Syyspäivänhattu ja kumppanit

 

Keltakukkainen syyspäivänhattu

Edellisessä postauksessa alkanut loman jälkeinen pihakierros jatkuu.

Syyspäivänhattu Rudbeckia laciniata loisti jo heti illan pimeydessä pihaan ajaessamme lämmintä, keltaista hehkuaan kotiin palaaville.

Kukinta ajoittuu elo-syyskuulle ja korkeutta syyspäivänhatulla on metristä puoleen toista. Kasvi vaatii runsasravinteisen ja savipitoisen, mutta kuitenkin läpäisevän kasvualustan.

Kuten kuvastakin näkyy, syyspäivänhattua voisi mielestäni aivan hyvin kutsua jättiperennaksi, niin korkeaksi se viihtyessään kasvaa.

Toinen, ehkä monelle tutumpi kultapallo 'Goldball' syyspäivänhatun kerrannaiskukkainen lajike, aloitteli vasta alapihan omenapuupenkissä kukintaansa lähtiessämme.

Sen tarvitsema tuenta jäi taas kerran tekemättä. Kasvin olisi voinut myös latvoa sen ollessa noin puolimetrinen, jolloin se tukevoituu huomattavasti. Nyt sade oli saanut sen tosi ikävästi lakoamaan.

Laitanpa tähän vielä kuvan myös pitkään heinä- syyskuussa kukkivasta vain noin 50- 60 cm korkeasta sädepäivänhattusta ( Rudbeckia fulgida var. sullivantii) joka on kukkinut jo jonkin aikaa sisääntulon viereisessä penkissä. 

Keltakukkaisissa kukkijoissa pysyäkseni nappasin kuvan myös matalasta, vain noin 30-40 senttisetä ja erittäin kestävästä tarhapäivänliljasuosikistani 'Stella de Orosta.' 

Kallionauhukset olivat myös aloittaneet kukintansa syysleimujen kupeessa. 

Näin syyskesällä keltakukkaiset perennat luovat hienosti aurinkoista väriään puutarhaan ja loistavat kuin aurinko etenkin illan hämärässä.

 

Saman penkin punalehtinen  'Desdemona' lajike kasvaa jasmikkeiden juurella. Paikka on ehkä hieman liian siimeksessä ja se on avannut vasta muutaman kukkansa.

  

Kompostissa kasvunsa aloittaneet ja sinne jostakin kulkeutuneet auringonkukat jätin alkukesästä suosiolla jatkamaan kasvuaan. Kompostissa siemenille on ollut  ainakin riittävästi kasvuun vaadittavaa voimaa ja niistä on tullut tanakkoja.

Loppuun vielä kuvia jälleen kerran naapurin puoleisella rajalla olevaan penkkiin itsestään kylväytyneistä orvokeista. Onpa taitanut myös puutarhuri käydä aina ohi kulkiessaan ripistelemässä kypsyneitä siemenkotia maahan. 

Nämä orvokit puolestaan ovat kylväytyneet sisääntulopenkin reunaan purppurapunalatvan juurelle. Hieman riemunkirjavaa joukkoa, mutta eipä se minua lainkaan haittaa.

Mukavaa viikonloppua kaikille.