä ja ne ovat vielä melko pieniä. Katsotaan ehtivätkö edes kasvattaa ajoissa kokoaan?

Herneille kesä oli otollinen. Niitä riitti herkuteltavaksi pitkään.

Tänä vuonna ei tullut kylvettyä lainkaan tavallista sipulia. Punasipulia kylläkin. 

Tässä odottamassa uuniin pääsyä.

 'Maurin makea'

Vadelmia tuli jonkin verran ja laatu oli hyvä, mutta mansikkasato jäi ilmeisesti talvesta ja alkukesän kuivuudesta johtuen vuosikymmenen heikoimmaksi.

Sen sijaan kasvihuoneen vierustalle hiljalleen levinneisiin ahomansikoihin tuli paljon makoisia marjoja, vaikka kulotin keväällä koko kasvuston.

Omenasato on ollut muutoin hyvä, mutta muumiotauti on ollut riesana. Puna- ja valkoherukkaa sekä karviaisia tuli melko hyvin, mutta mustaherukkaa puolestaan heikosti. Kaikki marjat kerättiin suoraan pakkaseen ilman sokeria.

Mäkimeirami

Yrteistä minttu, sitruunamelissa ja mäkimeirami porskuttivat ruohosipulin ohella hyvin. Timjami, yksi lempiyrteistäni, talvehti lähes lumettoman talven johdosta huonosti ja vain pieni tupsu oli selvinnyt hengissä. Pitääkin muistaa kylvää ensi keväänä runsaasti timjamia lisää.

Laatokan Helmi keltaluumu teki jo muutamia luumuja, vaikka se on vasta viime vuoden keväällä hankittu.

Aiemmin meillä oli hyvin satoisa 'Sinikka' luumu.  Puun  kevättalvella saama paha kuoren halkeama koitui kuitenkin vuosien saatossa sen kohtaloksi.

Viime kevään hankintoja on myös päärynä 'Pepi'. Siitäkin on kypsymässä muutama maistiainen.

 Mukavaa viikon jatkoa sateista huolimatta.

Ihana perhetapahtuma.

Uusi ja ihana perhetapahtuma on kohdannut meitä taas kerran. Vanhimman poikamme perheeseen on näet syntynyt viikko sitten kolmas lapsi, eli suloinen, terve poikavauva. Olemme mieheni kanssa tosi iloisia ja onnellisia uudesta pienestä ihmeestä ja kuudennesta lapsenlapsestamme. Vielä emme ole päässeet tapaamaan uutta tulokasta muutoin, kuin WhatsAppin ja Face Timen välityksellä, mutta tulevalla viikolla on tarkoitus mennä häntä katsomaan. Koronatilanteen takia Tyksissä vierailut olivat nyt kiellettyjä, mikä on tietenkin ihan hyvä asia, vaikka olisi ollutkin mukava päästä pienokaista heti hänen syntymänsä jälkeen tervehtimään.

Tässä pikkuinen jo kotona siskon suukoteltavana.

Kasvilavat uusiksi.

Kasvimaallamme olevat, lankusta aikoinaan tehdyt, ja jo vuosia palvelleet kasvilavat alkavat olla ihan tiensä päässä, joten eipä auttanut muu kuin pyytää miestäni tekemään uudet. Täällä on juttua vanhoista kasvilavoista. Juttu on alkuaan tehty Vuodatuksen puolella 2010 ja kolme vuotta sen jälkeen siirsin sen tänne bloggeriin.

Tällä kertaa lavat tehtiin huomattavasti edullisemmaksi tulevasta laudasta.

Koska käsittelemättömänä lauta ei kestä lahoamatta kovin montaa vuotta, käsittelin lavat itse sekoitetulla seoksella johon tuli yksi osa tervaa, yksi osa keitettyä pellavaöljyä, eli vernissaa ja yksi osa puutärpättiä. Mineraalitärpätti eli lakkabensiini ei  käy, sillä se paakkuunnuttaa tervan seoksessa. Seoksella käsitelty pinta on hengittävä ja ekologinen. Käsittelyainetta on saatavana myös valmiina Roslagin Mahonki nimisenä. Kasvilavat nostimme pukkien päälle, jossa ne oli helpompi käsitellä, kun voi seisoa hieman suorempana käsittelyn ajan.

Mieheni käytti naulainta lautojen kiinnityksessä ja se nopeutti työtä oleellisesti.

Tässä kaksi kasvilavaa kuivumassa ja valmiiksi käsiteltyinä sekä sisä, että ulkopuolelta. Seos on aika juoksevaa. Vaakapinnoille se on vielä melko helppo levittää sen suuremmin valumatta, mutta pystypintoja käsitellessä onkin jo huomattavasti hankalampaa. Pidinkin sutiessa seosämpäriä alla, jotta enimmät valumat valuivat sinne eikä maahan. 

Laatikot tehdään mitoittamalla ne suurelta osin vanhojen laatikoiden koon mukaan. Vain muutamasta laatikosta tehdään hieman pienempiä entiseen verrattuna. Uusia laatikoita pitää tehdä tällä erää yhdeksän kappaletta. Osa vanhoista laatikoista uusitaan sitten myöhemmin tarpeen mukaan.

Aina ei mene kuin Strömsössä. Niinhän siinä tietenkin kävi, että käsittelyseos loppui kesken. Niinpä Helsingissä asioidessamme päätimme hakea aineet menomatkalla RTV:stä. No, siellä oli pitkä jono odottamassa kassalle pääsyä, joten emme voineet tiukan aikataulun vuoksi jäädä odottamaan vuoroamme, vaan päätimme asioida paluumatkalla asian tiimoilta K-Raudassa. No eipä onnistuneet hankinnat täysin tälläkään kertaa, sillä vernissaa ei ollut saatavana lainkaan. Sateet ovat sitten lopullisesti keskeyttäneet koko projektin loppujen kasvilaatikoiden tekoa myöten ja katsotaan, koska pääsemme mieheni kanssa saattamaan työn loppuun.

Kovin syksyiseksi ja sateiseksi on sää mennyt. Toivottavasti vielä ainakin jossain päin Suomea aurinkokin vielä paistaa.

Mukavaa alkanutta viikonloppua.

Hortensiat syyskesän sulostuttajat

Pieni katsaus puutarhassamme parhaillaan kukkivista hortensioista.

Yllä 2017 istuttamani pallohortensia 'Annabelle' kärhöjen ja punahattujen ympäröimänä. 

'Annabellen' kukan koko on kuin jalkapallolla. 

Kasvihuoneen sivustan lankkupenkissä syyshortensia 'Wim's Red' alkaa vaihtaa hiljalleen kukkiensa väriä valkoisesta vaaleanpunaiseksi. Kukinnan edetessä sen kukkien väri muuttuu vielä tummemman punaiseksi. Wim's Redin istutin syksyllä 2018 ja se on viihtynyt ja lähtenyt kasvamaan alusta saakka ihan hyvin.

Varret ovat kauniin viininpunaiset.

Kukinnoista tulee muuten suurempia, jos varsia leikkaa keväällä lyhyemmiksi.

Tässä kukat vielä valkoisina.

Samassa penkissä Wim's Redin oikealla puolella on syyshortensia 'Magical Candle'.

Sen kukat ja varret ovat taipuneet sateessa. Sen sanotaan olevan vahvaversoinen, joten toivottavasti se tulevina vuosinaan lunastaa lupauksen. Tämänkin hortensian kukat muuttuvat esitteiden mukaan kukinnan edetessä vaalean punaisiksi.

'Magical Candlen' oikealla puolella taas on pyöreähkömuotoinen syyshortensia 'Bobo', ja tämänkin hortensian kukkien sanotaan muuttuvan vanhetessaan vaaleanpunaisiksi. Se, kuten Magical Candlekin on istutettu viime vuonna ja molemmat kukkivat nyt ensi kertaa.

Puutarhassa jo pitkään ollut Mustilanhortensia kasvaa aivan naapurimme rajalla olevassa, osan päivää melko varjoisassa metsänreunapenkissä. Liekö paikka sille liian varjoisa, sillä sen kukinta ei ole koskaan ollut mitenkään runsas ja näyttävä.

Mukavaa viikon jatkoa.