Translate

sunnuntai 9. kesäkuuta 2024

Tuttuja ja vähän harvinaisempia puutarhan asukkeja


Esikkokasvien heimoon kuuluva, varpumainen, hyvin kestävä ja kaunis suikerovihma 'Cytisus decumbens' on ehkä hieman harvemmin puutarhoissa näkyvä kasvi. Jouduin keväällä jakamaan sen useampaan eri osaan ja vain tämä jakamaton osa kasvista kukkii parhaillaan.

Suloinen ja hento jumaltenkukka on vuosikaudet pysynyt kasvupaikallaan kasvattamatta kokoaan juuri lainkaan. En ole kuitenkaan tohtinut lähteä siirtämään sitä minnekään. Kasvupaikka ei saisi olla sille liian paahteinen eikä myöskään helposti kuivuva. Minulla se kasvaa melko siimeksessä, johon aurinko pääsee paistamaan vain isotuomipihlajien runkojen takaa. 


Kivikkokilkka on viihtyessään tosi kova leviämään ja se kannattaakin ottaa huomioon kasvupaikkaa valitessa. Minulla se kasvaa loivassa kivikkorinteessä pihavajan kupeessa. Kasvin olen saanut aikoinaan opiskelukaveriltani ja hän onneksi neuvoi heti alkuunsa valitsemaan sen kasvupaikan huolella. 
 

Jo kukintansa lopettanut rungollinen riippahernepuu etupihan kärhöpenkissä.

Todella upea liuskavaleangero on kasvattanut tänä vuonna ennätysmäisen rehevän lehdistön. Keväisin juuristoalue näyttää aina lähes kuolleelta ja joka kevät jännitänkin lähteekö se kasvamaan. Onneksi ihan turhaan, sillä angervo on päinvastoin kasvattanut hiljalleen kokoaan.

Kasvupaikka on sähköpylväspenkissä isotuomipihlajien siimeksessä.


Takapihan kotkansiipisaniainen on myös hyvin rehevä.


Laitanpa loppuun vielä jo toukokuussa napatun kuvan kirjopikarililjoista.

12 kommenttia:

  1. Kivikkokilkka on suloinen. Suikerovihmasta rupesin muistelemaan, että yhdessä entisessä pihassa oli ehkä joku muu vihma, kun se oli pystykasvuinen pieni pensas. Muistutti kyllä paljon suikerovihmaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisiko pystykasvuinen pensas ollut kenties kultavihma?

      Poista
  2. Teillä riittää kasveille jotakin, josta ne pitävät... hyvää maata? Kosteutta? Nimittäin vuorijumaltenkukat ovat täällä aina kuolleet parissa vuodessa, kotkansiipikin kuoli, eivätkä valeangervot koskaan näytä todellakaan tuolta kuin sinun :-D Se on aivan tavattoman upea ja kaunis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutarhaa aikoinaan perustaessamme tilasimme monta kasettikuormallista Kekkilän valvottua ja lannoitettua puutarhamultaa, jota on vuosien saatossa vielä parannettu omalla kompostimullalla. Investointi on kyllä kannattanut ja pääsääntöisesti kasvit ovat voineet hyvin.

      Poista
  3. Minulla vuorijumaltenkukka kasvaa juurikin paahteessa ja todella kuivassa paikassa, ei näköjään ole niin kovin tarkka kasvupaikkansa suhteen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monesti kasvupaikkavaatimukset eivät pidä lainkaan paikkaansa ja myös ohjeet vaihtelevat vähän laidasta laitaan.

      Poista
  4. Minulla on vuorijumaltenkukka kahdessa paikassa. Toinen paahteinen ja kuiva, toinen varjoisa ja kosteampi. Kumpikin on noussut aiempina vuosina. Nyt niitä ei näy, joten talvi taisi viedä ne. Elän toivossa, että vielä heräävät.
    Puutarhassasi on todella rehevää ja kaikki kasvit niin hyvinvoivan näköisiä.
    Viimeisen kuvan kirjopikarililjat ovat upeaa katseltavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä tietää, että myös paahteisempi ja kuivempi paikka soveltuu jumaltenkukalle.
      Nyt täälläkin on onneksi satanut useampaan otteeseen ja kasvit ovat selvästi virkistyneet.

      Poista
  5. Vuorijumaltenkukka voi olla hankala kasvatettava. Minulla punainen hävisi, mutta valkoinen kukki. Uudet taimet on ajatuksissa hankkia ja istuttaa parempaan paikkaan. Onpa komeat kotkansiivet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla se on ollut monen monta vuotta, mutta ei ole kasvattanut kokoaan lainkaan, vaan pysynyt hyvin pienenä.

      Poista
  6. Vuorijumalten kukka on tosi kaunis❣️

    VastaaPoista