Villasukkia pieniin jalkoihin

Parit villasukat valmistuivat kahdelle nuorimmalle lapsenlapselle.  Löysin netistä hauskan pandakaaviokuvan, jonka sitten kopiokoneella kopioin itselleni malliksi. Muilta kuin kuvion osalta, tein  sukan oman mallin mukaan.

Kokeilin myös ensimmäistä kertaa silmukointia sukanvarteen. Ohjeissa neuvotaan käyttämään silmukoinnissa itse neulomiseen käytettyä lankaa paksumpaa lankaa, jotta se peittää hyvin alla olevan neuloksen. Minulla ei valitettavasti ollut sukan väreihin sopivaa, tarpeeksi paksua punaista lankaa sydämen silmukointiin, vaan lanka on yhtä ohutta, kuin itse sukassakin. No suttahan siitä tietysti tuli ja valkoinen pohjaväri paistaa paikoin ikävästi läpi. No enpä alkanut enää sydäntä purkamaan, vaan annoin suosiolla asian olla. Sukissa käytin mustaa, valkoista ja punaista Novitan Nalle- lankaa sekä numero kolmosen puikkoja. Kuvion jälkeen neuloin sukan varteen vielä kuusi kierrosta kaksi oikein kaksi nurin kerrosta, jotta sukka pysyy napakammin pienokaisen jalassa. Vahvistetun kantapään neuloin valkoisella langalla.

Näidenkin pienten, alle kaksivuotialle tulevien sukkien kettukuvion löysin netin syövereistä.

Sukansuuhun tein vaihteeksi erilaisen resorin, eli ruudukkojoustimen.

Lankana on Dropsin Fabel Uni Colour- lanka jossa on 75% villaa ja 25% polyamidia. Työssä käytin  2,5 numeron puikkoja. Lanka on ohutta, mutta arvosteluissa sitä kehutaan hyvin kestäväksi.

Nyt puikoilla on Lumi Karmitsan Taikakettusukista yhdeksänvuotiaan sukkaan napattu kettukuvio. Ohjeessa tämä on myös aikuisen jalkaan suunniteltu 38 numeron sukka, joten neulon sukan taas muilta osin oman pääni mukaan

Silmukoin ketun silmät jo ohjeen mukaan, mutta valkoiset viikset vielä työstä puuttuvat.

Mukavaa viikon jatkoa ja joulun odotusta kaikille.

 

Marraskuunkaktukset aloittivat kukintansa

 

Marraskuunkaktukset alkoivat työntää nuppujaan esille sopivasti marraskuun loppupuolella ja nyt osa nupuista on jo auennut tuoden väriä tähän melko valottomaan vuodenaikaan.

Kesän kaktukset viettivät taas tavanomaiseen tapaan takapihan alppiruusujen alla lähes täydessä varjossa. 

Kastelua kaktukset saivat tosi harvoin. Kaktukset voivat onneksi varastoida lehtiinsä vettä, joten ne pärjäävät vaikka ne unohtaisi oman onnensa nojaan pitkäksikin ajaksi, etenkin jos paikka on sopivan varjoinen. 

Marraskuunkaktus on melko helppo saada vuosittain kukkimaan. Kukinnan jälkeen se tarvitsee lepokauden ja loppukesästä sille voi sitten tarjota lannoitekasteluja. 

Syskuussa tapaan sitten siirtää marraskuunkaktukset ulkoa autotalliin mahdollisimman viileään nurkkaukseen. 

Kaktuksia pidän melko kuivana siihen saakka kunnes nuput ilmaantuvat. Sitten alan hiljalleen lisätä kastelua ja siirrän kasvin valoisaan paikkaan huoneenlämpöön.

Mukavaa uutta viikkoa ja lähestyvän joulun odotusta.

Haaste

https://tutkimusmetsa.blogspot.com/yötykasveja / koristekasveja

Hiidenkiven puutarhassa- blogista alkuaan käyntiin pyörähtänen perinteisen Puutarhavuosi- haasteen sain Tutkimusmetsän puutarha- blogista. Kiitos Marjukka.

1. Mitä sellaista teit puutarhassa, mitä et ole koskaan ennen kokeillut?

a. Suunnittelua / Suunnitelmissa pysymistä

b. Laiskottelua / Hullun lailla ahkerointia

c. Kasvattaa hyötykasveja / koristekasveja

d. Betonitaidetta / Romutaidetta / Kierrätystä

No enpä ainakaan muista koskaan aiemmin "laiskotelleeni" niin paljon, kuin viime kesänä. Siihen on kyllä ihan järkeenkäypä syy, sillä ennätysmäinen lähes koko kesän kestänyt helle (lämpömittari huiteli monta viikkoa molemmin puolin kolmenkymmenen lämpöasteen), jarrutti hyvin tehokkaasi kaikkia puutarhatöitä. Koriste- ja hyötykasveja tuli sentään kasvatettua tavalliseen tapaan.

2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?

a. Tarkasti

b. Ai missä?

c. Suunnilleen kyllä

d. Hmm... *viheltelyä*... "suunnilleen"...

En tehnyt viime talvena lainkaan puutarhasuunnitelmia paperille vaan lähinnä päässäni mietin  kesän aikana tehtäviä töitä. Niistäkin moni jäi toteuttamatta edellisessä vastauksessa mainitsemastani syystä.

3.Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?

a. Ei

b. Yksi

c. Muutamia

d. Autolastillinen... eikun kaksi... eikun...

Tottahan toki aina jotain tulee hankituksi ja välillä myöskin saaduksi. Ehkä hankinnoista voisin mainita muutamia mieleen nousevia, eli pikkusyreeni 'Balibin', riippahernepuu ja purppuraomenapuu 'Wabiscaw' erilaisia perennoja myöskään unohtamatta. Uusia Easy Elegance - ruusuja sain myös mieheltäni äitienpäivälahjaksi.

4. Menetitkö kasveja?

En ainakaan mainittavammin. Ainahan jokin kasvi saattaa jäädä nousematta.

555

6. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua 

a. Sää

b. Kukkaloisto

c. Joku muu. Mikä?

Ehdottomasti pitkään kestäneet hellepäivät ja lähes koko kesän kestänyt sateettomuus.

7. Mikä oli suurin saavutuksesi puutarhassa viime vuonna?

Eipä tule nyt mieleen suurempia saavutuksia ainakaan puutarhan puolella. Mustikoita tuli sen sijaan poimittua koko talven tarpeisiin.

8. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?

Ehkä runsas määrä uusia pionin mukuloita.

9. Tuliko tehtyä virhehankintoja?

Onneksi ei.

10. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?

Monikin kasvi yllätti kyllä positiivisesti kuivuudesta huolimatta. Alppiruusut, koriste- ja hedelmäpuut sekä monet perennat joitakin mainitakseni. Jalokärhöjen kukintakin oli joidenkin lajikkeiden osalta kesän helteisyyden huomioon ottaen ihan hyvä.

11. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?

Jaloangervojen kukinnasta odotin ehkä parempaa.

12. Mihin käytit suurimman osan puutarhabudjetistasi?

a. Kasveihin

b. Kiviin, kiveyksiin

c. Pihan rakenteisiin, perustuksiin, toimintoihin...

d. Puutarhamatkailuun

Eniten menoja taisi meillä syntyä puutarhan rakenteisiin tarvittavasta puutavarasta. 

13. Mitä opit?

Armollisuutta puutarhatöiden suhteen. Vallitseville säille puutarhurikaan ei valitettavasti voi mitään.

14. Odotatko tulevaa/alkanutta kasvukautta...

a. Suurin suunnitelmin?

b. Kunnianhimoisin odotuksin?

c.Kauhun sekaisin tuntein?

d.Into pinkeänä ja sormet syyhyten?

Uutta puutarhakautta odotan tietenkin innokkaana ja sormet syyhyten kuten aina.

Haasteen säännöt:
1. Kerro, keneltä sait haasteen.
2. Kerro haasteen aloittaja (Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista).
3. Haasta muutama blogiystäväsi mukaan.

Haastan puolestani kaikki ne, jotka eivät vielä ole haasteeseen osallistuneet.

Hyvää ensimmäistä adventtia

Yökyöpelisukat lapsenlapselle

Näitä Lumi Karmitsan yökyöpelisukkia jouduin aika tavalla soveltamaan alkuperäisestä mallista. Sukat on suunniteltu aikuisen 38 numeron jalkaan. Kissakuviossa silmukoita on 36 ja koko sukassa yhteensä 72 silmukkaa. Näiden saaja on kuitenkin vasta 7- vuotias, joten tietynlaista vekslaamista tarvittiin taas kaavion ja silmukoiden sovittamisen kanssa. Suurimpana hankaluutena oli miten saisin kissakuvion näkymään sukassa mahdollisimman selkeästi sen kiertämättä liikaa sukanvarressa. Onneksi Villit vantuut ja vallattomat villasukat kirjassa oli ohje myös kissakuvioisiin vanttuisiin, jossa silmukoita oli hieman vähemmän. Niinpä tein kuvion vanttuiden mukaan.

Kissakuvio kärsi kaikesta huolimatta kuitenkin hieman. Kissan vasen korva kiertää hieman liikaa sukan varren taakse.

Kaikilta muilta kuin kissakuvion osalta sukka on erilainen kuin alkuperäinen. Lankana työssä oli taas kerran Novitan Nalle-lanka. Resorin tein kolmosen puikoilla samoin kuin kantapään jälkeisen sukan pohjaosankin. Itse kissakuvio tuli usein ohjeissakin suositelluilla puoli numeroa suuremmilla puikoilla.

Tässä neulekirjassa on paljon kivoja ja toteuttamisen arvoisia ohjeita. Suosittelen.

Hämäränhyssyä ja lumipeitettä

 

Näin sähkönhintojen huidellessa aika korkealla on ihanaa, että tunnelmaa voi luoda edullisesti niin paristovaloilla kuin kynttilöillä.

Jostain syystä tykkään polttaa enimmäkseen tuikkuja, vaikka pitkillä kynttilöillä saakin ehkä enemmän halutunlaista tunnelmaa aikaan.

Kaapin kätköistä kaivoin tänään myös muutamia vuosia sitten virkkaamani pitsipallot, joiden sisään ujutin paristovalot.

Pihamaalle oli viime yön aikana satanut pumpulinohuen ja hennon lumipeitteen. Hieman lunta tuli lisää myös päivän aikana. 

Paljon ei lunta tarvitse olla, kun maisema näyttää huomattavasti valoisammalta.

Mukavaa sunnuntai-illan jatkoa.

Amarylliksen sipulit

 

Hankkijalla pari viikkoa sitten käydessäni satuin huomaamaan siellä tarjouksessa olevia amarylliksen sipuleita. Päätin kokeilla onnistuisiko sipulin kukitus kenties jouluksi.

Minulla oli myös autotallissa kaksi vanhaa, viime jouluksi hankkimaani amarylliksen sipulia odottamassa istutusta. Kesällä kaivoin kyseiset komeasti kukkineet sipulit ulos kukkapenkkiin vahvistumaan ja keräämään voimaa seuraavaa kukintaa varten. Myöhään syksyllä kaivaessani sipulit ylös, huomasin ainakin toisen niistä kasvattaneen sangen komeat juuret itselleen. 

Amaryllisten kukkien pitäisi ilmestyä noin 6-10 viikon sisällä istuttamisesta. Asiaan toki vaikuttaa moni seikka mm. sipulin koko, lämpötila, valoisuus sekä lajike.

Istuttaessa yritin valita ruukun koon sipulin koon mukaan. Oikealla oleva ruskea ruukku olisi tosin saanut olla hieman pienempi. Sipulin ja ruukun reunan väliin multaa tulisi jättää noin pari senttiä. Ruukkujen on hyvä olla myös tarpeeksi tukevia, jotta ne eivät keikahda sitten kukinnan aikana kumoon. Sipulit istutin siten, että noin kolmasosa tai puolet jäi näkyviin mullasta. Liian syvällä mullassa oleva sipuli alkaa näet melko herkästi mädäntymään. Sipulin juuria kannattaa muuten myös liottaa muutama tunti ennen istutusta. 

Ruukut saavat olla nyt valoisassa paikassa huoneenlämmössä. Mielenkiinnolla seuraan alkaako sipuleista jossain vaiheessa työntyä lupaavia kukkavarsia.

Mukavaa viikon jatkoa.