Hieman jo joulua

Jouluisia juttuja on pikku hiljaa alkanut ilmestyä jo vähän ympäri taloa. Joulukoristeet ovat vuodesta toiseen tutut ja samat. Pidän paljon olkikoristeista. Miellän ne jotenkin niin jouluun kuuluviksi. Nämäkin vehnäkoristeet olen tehnyt vuosia sitten ja yhä uudestaan joulun lähestyessä ne tulee kaivettua esille kaapin kätköistä pöytää koristamaan.

Vanhemmiltani peritty kynttelikkö.

Huonekuusi saa joka vuosi omat pienet jouluvalonsa. Pieni kultainen enkeli on asettautunut mukavasti kuparipurkin juurelle sisalmaton päälle nukkumaan.

Muitakin enkeleitä on kokoontunut senkin päälle kuuntelemaan yhden enkelin kaunista harpunsoittoa.

                            

Itse joulupukkikin on jo ilmaantunut kirjastohuoneeseen. Nyt täytyykin olla hyvin kiltti.

Nämä pukit taas ovat asettautuneet hyviin asemiin korkean vitriinikaapin päälle. Sieltä ne tarkkailevat talon asukkaiden touhuja.

Ruokailuhuoneen lasikkokin on saanut oviin omat pukkikoristeensa lastenlasten iloksi.

Tonttukranssi ja tekemäni vanha paperitähti.

Sitten muutama kuva tältä päivältä. Aurinko helotti täydeltä terältä ja maisema muuttui sen myötä taas kuin taikasauvan heilahduksella.

Kaunista pakkasen luomaa jäätaidetta yläkerran parvekkeen laseissa.

Aamulla yläkerrasta lasin läpi napattu kuva auringon alkaessa kohota taivaalle.

Lumen luomaa taidetta.

Näihin tunnelmiin.

Havukranssi ulko-oveen

Tänään tein perinteeksi muodostuneen havukranssin ulko-oveen. Havunpätkät olen yleensä saanut naapurilta, mutta tällä kertaa kävin napsimassa ne omista pihakuusista. Pohjana minulla on jo pitkään palvellut valmis pyöreä pajukranssi, jonka päälle havuniput on kovasta, joustamattomasta pohjasta huolimatta melko kätevä sitoa.

Kuvat otin eteisaulassa.

Koristeiksi kranssiin tuli kaksi kullanväristä kuusen- ja männynkäpyä, jotka olen säilyttänyt aiemmista tekemistäni kransseista samoin kuin rusetinkin. Kävyt ovat oman pihan kuusista ja männyistä. Olen vain spreijannut, eli sumuttanut ne kullanvärisellä maalilla, joka pysyy käpyjen pinnassa tosi hyvin talvellakin, vaikka ulkona on kosteaa.

Kiinnitin myös kuumaliimalla muutamia kesältä talteen keräämiäni unikon siemenkotia ja vanhan viinipullon korkin. Nähtäväksi jää, kestääkö kuumaliima pakkasta ja kosteutta.

Jos havukranssin teko kiinnostaa täältä löydät vanhan postaukseni, jossa lähemmin näkee tekovaiheet.

Vanhat palapeilit uusiokäyttöön

Ruokailuhuoneeseen joulusiivousta tehdessäni sain yllättäen päähäni kokeilla miten varastossa pitkään pakattuina käyttämättä olleet isot palapeilin palat mahtaisivat istua ruokailuhuoneen senkin päälle. Ainakin omasta mielestäni ne sopivat yllättävän hyvin kynttilöiden ja valonauhan heijastuessa kauniisti peilin pinnasta, antaen näin kivaa lisätunnelmaa huoneeseen.

Valonauhan palaessa lasiesineet saavat säihkettä heijastavan peilin pinnasta.

Peilejä oli kaikkiaan neljä kappaletta, joten laitoin kokeeksi kaksi palapeilin palaa myös olohuoneen senkin päälle. Toinen asia on, jäävätkö ne siihen joulun ajaksi. 

Tykkään tehdä kaikki varsinaiset joulukoristelut aina vasta aattoviikolla, kun kaikki leipomiset ja muut jouluun kuuluvat askareet ovat tehtyinä. Nyt kun olen hieman etuajassa huoneiden siivouksen suhteen jotain jouluista teki mieli laittaa jo esille. Kaikki joulukukat, yhtä valkokukkaista amaryllistä lukuun ottamatta, ovat kuitenkin vielä ostamatta, joten siirsin kaksi vielä kauniisti kukkivaa marraskuunkaktusta samaan posliiniastiaan olohuoneen sohvapöydälle jossa ne yhdessä ovat näyttävämpiä ja pääsevät paremmin oikeuksiinsa.

                            

Minun jouluväreihini kuuluu aina oleellisesti punainen, kulta ja hopea. Vihreää tietenkään unohtamatta.

Muutaman vuoden vanha, pihamme männyn kävyistä tehty kranssi valoineen pääsi ruokailuhuoneen konsolipöytää koristamaan.

Ulkona maisemat ovat edelleen kuin kauneimmasta postikortista. Toivottavasti saamme viettää myös kunnon vanhanajan valkoisen joulun.

Lumen luomaa kauneutta

 Aamulla aamiaispöytään istuessani olivat näkymät keittiön ikkunasta hivelevän kauniit. Puhdas ja koskematon valkoinen lumi ja peltojen yltä taianomaisesti ylöspäin taivaankantta kohti kohoava usva saivatkin tarttumaan kameraan ja ikuistamaan talvisen maiseman.

Aurinkokin ilmaantui taivaalle kirkastamaan usvaista näkymää.

Omena-ja luumupuun lumen verhoamat, huuruiset silhuetit erottuivat selkeinä muutoin vielä hämyisestä maisemasta.

Terassin lumiset kaiteet, lasilyhty ja pöydänkansi kimaltelivat keskenään kilpaa auringon alkaessa paistaa, vaikkei kimallus valitettavasti kuvasta välitykään.

Sitten näkymä takapihalle, jossa huvimaja ja kasvihuone ovat myös luminen asu yllään.

Nyt on ollut tosi kiva, että pikku pakkasten ansiosta lumi on kerrankin pysynyt myös täällä Etelä-Suomessa ensilumesta saakka sulamatta ja suojannut näin puutarhakasveja. Tänään pakkasta oli ensimmäisen kerran yli kymmenen astetta, mutta lauhempaa on jo luvassa. Hyvä niin, sillä näillä sähkönhinnoilla ei mitään paukkupakkasia tosiaankaan toivoisi.

Mukavaa illanjatkoa.

Villasukkia pieniin jalkoihin

Parit villasukat valmistuivat kahdelle nuorimmalle lapsenlapselle.  Löysin netistä hauskan pandakaaviokuvan, jonka sitten kopiokoneella kopioin itselleni malliksi. Muilta kuin kuvion osalta, tein  sukan oman mallin mukaan.

Kokeilin myös ensimmäistä kertaa silmukointia sukanvarteen. Ohjeissa neuvotaan käyttämään silmukoinnissa itse neulomiseen käytettyä lankaa paksumpaa lankaa, jotta se peittää hyvin alla olevan neuloksen. Minulla ei valitettavasti ollut sukan väreihin sopivaa, tarpeeksi paksua punaista lankaa sydämen silmukointiin, vaan lanka on yhtä ohutta, kuin itse sukassakin. No suttahan siitä tietysti tuli ja valkoinen pohjaväri paistaa paikoin ikävästi läpi. No enpä alkanut enää sydäntä purkamaan, vaan annoin suosiolla asian olla. Sukissa käytin mustaa, valkoista ja punaista Novitan Nalle- lankaa sekä numero kolmosen puikkoja. Kuvion jälkeen neuloin sukan varteen vielä kuusi kierrosta kaksi oikein kaksi nurin kerrosta, jotta sukka pysyy napakammin pienokaisen jalassa. Vahvistetun kantapään neuloin valkoisella langalla.

Näidenkin pienten, alle kaksivuotialle tulevien sukkien kettukuvion löysin netin syövereistä.

Sukansuuhun tein vaihteeksi erilaisen resorin, eli ruudukkojoustimen.

Lankana on Dropsin Fabel Uni Colour- lanka jossa on 75% villaa ja 25% polyamidia. Työssä käytin  2,5 numeron puikkoja. Lanka on ohutta, mutta arvosteluissa sitä kehutaan hyvin kestäväksi.

Nyt puikoilla on Lumi Karmitsan Taikakettusukista yhdeksänvuotiaan sukkaan napattu kettukuvio. Ohjeessa tämä on myös aikuisen jalkaan suunniteltu 38 numeron sukka, joten neulon sukan taas muilta osin oman pääni mukaan

Silmukoin ketun silmät jo ohjeen mukaan, mutta valkoiset viikset vielä työstä puuttuvat.

Mukavaa viikon jatkoa ja joulun odotusta kaikille.

 

Marraskuunkaktukset aloittivat kukintansa

 

Marraskuunkaktukset alkoivat työntää nuppujaan esille sopivasti marraskuun loppupuolella ja nyt osa nupuista on jo auennut tuoden väriä tähän melko valottomaan vuodenaikaan.

Kesän kaktukset viettivät taas tavanomaiseen tapaan takapihan alppiruusujen alla lähes täydessä varjossa. 

Kastelua kaktukset saivat tosi harvoin. Kaktukset voivat onneksi varastoida lehtiinsä vettä, joten ne pärjäävät vaikka ne unohtaisi oman onnensa nojaan pitkäksikin ajaksi, etenkin jos paikka on sopivan varjoinen. 

Marraskuunkaktus on melko helppo saada vuosittain kukkimaan. Kukinnan jälkeen se tarvitsee lepokauden ja loppukesästä sille voi sitten tarjota lannoitekasteluja. 

Syskuussa tapaan sitten siirtää marraskuunkaktukset ulkoa autotalliin mahdollisimman viileään nurkkaukseen. 

Kaktuksia pidän melko kuivana siihen saakka kunnes nuput ilmaantuvat. Sitten alan hiljalleen lisätä kastelua ja siirrän kasvin valoisaan paikkaan huoneenlämpöön.

Mukavaa uutta viikkoa ja lähestyvän joulun odotusta.

Haaste

https://tutkimusmetsa.blogspot.com/yötykasveja / koristekasveja

Hiidenkiven puutarhassa- blogista alkuaan käyntiin pyörähtänen perinteisen Puutarhavuosi- haasteen sain Tutkimusmetsän puutarha- blogista. Kiitos Marjukka.

1. Mitä sellaista teit puutarhassa, mitä et ole koskaan ennen kokeillut?

a. Suunnittelua / Suunnitelmissa pysymistä

b. Laiskottelua / Hullun lailla ahkerointia

c. Kasvattaa hyötykasveja / koristekasveja

d. Betonitaidetta / Romutaidetta / Kierrätystä

No enpä ainakaan muista koskaan aiemmin "laiskotelleeni" niin paljon, kuin viime kesänä. Siihen on kyllä ihan järkeenkäypä syy, sillä ennätysmäinen lähes koko kesän kestänyt helle (lämpömittari huiteli monta viikkoa molemmin puolin kolmenkymmenen lämpöasteen), jarrutti hyvin tehokkaasi kaikkia puutarhatöitä. Koriste- ja hyötykasveja tuli sentään kasvatettua tavalliseen tapaan.

2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?

a. Tarkasti

b. Ai missä?

c. Suunnilleen kyllä

d. Hmm... *viheltelyä*... "suunnilleen"...

En tehnyt viime talvena lainkaan puutarhasuunnitelmia paperille vaan lähinnä päässäni mietin  kesän aikana tehtäviä töitä. Niistäkin moni jäi toteuttamatta edellisessä vastauksessa mainitsemastani syystä.

3.Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?

a. Ei

b. Yksi

c. Muutamia

d. Autolastillinen... eikun kaksi... eikun...

Tottahan toki aina jotain tulee hankituksi ja välillä myöskin saaduksi. Ehkä hankinnoista voisin mainita muutamia mieleen nousevia, eli pikkusyreeni 'Balibin', riippahernepuu ja purppuraomenapuu 'Wabiscaw' erilaisia perennoja myöskään unohtamatta. Uusia Easy Elegance - ruusuja sain myös mieheltäni äitienpäivälahjaksi.

4. Menetitkö kasveja?

En ainakaan mainittavammin. Ainahan jokin kasvi saattaa jäädä nousematta.

555

6. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua 

a. Sää

b. Kukkaloisto

c. Joku muu. Mikä?

Ehdottomasti pitkään kestäneet hellepäivät ja lähes koko kesän kestänyt sateettomuus.

7. Mikä oli suurin saavutuksesi puutarhassa viime vuonna?

Eipä tule nyt mieleen suurempia saavutuksia ainakaan puutarhan puolella. Mustikoita tuli sen sijaan poimittua koko talven tarpeisiin.

8. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?

Ehkä runsas määrä uusia pionin mukuloita.

9. Tuliko tehtyä virhehankintoja?

Onneksi ei.

10. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?

Monikin kasvi yllätti kyllä positiivisesti kuivuudesta huolimatta. Alppiruusut, koriste- ja hedelmäpuut sekä monet perennat joitakin mainitakseni. Jalokärhöjen kukintakin oli joidenkin lajikkeiden osalta kesän helteisyyden huomioon ottaen ihan hyvä.

11. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?

Jaloangervojen kukinnasta odotin ehkä parempaa.

12. Mihin käytit suurimman osan puutarhabudjetistasi?

a. Kasveihin

b. Kiviin, kiveyksiin

c. Pihan rakenteisiin, perustuksiin, toimintoihin...

d. Puutarhamatkailuun

Eniten menoja taisi meillä syntyä puutarhan rakenteisiin tarvittavasta puutavarasta. 

13. Mitä opit?

Armollisuutta puutarhatöiden suhteen. Vallitseville säille puutarhurikaan ei valitettavasti voi mitään.

14. Odotatko tulevaa/alkanutta kasvukautta...

a. Suurin suunnitelmin?

b. Kunnianhimoisin odotuksin?

c.Kauhun sekaisin tuntein?

d.Into pinkeänä ja sormet syyhyten?

Uutta puutarhakautta odotan tietenkin innokkaana ja sormet syyhyten kuten aina.

Haasteen säännöt:
1. Kerro, keneltä sait haasteen.
2. Kerro haasteen aloittaja (Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista).
3. Haasta muutama blogiystäväsi mukaan.

Haastan puolestani kaikki ne, jotka eivät vielä ole haasteeseen osallistuneet.